| Aihe: Kysymys harpisteille | 1 |
|---|
 Rokkipeikko
29.12.2022 18:17:34 (muokattu 29.12.2022 18:30:05) | |
|
Mitä kävi mielessä, että voisi ajan kuluksi hankkia 12-asteikkoisen diatonisen harppu-sarjan ja käyttää valtavaa vapaa-aikaani sen haltuun ottamiseen omaksi iloksi, mitä Turun Soitin Laineella näytti olevan sarja ihan omaankin budjettiini sopiva aloittelijan näkökulmasta.
Blues - musiikkityylissä erityisesti, ja erityisesti Chicago - blues alalajissa harppu on alusta lähtien ollut keskeinen instrumentti, mitä ajan kuluksi lueskelin netistä Chicago bluesin 1930 - vuosikymmenen historiasta, mitä kaiken kaikkiaan varmaan merkittävin blues-alalaji ollut myöhempää myös nykypäivän mys myyntilistojen musiikkiiissa yhä kuultavissa oleva vaikute vielä tänä päivänä, mitä R&B tuli sen jälkeen, ja yksi merkittävä kokonainen tyylisuuntaus, mitä Paramount Records ja Columbia Records mitkä oli varmaan tuohon maailman aikaan merkittävimmät, kaupallisti tyylilajin, niin mitä Eurooppaan Amerikasta levisi 1960-luvulla noita Chigago bluesin artistien musiikkia, Britanniaan ensimmäisenä, niin sen ajan nuorisosukupolven soittajat mitä siellä oli, mikä tunnetaan nimityksellä "British Blues Invasion" mikä sen ajan ne kitaristit nyt lähinnä se sukpolvi loi jälkipolville arkisoihin, niin itse pidän sitä lähtökohtaisesti ehkä kitaristin näkökulmasta ainakin itselleni sen liikkeen ne soittajat on ainakin itselleni toiminut suurimpina esikuvina.
Jos nyt ei mennä kovin montaa vuosisataa taaksepäin, niin sitten Chigago bluesin ennen sitä aivan alkupään ja koko tyylilajin alkusysäystä varmaan siellä ole oikein muuta sitten tyylilajeja kuin Dixieland ja Ragtime. Joku voi paikata puutteita tai jos on eri mieltä tai asiasta jotain muuta sanottavaa, mutta vähän oikaistuna näin.
Kävi tuollainen mielessä, kun blues-musiikissa on oleellista hallita nk. bending -tekniikka harpulla, ja luin jostain lähteestä, että se vie aikaa, että sen saa haltuun, niin katsoin Youtubbesta piruuttani "Harmonica Long Draw bend run", jos sieltä löytyisi jonkun harpisti-harrastajan tai ammattilaisen jokin video, jossa olisi pitkä sarja kyseisen terminologian soittoa.
Sieltä nyt enimmäkseen tuli tutoriaalivideoita sellaisilta, jotka ovat ottaneet haltuun tuon tekniikan.
Onko tästä mitään tietoa, että onko jotain tietoa jollain, kuinka pitkiä putkia pelkästään kyseisen tekniikan avustuksella peräjälkeen säveliä on soitettu, tai soitatte? Ja mikä on sellainen keskimääräinen 12-tahdin 3-soinnun blueskierrossa harpistin soolon aikana kyseisen tekniikan osalta niitä sävelsarjoja siinä on.
Jere Sumell
https://jeresumell.munsivu.fi
jere.sumell@iki.fi
044-3639289.
P.S. Tsekatkaa Youtubesta ja Spotifystä vaikka Roots-Swamp -soundiani! | |
Moi.
En ole harpisti, lähinnä satunnaissoittaja, mutta muutama kommentti tuli mieleen kun kukaan muukaan ei ole vastaamaan vaivautunut.
Rokkipeikko: Mitä kävi mielessä, että voisi ajan kuluksi hankkia 12-asteikkoisen diatonisen harppu-sarjan ja käyttää valtavaa vapaa-aikaani sen haltuun ottamiseen omaksi iloksi, mitä Turun Soitin Laineella näytti olevan sarja ihan omaankin budjettiini sopiva aloittelijan näkökulmasta.
Mieluummin yksi tai kaksi laatuharppua kuin sarja, sarjoissa ruukaa soinnin tasaisuus olemaan parhaimmillaankin sinnepäin.
Soitin Laineella näyttää olevan vahva Suzuki-edustus, ei omakohtaista kokemusta noista (itsellä on Hohnerin ja Lee Oskarin harppuja), mutta lienevät ainakin hinnan perusteella laatuharppuja.
Hinta ei tietenkään sinänänsä laatuun korreloidu, mutta ainakin antaa osviittaa.
Rokkipeikko: Kävi tuollainen mielessä, kun blues-musiikissa on oleellista hallita nk. bending -tekniikka harpulla...
Ei olennaista, vaan pakollista.
Bluesia soitetaan pääsääntöisesti "Cross-Harp" tekniikalla, joka ei bendaamatta onnistu.
Cross-Harp tekniikka vaatii myös käytännössä Bluesharpun, jossa kielilevyjen sointi ovat "folk"-harppuja helpommin manipuloitavissa.
