| Aihe: FAQ kitaran säätämisestä? | |
|---|
 iec
13.09.2018 22:33:06 | |
|
Börje: Kiitos vastauksesta!
Ehkä tuota kaularautaa voisi testiksi hieman vääntää.
Tatsi on kyllä melko ronski ja aion sellaisena pitääkin. Eihän nuo särinät pahemmin säröjen läpi kuulu, mutta tosiaan kun haaveilin hieman pienemmästä actionista niin homma pahenisi entisestään.
Tuota alinta kieltä kun tässä tesmailin rämpytellä niin eihän se vapaana edes rämise jos soitan vaikka 8-osia, mutta jos rämpäytän kerran hiemankin kovempaa ja jätän soimaan niin se räminä alkaa joskus 0,2-0,4 sek. päästä iskusta riippuen pikkauksen kovuudesta. Eli silloin ainakin tuo kielen värähtely on ylösalas suunnassa melko kova varmaan. Ilmeisesti pikatessa se alkaa tietenkin värähdellä enempi vaakasuunnassa (otelautaan nähden) ja kääntyy siitä sitten tuon ajan kuluttua pystysuuntaiseksi.
Satulaurat näyttää ookoolta ja hyvät välit on ekalta nauhalta kieliin.
Kielet on jotkut 12:set ja päällä luki jotain tyyliin "perfect for C standard tuning".
Katsoppa ne kielten jännitykset tällä laskurilla: http://stringtensionpro.com
Vilkaisin pikaisesti, että 25,5 skaalalla standard E vireellä ja 10-46 setillä kielten jännitys on paljon isompi kuin C vireellä ja 12-56-setillä. Tuo voisi hyvinkin selittää räminät, sillä löysemmät kielet rämisevät enemmän. Ehkä kielisetin pitäisi olla 13-jotain tuolle vireelle tai sitten vain hyväksyt räminät. Mutta en ole tosiaankaan alavire-expertti.
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... | |
Omien kitaroiden säädöt: Relief= kieli liikkuu juuri ja juuri kun "taputtaa " sormella, kun painaa samaan aikaan ensimmäiseltä ja 17 nauhalta, eli toisinsanoen kaula lähes luotisuora. Puhutaan jostain 0,1mm reliefistä. Action = 12. nauhalta mitattuna ylä-e kieli on 1mm korkeudella ja ala-e kieli 1,0-1,2mm korkeudella. Nämä säädöt ei onnistu ilman täydellistä nauhatyötä. Särinää toki kuuluu joka nauhalta, mutta ei kuolleita nuotteja. Monelle tuntuu olevan tärkeintä saada se SÄHKÖkitara soimaan akustisesti niin puhtaasti kuin mahdollista, vaikka noilla minun omilla säädöilläkään särinät ei tule vahvarista ulos.
Sitten action onkin jossain 3mm paikkeilla ja ihmetellään, kun on hankala soittaa. Riippuu tietty mitä haluaa soittaa ja mistä tykkää.
Aloitusviestissä mainittu 1,5mm relief on ehdottomasti aivan h*lv*tisti liikaa ainakin sähkökitaralle, enkä tiedä ketään artistia tai kitaransoittajaa, joka tuollaisella reliefillä soittaisi. 1,5mm-2mm kun on monelle aika standardi KIELENKORKEUS. | |
iec: Katsoppa ne kielten jännitykset tällä laskurilla: http://stringtensionpro.com
Vilkaisin pikaisesti, että 25,5 skaalalla standard E vireellä ja 10-46 setillä kielten jännitys on paljon isompi kuin C vireellä ja 12-56-setillä. Tuo voisi hyvinkin selittää räminät, sillä löysemmät kielet rämisevät enemmän. Ehkä kielisetin pitäisi olla 13-jotain tuolle vireelle tai sitten vain hyväksyt räminät. Mutta en ole tosiaankaan alavire-expertti.
