| Aihe: Kolvaus ja tina 2024 | |
|---|
|
Viimeksi kolvaillut n. 15 v. takaperin pedaaleita ja putkivahvistimen ja nyt ostin yhden Uraltonen efektikitin ja kyselenkin että millaista tinaa kannattaa ostaa, esim. paksuus? Kaikenlaista muutosta lienee tapahtunut tinojen kanssa vuosien varrella. | |
Lyijyllistä ei niin vaan löydy enää. Itse olen oikeastaan aina juottanut hopeasekoitteisella lyijyttömällä tinalla, ja sillä on tullut hyvää jälkeä kyllä. Kolvin on syytä olla riittävän hyvä, lämpöä tarvitsee selkeästi enemmän lyijyttömän kanssa.
Tein tosi pitkään kaikki projektin wurthin kaasukolvilla, hyvät terävät kärjet ja riittävästi lämpöä. Nykyään mulla on myös wellerin magnastat, kun romulavalta sellaisen löysin. Lyijyttömän maine hankalana taitaa olla enemmän heikon kolvin syytä - jos kolvi on hyvä niin se about 0,8-1mm hopeasekoitteinen elektroniikkatina on juuri hyvää. | |
Lyijyllistä saa ostaa, jos ostaa firman nimiin. Yksityisille ei.
Ostin yhteen firmaan edullisen säätökolvin Partcosta. Kun lämmöt sai oikeille tasoille, lyijytön tarttuu hyvin ja toimii liki lyijyn tavoin. Omat kokemukset alkupään tinoista ovat aika puisevat: jälki oli rupista ja leviäminen mitä sattuu. Nyt on paljon helpompaa ja parempaa. |  erty
22.03.2024 22:48:48 | |
|
Uutta lyijyllistä tinaa saa vaikka brittien ebaystä jos ei oo mahdollista ostaa y-tunnuksella suomesta. Tai sitten jotain vanhaa erää saksan tai muun euromaan ebaystä. Lyijytöntä tinaa käyttäessä kannattaa hommata laadukasta tavaraa, halvat on ihan kuraa. Ne tosin maksaakin hieman enemmän. Piirilevyhommissa toimii parhaiten alle 1mm paksuudet. Ite käytän eniten 0.8mm, sillä saa kivasti potikat ja piirilevyt juotettua ilman et tarvii ihan hirveellä syötöllä syöttää tinaa. |  basisti1971
23.03.2024 10:04:07 (muokattu 24.03.2024 09:22:14) | |
|
Moi.
Tldr:
Haasteistaan huolimatta lyijylliset juotteet ovat pitkälti historiaa, joten kannattaa asennoitua niin että vaadittavat laitteet ja taidot pitää hankkia jos juotospuuhastelua haluaa harrastaa.
Oma valinta neitseellisissä juotoksissa ja RoHs laitteiden korjauksissa on ollut Mundorf M solder supreme, lähinnä koska sitä joskus satuin pari pikkurullaa saamaan varsin mukavaan hintaan.
Vaikka hintavaa onkin, ainakin omaan kokemukseen nojaten mukavaa tinaa juottaa ja ellei joku saa todistettua että jotain parempaa löytyy, ostan lisää kun nuo rullat ovat loppu.
Kuten kaikilla muillakin lyijyttömillä tinoilla, tuollakaan juotoksen ulkonäkö ei ole samanlainen korkeakiiltoinen kuin eutektisella lyijy/tina juotteella, vaan jonkin verran samea.
Tuo ominaisuus juontaa juurensa metallurgiasta, eikä ole sinällään epäonnistuneen juotoksen merkki.
Wanhempien laitteiden korjauksessa käytän lyijyllistä tinaa.
Vaikkei ilman Y tunnusta lyijyllistä virallisesti voikaan ostaa, harrastelijoilta tuota kyllä löytyy vielä varsin hyvin.
Jos tässäkin harrastuksessa tuikitärkeä verkostoutuminen on jäänyt vähemmälle huomiolle ja joutuu tuntemattomalta hankkimaan, hinta on yleensä sama tai rahtusen yli saatavilla olevaan lyijyttömään verrattuna.
Tärkein seikka joka tekee lyijyttömän käyttämisestä tottumattomalle haastavaa, ja lyijylliselle tinalle suunniteltujen juottimien käyttäjälle herkästi ylitsepääsemättömänkin tuntuisen vaikeaa, on lyijyllistä seosta ~100 astetta korkeampi juotoslämpötila.