Joidenkin "helposti bendattavien" bluesharppujen kanssa pitää olla todella tarkkana ettei tule liian voimakkaalla imulla/puhalluksella vaurioittaneeksi kieliä.
Laatuharpuissa on mahdollista joko suoristaa ja uudelleenvirittää taittunut kieli, tai ainakin vaihtaa koko kielilevy (kun korjatessa napsahtaa poikki).
Halpiksia joita ei edes hallitusti purkamaan pysty, ei korjaukset yleensä onnistu eikä toisaalta varaosiakaan ole saatavilla.
Tietysti bluesia voi soittaa myös "suoralla" harpulla, mutta tuo aiheuttaa puolestaan omanlaisiaan haasteita.
Eikä pelkästään siltä kantilta että äärimmäisen helposti kuulostaa "folkharpun" soitolta ;).
Rokkipeikko: ...ja luin jostain lähteestä, että se vie aikaa, että sen saa haltuun...
Itse bendaaminen on helppoa, yleensä onnistuu (sinnepäin) välittömästi kun alkaa huuliharppua soittamaan.
Jos opettelee/harjoittelee ilman taustaa, voi helposti käydä niin että bendaa hallitsemattomasti kaikkia imupuolen säveliä enemmän tai vähemmän.
Rokkipeikko: Onko tästä mitään tietoa, että onko jotain tietoa jollain, kuinka pitkiä putkia pelkästään kyseisen tekniikan avustuksella peräjälkeen säveliä on soitettu, tai soitatte? Ja mikä on sellainen keskimääräinen 12-tahdin 3-soinnun blueskierrossa harpistin soolon aikana kyseisen tekniikan osalta niitä sävelsarjoja siinä on.
Ihan ei perimmäinen kysymys tuon ajatusvirran takana aukea, mutta yleisestiottaen ainakin itse keskittyisin mieluummin säveltarkkuuteen ja etenkin fiilikseen, kuin siihen kuinka pitkään jonkin äänen saa soimaan.
Tai toisaalta siihenkään mihin BPM tasoon yltää.
Kiertohengityksen avulla on ainakin teoriassa mahdollista pitkittää säveliä liki rajattomasti, mutta ainakin sellaiseen huuliharppumusaan jota itse kuuntelen, moinen ei sovi lainkaan.
T:Samuli | |
Kiitos asiantuntevasta vastauksesta, Samuli!
Mitä itse ja luin noita lontoon-kielisiä harppusaitteja, mitä niissä on niin tuo Oskar Lee -valmistaja tuli ensimmäisellä haulla jo se käsitys, että lienee aika tunnettu merkki.
Soitin Laine diilaa, tai retailer, mitä jällleeenmyyjinä on noiden harppuvalmistajien osalta niin tuon Suzukin lisäksi kaksi muuta manufactureria, Bow Brand ja Salvi.
Laine varmaan sekä maahantuo, että sitten jälleenmyy tuonnin jälkeen noita harppuja.
On totta ainakin kitaran osalta, että halpaa ja hyvää ei olekaan varmaan sama viuluisa stemmaa tuo hinta/laatu -korrelaatio aika pitkälle liki ykköstä.
Varmaan hakukoneella selviäisi, ja varmaan Suomessakin joku musiikkiliike diilaa noita Oskar Lee -harppuja, niin voi olla, että tutustun katalogiin ja siirrän tuon harppusetin hankintaa.
Jotenkin muuten Soitin Laine oli jokseenkin uutta, mitä olen lapsuudesta saakka pitänyt Lainetta Fender Authorisoituna diillerinä, mutta Turussa on F-musiikki Fazer Musiikki ainoa virallinen autorisoitu diileri Fenderin kitaroille, mitä katsoin kerran tuolta Fenderin "Find your local Dealer" -hausta Turku, Finland -hakutermistöllä. Jotenkin voisi olla luonnolista, että Soitin Laineellakin olisi se virallinen dealer-sopimus olemassa.
Jere Sumell
https://jeresumell.munsivu.fi
jere.sumell@iki.fi
044-3639289.
P.S. Tsekatkaa Youtubesta ja Spotifystä vaikka Roots-Swamp -soundiani! | |
Katsoin nopeasti hakukoneella, niin ainakin Helsingissä sijaitseva Levytukku Oy:ssä on jonkinlainen valikoima muutaman sävellajin duuri ja -molisoittimia Lee Oskar -valmistajalta.
Onko tähän jotain sanottavaa, että sinänsä harpun sävellajilla ei ole merkitystä, kun kaikki kappaleet ja soolot voi soittaa millä tahansa asteikkoisella harpulla riippumatta solistin tai jonkunn muun kanssa yhdessä sovitusta sävellajista, mutta siten pitäisi valita duuri- tai molliharppu.
Ajattelin, että voisi olla järkevintä hankkia molemmat? Voiko muuten tuollaisella molliharpulla soittaa duurista, tai duuriharpulla mollista, voi olla vähän tyhmä kysymys?