Ei pitäis olla kovin isoa eroa jännityksessä. Ootko testannu nostaa actionia hieman? 12 setissä kun on enemmän kielissä materiaalia, joten kielet ovat lähempänä nauhoja. | |
Jos soittaa löysillä kielillä ja rankalla kädellä, räminöitä on luvassa vaikka kielet olisikin korkealla ja relief iso. Kompromissia haettaessa kannattaa unohtaa räminä ilman vahvistinta, ja keskittyä siihen että ämplifiöity ääni toimii riittävän hyvin.
Reliefistä: SRV taisi olla sieltä ääripäästä kovalla kädellä soittajia. Paksut kielet, ja usein Eb-vireessä. Dan Erlewine pääsi mittaamaan Number Onen, ja relief oli .012"/0,3 mm.
*Mummiälestä* kukaan koskaan missään ei tartte sen isompaa reliefiä, ja 99% soittajista tulis paremmin toimeen pienellä kuin isolla reliefillä (monessa kitarassa ohut kaula tarttee tukea kaularaudalta, jotta kepukka soi kunnolla).
Satula tuskin tässä vaikuttaa - sen aiheuttamat särinät on vain vapailla kielillä. |  ty0nhakija
29.10.2018 15:49:40 (muokattu 29.10.2018 15:51:46) | |
|
73nd3r: Jos soittaa löysillä kielillä ja rankalla kädellä, räminöitä on luvassa vaikka kielet olisikin korkealla ja relief iso. Kompromissia haettaessa kannattaa unohtaa räminä ilman vahvistinta, ja keskittyä siihen että ämplifiöity ääni toimii riittävän hyvin.
Reliefistä: SRV taisi olla sieltä ääripäästä kovalla kädellä soittajia. Paksut kielet, ja usein Eb-vireessä. Dan Erlewine pääsi mittaamaan Number Onen, ja relief oli .012"/0,3 mm.
*Mummiälestä* kukaan koskaan missään ei tartte sen isompaa reliefiä, ja 99% soittajista tulis paremmin toimeen pienellä kuin isolla reliefillä (monessa kitarassa ohut kaula tarttee tukea kaularaudalta, jotta kepukka soi kunnolla).
Satula tuskin tässä vaikuttaa - sen aiheuttamat särinät on vain vapailla kielillä.
Ihan täysin totta. Kaula niin suoraks kun vaan mahdollista. Sitten säätää kielten korkeuden mielen mukaan. Satula myös niin matalle kun mahdollista kunhan ei särise vapailla kielillä. Vaikuttaa koko kaulan soitettavuuteen ja varsinkin ensimmäisten nauhojen intonaatioon todella paljon. Mun kohdalla(säröllä soittaessa) saan aikaseks paljon paremman ja tiukemman soundin matalalla actionilla. Matala action on omasta mielestä huomattavasti vaikeampi soittaa pikkauskädellä ja edellyttää tarkkaa pikkaustekniikkaa. Vasemmalla kädellä sitten luonnollisesti kevyempi soittaa. | |
Onkohan yksittäisten nauhojen hionta kauhean riskialtista, jos ei ole kokemusta aikasemmin? Kiillottaminen on tuttua puuhaa, mutta varsinaista hiontaa en ole ennen tehnyt. Mun kitarassa eka nauhaväli ei soi kunnolla vaan särisee ikävästi. Action on jo aika korkealla enkä halua nostaa enää, koska sitten sooloilu menee huomattavasti hankalammaksi. Toki voisin vaihtaa 13-65 setistä 12-60 settiin ja kokeilla, miten sillä menee soitto B-standardista, muttaa oon todennut tuon nykyisen setin tuohon vireeseen hyväksi jännitteineen yms.
Maksaisi vaan kauheasti hoitaa tuo ammattilaisella ja ollut pidempään ajatus, että treenaan omalla painollani ajan kanssa kitaroiden säädöt ja huollot.
Koska sormeni ovat lyhyet, olen keksinyt omia twistejä omalle motoriikalleni. - mace2691 | |
santakasa: Onkohan yksittäisten nauhojen hionta kauhean riskialtista, jos ei ole kokemusta aikasemmin? Kiillottaminen on tuttua puuhaa, mutta varsinaista hiontaa en ole ennen tehnyt. Mun kitarassa eka nauhaväli ei soi kunnolla vaan särisee ikävästi.