Tuo tarkoittaa automaattisesti sitä että lyijylliselle tinalle lämpötilan kantilta optimoidut juottimet/kärjet eivät lyijyttömän tinan kanssa toimi.
Eivät ainakaan kunnolla.
Juotos saattaa toki onnistua jollain tapaa etenkin jollei juottimessa ole tavalla tai toisella asetettua lämpötilaa vaan lämmön"säätö" tapahtuu lämmityselementin tehon ja kärjen massan/ominaislämpökapasiteetin balanssilla.
Mutta etenkin niukkatehoisella juottimella ja/tai paksumpikoipisilla komponenteilla enemmän tai vähemmän kylmät juotokset ovat huomattavasti todennäköisempiä kuin täysin onnistuneet.
Eli etenkin jos ei ole taitava juottamaan, joko säädettävällä lämpötilalla varustettu juotin, tai lyijyttömälle tarkoitettu kiinteälämpötilainen on kokolailla pakkohankinta.
Mulla juottimena on Wellerin säädettävä WECP-20, muista säädettävistä ei juuri satunnaiskokemuksia lukuunottamatta kokemusta ole.
Liikkuvaan korjaamiseen on Dremelin kaasukolvi.
Ja jos on todennäköistä että joku juottimen keikkahommissa pöllii, Ersan Multitip C25 kiinteälämpötilainen perusjuotin valkkautuu mukaan.
Toinen haaste/seikka joka koskee etenkin korjausjuotoksia on se etteivät lyijyllisten ja lyijyttömien juotteiden juoksutteet pääsääntöisesti ole yhteensopivia vaikka metalliseokset ainakin jossain määrin olisivatkin.
Joten lyijyllisellä alunperin juotettua laitetta ei ainakaan suinpäin voi milä tahansa lyijyttömällä korjata ellei vanhaa juotetta ja juoksutetta ensin poista kunnolla.
Toisin päin toimii vähintään yhtä huonosti, samasta syystä.
Ja jos lyijyllistä tinaa yrittää lyijyttömälle optimoidulla juottimella juottaa, juotos epäonnistuu koska juoksute kiehahtaa pois ennen kuin kerkeää "kastella" tartuntavyöhykkeet.
Kolmas huomioonotettava seikka lyijyttömien tinojen kanssa puuhastellessa on se etteivät vanhojen laitteiden ja -irtopiirilevyjen foliot välttämättä irtoamatta kestä tuota ~100C korkeampaa lämpötilaa.
Eikä tottapuhuen välttämättä kestä kaikkien modernienkaan foliot :(.
Eli tarkkana pitää olla tuostakin syystä.
Koska kyseessä on instrunmenttiaudiopuuhastelu, huomiotta ei voi jättää sitäkään että germaniumkomponenttien kanssa pitää olla vieläkin tarkempi lämpövaurioiden estämisessä kuin mitä lyijyllisen tinan kanssa.
Eli lyijyttömällä juottaessa koipiin on komponentin puolelle käytännössä pakko laittaa sileäleukaiset hauenleuat, suonipihdit, tmv. johtamaan liikalämmön pois.
Loppuhuomautuksena seikka joka usein jää liian vähälle huomiolle kun pehmytjuottamisesta puhutaan:
Vaikka lyijyhöyryt juotostapahtumasta pois jäävätkin, juoksutehöyryt ovat vähintään yhtä haitallisia hengitettynä kuin lyijylleisessäkin tinassa.
Elektroniikkapuuhastelun iloa :).
T:Samuli | |
Kiitoksia selventävistä vastauksista. Nyt täytyy kaivella kellarikomerosta vanha Weller kolvi ja testailla uudemman tinan kanssa. Olisiko kelvollista: Bahco 329000500 ? | |
basisti1971: Vaikka lyijyhöyryt juotostapahtumasta pois jäävätkin, juoksutehöyryt ovat vähintään yhtä haitallisia hengitettynä kuin lyijylleisessäkin tinassa.
Oliko tuo letkautus lyijyhöyryistä ihan vain tahallinen sohaisu?