Oikeastaan, mummiälestä, yhden tai jokusen nauhan hionta on hankalampi operaatio kuin koko nauhaston tasaus - rutiinien puutteesta varmaan johtuu, kun ei nauharempat mulle mitään jokapäiväistä hommaa ole.
Joka tapauksessa homma alkaa mahdollisimman tarkasta diagnoosista. Esim; varmistan vielä, että vapaat kielet soi oikein (jos ei niin satulassa voi olla vikaa) mutta ekalta nauhalta särisee (silloin voi eka olla matala/lovilla, tai joku ylempi nauha korkea)..?
Ammattilainen tekee kustannusarvion aika halvalla, joten se optio kannattaa hyödyntää. Ja sen jälkeen voi pohtia ottaako itse riskin, teettääkö vai peräti vaihtaako kaulan - jolloin voi treenata itse sillä vanhalla. Ohjeita noudattaen, äärimmäisen huolellisesti mitaten ja varovasti edeten, ja vielä sopivilla työkaluilla saa kyllä onnistuneen lopputuloksen. | |
"Olet kirjoittamassa yli 235 päivää vanhaan aiheeseen" joten miks ei vaikka nostais tätä uudelleen? vai menisikö aloittelijoiden osioon?
Elikkä kitaran kanssa tullu soitettua ja värkättyä useampi vuosi mutta nyt tuli ekaa kerta vastaan tämmönen probleema. Hommasin multiscalen, fanned fret, rakkaalla monta nimeä ja onhan se perhana hyvä peli soittaa! mutta aloin sitten virettä muuttamaan matalemmaksi ja kitaran kieliä vaihtamaan samalla (tosin kielet ovat samaa paksuutta kun edelliset) niin kitaran saatua vireeseen, kielet tuntuvat löysiltä vaikka vire kuulostaa oikealta. Mitä meinaan löysiltä ? Painamalla kieltä kaulaa vasten pohjaan nuotti nousee korkeammaksi? onko nyt joku perus pointti jäännyt huomaamatta vai missä ongelma? | |
NailHead_: "Olet kirjoittamassa yli 235 päivää vanhaan aiheeseen" joten miks ei vaikka nostais tätä uudelleen? vai menisikö aloittelijoiden osioon?
Elikkä kitaran kanssa tullu soitettua ja värkättyä useampi vuosi mutta nyt tuli ekaa kerta vastaan tämmönen probleema. Hommasin multiscalen, fanned fret, rakkaalla monta nimeä ja onhan se perhana hyvä peli soittaa! mutta aloin sitten virettä muuttamaan matalemmaksi ja kitaran kieliä vaihtamaan samalla (tosin kielet ovat samaa paksuutta kun edelliset) niin kitaran saatua vireeseen, kielet tuntuvat löysiltä vaikka vire kuulostaa oikealta. Mitä meinaan löysiltä ? Painamalla kieltä kaulaa vasten pohjaan nuotti nousee korkeammaksi? onko nyt joku perus pointti jäännyt huomaamatta vai missä ongelma?
Kun alensit virettä, niin kitaran kieliä kiristetään vähemmän, jolloin ne ovat löysemmällä. Siksi tuntuma on löysempi (matalammalla vireellä). Jos hankit paksummat kielet alemmalle vireelle, saat tuntumaa kireämmäksi.
Tuo ylivire painettaessa johtuu siitä, että nauha on sen verran korkea, että kun nyt painat sitä löysempää kieltä samalla voimalla, se painuu alemmas ja samalla niin paljon, että se alkaa nostamaan virettä. Eli ikäänkuin "bendaat" sitä kieltä, mutta otelaudan suuntaan. Kyse on nauhojen korkeudesta, ei fannedeista. Ratkaisuna taas paksummat kielet, matalammat nauhat tai vähemmän voimaa painamiseen, jolloin se soi, mutta ei nosta virettä.
Kuuntelen mielelläni monipuolisesti kaikenlaista musiikkia, mutta lempimusiikkiani on köyhien ulina. | |
Laulava Kylätohtori: Kun alensit virettä, niin kitaran kieliä kiristetään vähemmän, jolloin ne ovat löysemmällä. Siksi tuntuma on löysempi (matalammalla vireellä). Jos hankit paksummat kielet alemmalle vireelle, saat tuntumaa kireämmäksi.
Tuo ylivire painettaessa johtuu siitä, että nauha on sen verran korkea, että kun nyt painat sitä löysempää kieltä samalla voimalla, se painuu alemmas ja samalla niin paljon, että se alkaa nostamaan virettä. Eli ikäänkuin "bendaat" sitä kieltä, mutta otelaudan suuntaan. Kyse on nauhojen korkeudesta, ei fannedeista. Ratkaisuna taas paksummat kielet, matalammat nauhat tai vähemmän voimaa painamiseen, jolloin se soi, mutta ei nosta virettä.
Tätä minä epäilinkin. Uudet kielet mitkä minulle myytiin (koska hakemaani ei ollut) ovat ohuempia, parikin numeroa pienemmät, tämä on ilmeisesti se radikaalinen ero ja syy. Toisessa kitarassa ei ole tätä ongelmaa koska kielisetti on se juuri hakemani ja vire menee droppi b:stä tosin tämä uusi vire menee tuostakin vielä hieman alemmaksi eli en ihmettele ongelmaani nyt.. kiitoksia kumminkin vastauksesta kun valaisit tämän asian minulle! | |
Moi! Oli vähän jo puhetta ruusupuuotelaudan öljyämisestä.
Mites "basswood composite"? Basswood on suomeksi lehmus. Composite, kuin arvata saattaa komposiitti.
Väri syvän ruskea tai tumman harmaa. Olen öljynnyt sitä big bends-fretboard juice litkulla. Mutta mikäs ois viimesenpäälle hyvä öljy tohon?
Kitara: Epiphone Explorer Tommy Thayer signature. | |
Starkeister: "basswood composite"?
Mutta mikäs ois viimesenpäälle hyvä öljy tohon?
Lainaus netistä:
*From Epiphone: "The fingerboard is stained, but it isnt coated. Regular lemon oil products will work fine with it."*
http://www.epiphonetalk.com/threads … asswood-composite-fingerboard.3910/
Ja tuo on aika outo neuvo, komposiitteihin kun periaatteessa liittyy mielikuva low maintenance -ideasta ja kosteusolosuhdeneutraaliudesta.
Mutta ei sillä hirveästi väliä ole mitä käyttää, pointti on sopiva määrä eli vähin mahdollinen millä homma toimii.
PS: Kiva kun ketju taas on hengissä. Mietinkin jo, että onko kaikki oppineet kitarasäädöt kun tää on niin hiljanen. | iec
29.03.2020 17:02:34 (muokattu 29.03.2020 17:09:20) | |
|
ty0nhakija: ...Aloitusviestissä mainittu 1,5mm relief on ehdottomasti aivan h*lv*tisti liikaa ainakin sähkökitaralle, enkä tiedä ketään artistia tai kitaransoittajaa, joka tuollaisella reliefillä soittaisi. 1,5mm-2mm kun on monelle aika standardi KIELENKORKEUS.
Tästä on kommentoitu useampaankin kertaan täällä ja olen kanssasi samaa mieltä. Ilmoitin asiasta ylläpidolle. Katsotaan pystyvätkö muokkaamaan aloitusviestiä tai tekemään muita toimenpiteitä asian suhteen.
Suurimpien kitaravalmistajien tehdassäädöt ovat luokkaa 0,12 - 0,35mm riippuen kitaran kaulan radiuksesta (0,35mm vain vintageradiuksella 7,25" ja nykyään arvelisin että suurin osa kitaroista on 9,25" radiuksella tai isommalla, joten tehdassäädöt painottuvat 0,15mm - 0,30mm reliefiin). Tästä voi sitten omien mieltymysten ja soittotatsin mukaan säätää pienemmäksi tai isommaksi.