Pb: sulamispiste 327 ja kiehumispiste 1749 astetta Celsiusta. | erty
23.03.2024 12:56:21 | |
|
charvette: Kiitoksia selventävistä vastauksista. Nyt täytyy kaivella kellarikomerosta vanha Weller kolvi ja testailla uudemman tinan kanssa. Olisiko kelvollista: Bahco 329000500 ?
En ole testannut mutta speksien puolesta tää on just sitä halpaa kuraa. Hauskat tuotetiedot tossa kun mainitaan selkeesti koostumus 0.75 Cu 99.25 Sn % ja sit erikseen mainitaan et "Tinasta, hopeasta ja kuparista valmistetun juotostinan sulamispiste on 207 C ja sen juotosvastus on pieni" vaikkei toi sisällä hopeaa :D Kannattaa valita sellanen missä on hopeaa esim. tämä: https://uraltone.com/tyokalut/juoto … -5ag3cu0-5-0-7mm-100g-no-clean.html
Samalla kannattaa ostaa uusi sopiva kärki Welleriin mikäli mahdollista olettaen et vanha on nähnyt jo paremmat päivänsä. Helpottuu homma huomattavasti! | erty
23.03.2024 13:12:44 | |
|
basisti1971: Moi.
Koska kyseessä on instrunmenttiaudiopuuhastelu, huomiotta ei voi jättää sitäkään että germaniumkomponenttien kanssa pitää olla vieläkin tarkempi lämpövaurioiden estämisessä kuin mitä lyijyllisen tinan kanssa.
Eli lyijyttömällä juottaessa koipiin on komponentin puolelle käytännössä pakko laittaa sileäleukaiset hauenleuat, suonipihdit, tmv. johtamaan liikalämmön pois.
T:Samuli
Tää on kyllä yks useesti nostettu asia mihin en ite oo ikinä törmännyt useempien satojen germanium transistorien juottamisen jälkeen. Ja useesti neuvotaan pitämään lämmöt mahdollisimman alhasina ge trankkujen kanssa. Mulla lämmöt +400C enkä _ikinä_ oo saanut transistoria rikki juottamalla. Näkisin et juotostekniikalla on suurempi merkitys, mitä nopeemmin homman hoitaa hyvän juotoksen aikaansaamiseksi sen parempi. Sama kuin potikan runkoihin juotettaessa. Toki jos juottaa huonolla tinalla niin sitä lämpöä tarvii enemmän ja pidempään, jollon lämmön johtaminen komponentista on ihan hyvä idea, mut siinä mennään mun mielestä perse edellä puuhun jo lähtökohtasesti. | |
erty: En ole testannut mutta speksien puolesta tää on just sitä halpaa kuraa. Hauskat tuotetiedot tossa kun mainitaan selkeesti koostumus 0.75 Cu 99.25 Sn % ja sit erikseen mainitaan et "Tinasta, hopeasta ja kuparista valmistetun juotostinan sulamispiste on 207 C ja sen juotosvastus on pieni" vaikkei toi sisällä hopeaa :D Kannattaa valita sellanen missä on hopeaa esim. tämä: https://uraltone.com/tyokalut/juoto … -5ag3cu0-5-0-7mm-100g-no-clean.html
Samalla kannattaa ostaa uusi sopiva kärki Welleriin mikäli mahdollista olettaen et vanha on nähnyt jo paremmat päivänsä. Helpottuu homma huomattavasti!
Heeh, niin arvelinkin tuon tinan kohdalla. Ja kolvi on ikivanha 25W Weller SP26C jolla kylläkin kolvasin aikoinaan isot kasat efektejä ym. Ehkä lienee aika päivittää, suosituksia kohtuuhintaiselle? | erty
23.03.2024 22:10:19 | |
|
charvette: Heeh, niin arvelinkin tuon tinan kohdalla. Ja kolvi on ikivanha 25W Weller SP26C jolla kylläkin kolvasin aikoinaan isot kasat efektejä ym. Ehkä lienee aika päivittää, suosituksia kohtuuhintaiselle?
Itekkin alotin samalla Wellerillä ja se toimi ihan hyvin varsin pitkään. Hoitu kitaroiden elektroniikat ja pedaalit. Sen jälkeen tais olla Weller WHS40 ja joku muu, mut nykyään Hakko FX-888D mihin oon ollu tosi tyytyväinen. Jos budjetilla haluu edetä niin uus kärki Welleriin, ei sitä halvinta tinaa ja rokrok! | |
Moi.
ituvirtanen: Oliko tuo letkautus lyijyhöyryistä ihan vain tahallinen sohaisu?