Aloitusviestin 0,5mm - 1,5mm on ilmoitettu hämäävästi "laudasta kieliin", mutta nauhojahan löytyy matalista ekstrajumboihin, joten tuo on hyvin epämääräinen ilmaisu. Suurin osa ajattelee tuon aloitusviestin tarkoittavan nauhan päältä kielen alapintaan, kuten se yleisimmin määritellään.
Tuossa vielä referenssiksi kolmen valmistajan tehdasasetukset:
https://support.fender.com/hc/en-us … up-my-Stratocaster-guitar-properly-
https://www.mylespaul.com/threads/les-paul-factory-setup.64113/
https://www.prsguitars.com/index.ph … cifications_for_my_prs_guitar_setup
Tämä on myös mielenkiintoinen kokoelma eri soittajien kitaroiden säädöistä:
https://www.stewmac.com/How-To/Onli … the_stars_set_up_their_guitars.html
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... | iec
30.03.2020 00:51:32 | |
|
Moderaattori kävi muuttamassa aloitusviestiin järkevämmät relief-arvot. Eli nyt on useimpien kitaravalmistajien suosittelemalla alueella. Tyyliin 0mm ... 0,35mm. Jospa tuo johtaisi vähemmän harhaan kuin se alkuperäinen teksti. Voidaan sitten tässä ketjussa puida hamaan tappiin asti sitä pitäiskö relief olla 0,05 mm vai 0,30mm ja mitataanko se 7. vai 8. nauhalta vai kenties 9. nauhalta ;)
Suuret kiitokset palstan moderaattoreille.
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... | |
On siellä vieläkin paljon modattavaa ;)
Kielikorkeutta EI säädetä kaularaudalla, edes akustisessa - vaikka rautasäätö korkeuteen vaikuttaakin.
Ja varsinkin aloittelevan säätäjän kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman suoralla kaulalla, lisätä sitten käyryyttä jos oma soittotatsi sitä vaatii.
Moneen kertaan on jo tullut mainituksi nämä ohut/joustavakaulaiset kitarat, joiden kaula tarvitsee tukea raudasta soidakseen.
IMHO tiätenki. |  Osmo Komppi
12.05.2020 20:18:21 (muokattu 12.05.2020 20:21:05) | |
|
On ollu ns. kädet täynnä kun ekaa kertaa tekee ja opettelee. Reliefiä, intonaatiota ja tallapalojen korkeutta oon toki säätäny aiemminkin, mutta nyt vaihdoin eka kertaa yläsatulan.
Vanha muovinen oli jo aika syvään uurtunut, vaikken suuria ongelmia siinä vaiheessa vielä huomannu. Harrastusmielessä hommasin luisen ns. mahd. lähellä -mallin.
Ekaks en uskaltanut hioa sitä heti tarpeeks matalaks, minkä takia menny monta iltaa hienosäätäessä ja hinkatessa. Tokaks ei tietenkään ole erikoistyökaluja ja vähän kuvittelin, ettei toi nyt niin just voi ollla. Tallapaloista sitte säätelee.. Mutta intonaatio on mahoton saada kuntoon jos on väärä korkeus tai kieli muuten kantaa tai kinnaa väärästä kohdasta siellä matkalla.
Sitten relief. Kun se vanha oli niin syvään kuluu, oon varmaan joutunu kompensoimaan turhan suurella reliefillä. Nyt yritän pikkuhiljaa suoristella. Action on kanssa nyt turhan korkea, ja jos suoraan yritän laskea niin surisee melkoisesti. Varmasti vikaa on nauhoissakin.
Kaiken lisäks kielten keskinäinen etäisyys vähän suurempi, joten ylä E: n kanssa harjoittelua kun se on nyt lähempänä reunaa. Ei se sentään muljua freteiltä, mutta aiemmin voinu avoimia sointuja ottaa pikkasen laiskemmin, nyt täytyy saada enemmän "kuppia" kouraan ettei demppaa sitä samalla. Voi olla ihan oikeinkin opetella ottamaan tarkemmin.
Mut.. monta videota ja ohjetta oon kattonu. Ja oikeessa ovat. Yläsatulan kanssa voi mennä monessa asiassa metsään ja huolella. Ennen kuvittelin et oli jonkunlainen tatsi ton soittimen säätämiseen, nyt on tuntenu olevansa ihan ulalla ja eksyksissä.