Pb: sulamispiste 327 ja kiehumispiste 1749 astetta Celsiusta.
Sekä että, tuo seikka oli kuitenkin yksi niistä valta-argumenteista jolla lyijyä sisältävien juotoslisäaineiden rajoittamista ja loppujen lopuksi myynti-/käyttökieltoa elektroniikkapuolen ihmisille seliteltiin.
Kuten kaikessa muussakin lyijyä sisältävien tuotteiden rajoittamisessa, pohjasyy oli kuitenkin suurvaltapolitiikka, lyijy oli merkittävä kauppatavara tietyille valtioille/firmoille ja kupari osittain samoille, osittain toisille ;).
Vahvasti ot:tä, mutta samaisesta suurvaltapoliittisesta syystä emme luultavasti koskaan tule näkemään kaupallista Thorium-reaktoria.
Vaikkei edes ammatikseen elektroniikkajuotostyötä tekevälle lyijy-yhdisteiden osuus juotoshöyryissä ollut merkittävä, aina siellä sitä kuitenkin oli.
Ja on toki edelleenkin kun lyijyllisen juotoslisäaineen kanssa puuhailee.
Vähemmän kuitenkin kuin ennenvanhaan vaikkapa bensiinimoottorien pakokaasuista kaupunkiolosuhteissa lyijytetraetyyliä käytettäessä saatu altistus.
Kaikesta sensaatiouutisoinnista huolimatta ympäristönsuojelu näytteli tuossa teatterissa loppujenlopuksi kokolailla mitätöntä roolia vaikka kaiken kunnian itselleen loppumetreillä haalikin, lyijyn myrkyllisyys kaikelle elolliselle -etenkin faunalle- on ollut hyvin tiedossa vuosituhansia.
Teollistuneen ajan puitteissakin kesti vähintään reilun vuosisadan siitä kun asia oikeasti alettiin ottamaan huomioon, siihen että edes osittainen kielto saatiin aikaiseksi.
Pääpointti kommentissa oli kuitenkin juoksutehöyryjen haitallisuus terveydelle ennen ja nyt.
erty: Tää on kyllä yks useesti nostettu asia mihin en ite oo ikinä törmännyt useempien satojen germanium transistorien juottamisen jälkeen.
En ole saanut tuhottua minäkään, tosin en ole germaniumtrankku-uskovainen joten olen koemielessä juottanut noita vain harvakseltaan.
Ja jo penskana tuosta mainittiin ja olen tehnyt tietoisen valinnan olla ottamatta riskiä.
erty: Näkisin et juotostekniikalla on suurempi merkitys, mitä nopeemmin homman hoitaa hyvän juotoksen aikaansaamiseksi sen parempi.
Tottahan toki, mutta kaikilla ei ole vuosikymmenten kokemusta juotostöistä eikä asiallisia välineitä käytettävissään.
erty: Toki jos juottaa huonolla tinalla niin sitä lämpöä tarvii enemmän ja pidempään, jollon lämmön johtaminen komponentista on ihan hyvä idea, mut siinä mennään mun mielestä perse edellä puuhun jo lähtökohtasesti.
Jos haluaa ottaa riskin ge-puolijonhteen tai muun lämpöherkän komponentin vikaantumisesta tai hoksata kantapään kautta että taikapölykomponentti vikaantui "mystisesti" (=oli jo ostettaessa rikki=REKLAMAATIO myjälle ...tana) niin mikäpä siinä.
Itse näen kuitenkin että on parempi kertoa avoimesti tietämistään mahdollisista sudenkuopista ja niihin keksityistä ratkaisuista, eikä pitää niitä omana tietonaan ja korkeintaan naureskella jälkikäteen kun kakkonen osuu propeliin.
charvette: Ja kolvi on ikivanha 25W Weller SP26C jolla kylläkin kolvasin aikoinaan isot kasat efektejä ym. Ehkä lienee aika päivittää, suosituksia kohtuuhintaiselle?
Ääni täältäkin uudelle kärjelle ja laadukkaalle tinalle.
Wellerin kärjet ovat olleet ainakin mun tietääkseni pinnoitettuja jo vuodesta kirves ja kives, joten jollei ole mennyt hätäpäissään viilaamaan pinnoitetta pois, voi hyvin toimia vieläkin.
Kokeilemalla selviää.
Uusi terä kannattaa kuitenkin joka tapauksessa hankkia, jättää vaikka vanhan varalle, noiden(kin) ensiasennuskärjet ovat turhan kookkaita elektroniikkakomponenttien juottamiseen.
25W:sta ei etenkään lyijyttömällä tinalla ole tehoa liiemmin hukattavaksi leveään kärkeen.
Toisin kuin lyijytön tina/juoksute, lyijyllinen tina/juoksute ei juurikaan kärjen pinnoitetta tuhoa.
Eikä toisaalta omaan kokemukseen nojaten tuhoa ainakaan tuo aiemminmainitsemani Mundorf:kaan.
Kohtuuhintaiselle korvaavalle ei ole valitettavasti suositusta antaa, en ole noita seurannut vuosikymmeniin.
Pl. tuo mainitsemani Ersa Multitip C25, tosin ei ainakaan mun mielestä ole enää kovin kohtuuhintainen, "vähän" on hinta pompsahtanut :O.
Toisaalta, kärkirakenne mahdollistaa Wellereitä näppärämmin imujuotin-, erikoiskärki- tmv. askartelut jos sellaiseen tuntee poltetta.
Ja Ersa sinänsä on hyvä perusjuotinbrändi kuten Wellerkin.
T:Samuli | |
basisti1971: Joten lyijyllisellä alunperin juotettua laitetta ei ainakaan suinpäin voi milä tahansa lyijyttömällä korjata ellei vanhaa juotetta ja juoksutetta ensin poista kunnolla.
Toisin päin toimii vähintään yhtä huonosti, samasta syystä.
Tämmösenä satunnaisjuottajana kyselen että onko yritys/erehdys ainoa diagnosointikonsti kumpaa tinaa käytetyssä pelissä on, vai onko joku aikaraja josta voi suht isolla varmuudella arvata?
Simppeliä tietysti oikein vanhat tai ihan uudet, mutta se siirtymäkausi voi olla monta vuotta. | |
basisti1971: Vaikkei edes ammatikseen elektroniikkajuotostyötä tekevälle lyijy-yhdisteiden osuus juotoshöyryissä ollut merkittävä, aina siellä sitä kuitenkin oli.
Jos olet tutustunut vanhaan kilogramman prototyyppiin, tiedät samaten sen, että atomitasolla niitä metallimolekyylejä irtosi sen puntin pinnasta. Hankala tilanne, kun kaiken piti perustua - itsekseen muuttuvaan malliin. Päättivät panna suojan päälle ja ryhtyivät etsimään parempaa mallia.
Lyijy on kyllä hankala materiaali. Lienee ihan hyvä ratkaisu, että teollisuus päätti hakea uusia materiaaleja. Toisinaan tällaiset uudet ideat ovat hyviä, joskus tosin mennään komeasti metsään - tai allikkoon: fleeceä löytyy kaloista, vaikka pärjäisivät ilmankin.
Jäljempänä olevalle kysyjälle:
RoHS-merkintä piirikortilla tai laitteessa on aika hyvä indikaattori lyijyttömyydestä. On toki alueita, joilla edelleen käytetään lyijyä mutta ne menevät esimerkiksi puolustusteollisuuteen tavallisen kuluttajan ulottumattomiin. | erty
24.03.2024 12:55:46 | |
|
Jos ei oo tietoa kumpaa tinaa laitteessa on käytetty tai vaikka oiskin niin korjauksissa ite ainakin pyrin poistamaan vanhan tinan ennen uudelleen juottamista. Se on varmin tyyli luotettavaan lopputulokseen. Vanhojen piirilevyjen kanssa saa tosin olla tosi varovainen ettei vanhat kuparijuovat irtoile levystä. Samulin Ge-uskoivaisuudelle ja taikapölylle annan hymiön :o) | |
charvette: Heeh, niin arvelinkin tuon tinan kohdalla. Ja kolvi on ikivanha 25W Weller SP26C jolla kylläkin kolvasin aikoinaan isot kasat efektejä ym. Ehkä lienee aika päivittää, suosituksia kohtuuhintaiselle?
Tossa ketju mun kolvipähkäilyistäni parin vuoden takaa.