Opettelu jatkuu ja täytyy hakee vauhtia ihan perusjutujen kautta ilta kohta kerrallaan. Jos ei asetu, niin sit joku ammattilainen saa korjata mun jäljet ihan rahalla. ;)
Squier Fat Telescaster Forever | |
Osmo Komppi: On ollu ns. kädet täynnä kun ekaa kertaa tekee ja opettelee.
Onneks olkoon, ne kicksit kun saa sen ekan onnistumaan (paremmin kuin se vaihdettava) on aikast kivat.
Osmo Komppi: Varmasti vikaa on nauhoissakin.
Seuraavan projektin kohde...
Osmo Komppi: Voi olla ihan oikeinkin opetella ottamaan tarkemmin.
Ikuinen projekti, ja aina oikein.
Osmo Komppi: Jos ei asetu, niin sit joku ammattilainen saa korjata mun jäljet ihan rahalla.
Eikä. Seuraava aihio vaan kehiin, se onnistuu vähän helpommin ja nopeammin ja lopputulos on parempi. | |
73nd3r: Eikä. Seuraava aihio vaan kehiin, se onnistuu vähän helpommin ja nopeammin ja lopputulos on parempi.
Onneks otin tällä kertaa hienovarasen lähestymiskulman ja tässä on vielä varaa hiljaksiin pudottaa. Eikä säädöt ole enää (ehkä) kovin pahasti pielessä, kunhan ei eksy viidennen nauhavälin alapuolelle. ;)
Kattoo huomenna taas mihin tuo on yöllä asettunut.
Squier Fat Telescaster Forever | iec
13.05.2020 01:04:23 | |
|
Osmo Komppi: On ollu ns. kädet täynnä kun ekaa kertaa tekee ja opettelee. Reliefiä, intonaatiota ja tallapalojen korkeutta oon toki säätäny aiemminkin, mutta nyt vaihdoin eka kertaa yläsatulan.
Vanha muovinen oli jo aika syvään uurtunut, vaikken suuria ongelmia siinä vaiheessa vielä huomannu. Harrastusmielessä hommasin luisen ns. mahd. lähellä -mallin.
Ekaks en uskaltanut hioa sitä heti tarpeeks matalaks, minkä takia menny monta iltaa hienosäätäessä ja hinkatessa. Tokaks ei tietenkään ole erikoistyökaluja ja vähän kuvittelin, ettei toi nyt niin just voi ollla. Tallapaloista sitte säätelee.. Mutta intonaatio on mahoton saada kuntoon jos on väärä korkeus tai kieli muuten kantaa tai kinnaa väärästä kohdasta siellä matkalla.
Sitten relief. Kun se vanha oli niin syvään kuluu, oon varmaan joutunu kompensoimaan turhan suurella reliefillä. Nyt yritän pikkuhiljaa suoristella. Action on kanssa nyt turhan korkea, ja jos suoraan yritän laskea niin surisee melkoisesti. Varmasti vikaa on nauhoissakin.
Kaiken lisäks kielten keskinäinen etäisyys vähän suurempi, joten ylä E: n kanssa harjoittelua kun se on nyt lähempänä reunaa. Ei se sentään muljua freteiltä, mutta aiemmin voinu avoimia sointuja ottaa pikkasen laiskemmin, nyt täytyy saada enemmän "kuppia" kouraan ettei demppaa sitä samalla. Voi olla ihan oikeinkin opetella ottamaan tarkemmin.
Mut.. monta videota ja ohjetta oon kattonu. Ja oikeessa ovat. Yläsatulan kanssa voi mennä monessa asiassa metsään ja huolella. Ennen kuvittelin et oli jonkunlainen tatsi ton soittimen säätämiseen, nyt on tuntenu olevansa ihan ulalla ja eksyksissä.