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=243444&o=0&co=330
Toi 939D on ollu käytössä tosta asti satunnaisesti ja harvakseltaan tarvittaessa ja käyttäjät on olleet siihen hyvinkin tyytyväisiä.
https://uraltone.com/tyokalut/juoto … vikkeet/juotosasemat-ja-kolvit.html
Onneksi maailmassa on paljon hyviä ja helppoja biisejä.
Ei tarvitse soittaa huonoja eikä vaikeita. | |
Moi.
73nd3r: Tämmösenä satunnaisjuottajana kyselen että onko yritys/erehdys ainoa diagnosointikonsti kumpaa tinaa käytetyssä pelissä on, vai onko joku aikaraja josta voi suht isolla varmuudella arvata?
Simppeliä tietysti oikein vanhat tai ihan uudet, mutta se siirtymäkausi voi olla monta vuotta.
Totta, siirtymäkausi oli monta vuotta, käytännössä likipitäen vuosikymmenen.
Vaikka jäsen Ituvirtasen maintisema RoHs tuli EU-lakina voimaan 2003, ja lain siirtymäkausi päättyi 2006, lyijytöntä tinaa oli käytössä jo aiemmin.
Polemiikki juotoslisäaineiden lyijyn ympärillä kun ei suinkaan alkanut tuosta em. RoHs direktiivistä, tuo oli vain viimeinen niitti arkkuun.
Jos summittaista aikajanaa haluaa määritellä, suurinpiirtein vuoteen ~95 voi olla kohtuullisen -muttei täysin- varma ettei masstuotantoelektroniikkalaitteessa ole käytetty lyijytöntä tinaa, eikä vuoden 2006 jälkeen lyijyllistä.
Mitä lähemmäs vuotta 2006 päästään, sitä todennäköisemmäksi lyijyttömyys tulee.
Jollei kyseessä ole reflow-tyyppinen jokaisen juotoksen läpikäyminen:
erty: Jos ei oo tietoa kumpaa tinaa laitteessa on käytetty tai vaikka oiskin niin korjauksissa ite ainakin pyrin poistamaan vanhan tinan ennen uudelleen juottamista.
On omastakin mielestä aina paras vaihtoehto ennustettavaan lopputulokseen pääsemiseksi.
Vanhasta juotteesta puhdistettu folio kannattaa myös esitinata kevyesti ja varovasti juotteella jota varsinaiseen juotokseen aikoo käyttää.
Syystä että vaikka sekä vanha että uusi juotoslisäaine on lyijyllistä (tai kumpainenkin lyijytöntä) ei automaattisesti tarkoita sitä että etenkään juoksutteet olisivat täysin yhteensopivia.
T:Samuli | |
Moi.
Pitkälti viestiketjun varsinaisen aiheen vierestä...
ituvirtanen: Jos olet tutustunut vanhaan kilogramman prototyyppiin, tiedät samaten sen, että atomitasolla niitä metallimolekyylejä irtosi sen puntin pinnasta. Hankala tilanne, kun kaiken piti perustua - itsekseen muuttuvaan malliin. Päättivät panna suojan päälle ja ryhtyivät etsimään parempaa mallia.
Joo, mittaaminen kaikissa muodoissaan on ollut aina lähellä sydäntä.
Piti oikein tarkistaa kun muistelin että nuo kilogramman prototyyppien haasteet olivat monimutkaisempia, ja oikein muistin.
https://en.wikipedia.org/wiki/International_Prototype_of_the_Kilogram
Itseasiassa alkuperäisen massa ilmeisesti laskee ja sekä sisarprototyyppien että kopioiden massa kasvaa ajan myötä.
Ja jottei olisi liian yksinkertaista, kaikkien massa kasvaa eri tahtiin.
Ja kukaan ei tiedä miksi, eikä kyse suinkaan ole siitä etteikö olisi tutkittu :).
Toki käytössä olevia kopioita pestään aika-ajoin jotta massa saadaan taas laskemaan lähemmäs alkuperäistä.
Mutta aina se vaan alkaa kasvamaan, ensin nopeammin. sitten hitaammin.
Vaikka kyse on "vain" mikrogrammoista, SI järjestelmän ominaisuus sitoa sovitut referenssit toisiinsa tavalla tai toisella tekee pienistäkin muutoksista herkästi tieteellisesti merkittäviä.
Suoraa vaikutustahan asialla ei meille tavan tallaajille tietenkään ole suuntaan eikä toiseen, välillisesti kylläkin.
ituvirtanen: Lyijy on kyllä hankala materiaali. Lienee ihan hyvä ratkaisu, että teollisuus päätti hakea uusia materiaaleja.
Totta, monella tapaa on hankala aine.
On kyllä sitten vastavuoroisesti moneen paikkaan aivan ylivoimaisen mainio aine/metalli.
Haasteena tässäkin tapauksessa on se että vuosituhansien saatossa tuonkin aineen ympärille luotiin kaikenlaista muuta elämäämme helpottavaa joiden toteuttaminen ei muilla aineilla onnistu.
Ei ainakaan yhtä helposti ja/tai halvalla.
Ja koska kierrättäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, kielletään käyttö koska se on halvempaa ja mahdollistaa kiellon toteuttaneiden tahojen rahastaa vaihtoehdoilla.
ituvirtanen: Toisinaan tällaiset uudet ideat ovat hyviä, joskus tosin mennään komeasti metsään - tai allikkoon: fleeceä löytyy kaloista, vaikka pärjäisivät ilmankin.
Muovit ovat moninverroin lyijyäkin parempia esimerkkejä siitä kuinka joku elämämme ja selviytymisemme mullistanut oivallus/materiaaliperhe/tuote osoittautuu pidemmän päälle ainakin osittain epäonnistuneeksi.
Toisaalta, tuokin asia (mikromuovit ymv.) on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt kun ongelman tiimoilta on mahdollista tehdä taloudellista voittoa, on asiaan kiinnitetty julkista huomiota.
Huomiostakaan huolimatta kuluttajamarkkinoilla ei ole käytössä ensimmäistäkään edes auttavasti kierrätettävissä olevaa muovilaatua.
Eikä tule jos mua pyydetään asiaa arvaamaan.
Kikkailemalla -esim panttijärjestelmin ja muin porkkanoin- on kuitenkin ainakin teoriassa mahdollista luoda illuusio ettei muutakaan kierrättämäämme muovia polteta energiaksi ;).
T:Samuli | |
rintapek: Tossa ketju mun kolvipähkäilyistäni parin vuoden takaa.
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=243444&o=0&co=330
Toi 939D on ollu käytössä tosta asti satunnaisesti ja harvakseltaan tarvittaessa ja käyttäjät on olleet siihen hyvinkin tyytyväisiä.
https://uraltone.com/tyokalut/juoto … vikkeet/juotosasemat-ja-kolvit.html
Tunnustaakohan kukaan käyttävänsä näitä juotoskäryjen poistoaparaatteja:
https://uraltone.com/tyokalut/juoto … oistaja-kahdella-suodattimella.html
On olemassa myös sellaisia malleja joissa vain taipuisa ilmastointiputki joka johtaa käyryt kauemmaksi ja tuuletin, olisi tehtävissä itse Bilteman osista. Tällaista lähinnä itse harkinnut kun autotallissa ei sinällään käryt ketään muita häiritse ja ilmanvaihto muutenkin aika hyvä. | |
mhelin: Tunnustaakohan kukaan käyttävänsä näitä juotoskäryjen poistoaparaatteja:
https://uraltone.com/tyokalut/juoto … oistaja-kahdella-suodattimella.html
On olemassa myös sellaisia malleja joissa vain taipuisa ilmastointiputki joka johtaa käyryt kauemmaksi ja tuuletin, olisi tehtävissä itse Bilteman osista. Tällaista lähinnä itse harkinnut kun autotallissa ei sinällään käryt ketään muita häiritse ja ilmanvaihto muutenkin aika hyvä.
Mä tein aikanaan itse melko samanlaisen kuin tuo uraltonen tuote; oli pari tietokoneen tuuletinta nurkissa, kasasin ne pieneen puukehikkoon, ja etupuolelle sellaisen uran mihin saa leikattua aktiivihiilisuodatinlevystä sopivan palan. Tämä siis imee savut kohteesta suodattimen läpi, mutta ei kerää sen kummemmin. Ottaa kuitenkin riittävän hyvin nenältä ja silmistä pois ja tekee se suodatinkin jotain.
Mutta oli ihan muutaman markan projekti sinänsä, noita pieniä tuulettimia löytyy jostain sopivista kirppislaareista sen kun noutaa pois. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