Opettelu jatkuu ja täytyy hakee vauhtia ihan perusjutujen kautta ilta kohta kerrallaan. Jos ei asetu, niin sit joku ammattilainen saa korjata mun jäljet ihan rahalla. ;)
Dan Erlewinen kirja on hyvä lähdeteos kitaran ja basson säätämiseen ja korjaamiseen: https://www.adlibris.com/fi/kirja/t … qP-WI1qcj7OXf16sBbzp-BoCLKQQAvD_BwE
Kuulostaa tutulta jutulta, eli liian syviksi kuluneita satulan uria aletaan monesti kompensoimaan nostamalla kieliä ja säätämällä reliefiä isommaksi, jolloin kitarasta tulee raskassoittoinen. Hyvä että pureudut heti tuohon ongelman ytimeen. Täytyy tunnustaa, että itselläni ei ole hermoja/oikeanlaisia työvälineitä satulan fiksaamiseen, joten olen sen homman jättänyt ammattilais-kitarakorjaajille ihan suosiolla.
Hyvissä säädöissä ja kunnossa olevalla kielisoittimella on ilo soitella. Sen takia kannattaa opetella säätämään ja huoltamaan oma soittimensa.
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... | Osmo Komppi
13.05.2020 22:16:54 (muokattu 13.05.2020 22:50:47) | |
|
No mut hitto!
Hyökkäisin sitte vielä nauhojen kimppuun niillä tarpeilla mitä kaapeista sattu löytymään (älkää tehkö tätä kotona). Hiomapaprua, hiomakivee, vatupassia, maalarinteippiä, pata-pataa (kiitämme teräsvillaa, moitimme vaahtoavuutta). Heti otelaudan teippauksessa alko paljastumaan jutun juoni kun nauhojen kontrastit ja varjot tuli paremmin esiin. Kun en ole mikään monipuolinen skaalataituri, niin aika matalina siellä oli muutamat nauhat perus blues-skaalan venytyskohdat suosituimmissa asemissa. Ja otelaudan viimeiset fretit kanto aika huolella.
Tussit pintaan merkiks ja hiomaan. Samalla otin ylätallan vielä kerran irti ja hioin pohjaa. Radius/muoto kun näytti omaan silmään jo melko jebalta. Vähän kans hoonasin varovasti kieliuria kynsiviilalla ja vanhoilla kielenpätkillä.
Sit vielä, kun oon tämmönen wannabe Tele-fanipoika, mutten oikea kantri-twängi kauboi.. Niin vähän oli nykyisellä setupilla omaan korvaan vielä kirkuva tallasoundi. Välimallin saundit kaulamikin kanssa on (mallintavalla Yamahalla siis) loistavia, mutta pelkkää tallaa en saanu oikeen soimaan. Aattelin, jos siitä pahimman terän sais hiottua kokonikkelipäällysteisillä, niin kipasin Fender vintage nickelit kotimatkalla F-kaupasta.
Tietty pata jumissa nappasin pari pakettia 9-42:ia vaikka piti kattoo 9-46:et. Eivoi mitn.
Vielä on pikkusäätöä ja kaulaki asettuu kun kirrasin vielä kaheksasosakierroksen, mutta ollaan jo siellä päin. Säädöt ja soundit. Action on jopa tosi ok, toki muutamia surinoita vielä seassa. Intonaatiot säätyy ilman että tallapaloja joutuu riivaamaan ääriasentoihin ja yläsatulan lähellä ollaan jo sentäs oikeella puolisävelaskeleella +/- X Hz
Ja soundipuolella on hiton hienoa kun vihdoin kuvittelee kuulevansa juttuja joita kuvitteli ittensä kuvittelemassa kuulemassa joskus viikkoja sitten projektin alussa. Pieni onnistumisen tunne hiipii housuun!
Torille, elämä on juhla! Ai niin korona..
Mut siis, nää ei ole mitään ohjeita, vaan kokemuksia. Älkää siis tehkö näin ja näillä välineillä arvokitaroille. Mulla on harraste Squieri alustana, eikä tosta soittamisesta ole niin painetta. Mutta kohta ehkä joutuu harjoittelemaan sitäki..
Kiitos avuista ja kommenteista kans!
Vielä ois tietty kyllä pientä laittoo..
Squier Fat Telescaster Forever | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