Tässä nyt se ehkä järkevin katallogi kotimaisista verkkoliikkeistä, mistä ajattelin huomenna mitä tulee rahaa tilipäivä, niin voisi pistää tilaukseen:
https://www.levytukku.fi/huuliharput
Mitä nyt noista Lee Oskar duuri/molli -harpuista suosittelisit minun kaltaiselleni kyseisen instrumentin omaksi iloksi haltuun ottamisen opetteluun, että sillä pärjäisi jokun aikaa, onko tuossa mitään sopivaa?
Jere Sumell
https://jeresumell.munsivu.fi
jere.sumell@iki.fi
044-3639289.
P.S. Tsekatkaa Youtubesta ja Spotifystä vaikka Roots-Swamp -soundiani! | |
Kannattaisiko ensin hommata vaikka C-Duuriharppu ja opetella sillä soittamaan. Sitten myöhemmin jos homma alkaa sujumaan, niin hankkii lisää harppuja. | |
Olen vähän skeptinen siksi tuosta Pekkanen sinun ehdotuksestasi, koska C-duuri on tylsin sävellaji.
Tosi vähän tulee kitaralla omaksi iloksi soitellessa C-duurista mitään soitettua.
No, Ukko Nooa ja Jänis Istui Maassa, ja Hämä-Hämä-Häkki lastenlauluista bassolinjoineen ne menee nyt jotenkuten C-duurista. Pitäisikö hankkia sittenkin tuo huuliharppu ja ensin sujuvasti haltuunottaa nuo?
Elviksen Love Me Tender varmaan järkevin C-duuri -kappale kitaralla soitettuna yksin vähän populaareimmista kappaleista, tai My Heart Will Go On. No, onhan noissakin, Stingin Every Breath You Take tulee sitten kolmntena, siinä ne melkein omat C-duuri kappaleet sitten onkin.
Klassisessa musiikissa sitten on C-duuristakin ihan järkeenkäypiä paloja. Mutta harppu omaksi iloksi lähinnä olen poissulkenut klassisen musiikin sävelmien tapailun korvakuulolta harpun kanssa, jos hankin sen.
Jere Sumell
https://jeresumell.munsivu.fi
jere.sumell@iki.fi
044-3639289.
P.S. Tsekatkaa Youtubesta ja Spotifystä vaikka Roots-Swamp -soundiani! | |
Eikös C-harpulla voi soittaa bluesia jos sävellaji on G.
Ja parempi opetella harpun salat ensin yhdellä harpulla ja laajentaa sitten tarpeen mukaan...
Itse hommasin joskus 7 harpun Harley Benton sarjan ja sillä ei tehnyt yhtään mitään. Kaikissa harpuissa epävireisiä ääniä. Suosittelen siis jotain yhtä laadukasta enemmin kuin halpaa sarjaa. Jos asut Jyväskylässä niin saat ilmaiseksi nuo harput, jos kelpaa ja jaksat hakea. | |
Moi.
Rokkipeikko: Kiitos asiantuntevasta vastauksesta, Samuli!
Ole hyvä, asiantuntemuksesta tosin niin tiedä ;).
Siitä kun viimeksi olen harppujuttuja vakavammin soitellut on vierähtänyt jo pari vuosikymmentä.
Rokkipeikko: Mitä itse ja luin noita lontoon-kielisiä harppusaitteja, mitä niissä on niin tuo Oskar Lee -valmistaja tuli ensimmäisellä haulla jo se käsitys, että lienee aika tunnettu merkki.
On tunnettu, Lee Oskar oli aikoinaan hyvän hinta-laatusuhteen harpun maineessa, siksi noita itsekin Hohnerien sijaan 90-luvulla hankin.
On tietysti kunnioitettavaa suosia kotimaista kivijalkaa aina kun voi, mutta erikoisemmissa tuotteissa joiksi ainakin itse huuliharput lasken, kääntäisin katseeni ulkolaisiin nettikauppoihin ellei kotimaisesta kivijalasta saa todella hyvää palvelua.
T-Kauppa mm. myy Lee Oskaria, ja varaosina löytyy myös kielilevyjä, runkoja ja kuoria, joten huoltaminenkin onnistuu.
Rokkipeikko: Onko tähän jotain sanottavaa, että sinänsä harpun sävellajilla ei ole merkitystä, kun kaikki kappaleet ja soolot voi soittaa millä tahansa asteikkoisella harpulla riippumatta solistin tai jonkunn muun kanssa yhdessä sovitusta sävellajista, mutta siten pitäisi valita duuri- tai molliharppu.
Diatonisella harpulla "voi" soittaa mistä sävellajista tahansa -muistakin kuin viidestä eri positiosta- mutta äärimmäisen harvinaista moinen, koska vaikea keksiä syitä miksi kukaan tuollaiseen itsensä kiusaamiseen lähtisi.
Ellei sitten pelkästä kokeilunilosta kun kaikki aiemmin opeteltu on jo niin tylsää ettei muuta treenattavaa keksi.
Jos haluaa soittaa yhdellä harpulla kaikki biisit, on kromaattinen harppu mun käsityksen perusteella käytännössä ainoa vaihtoehto.
Kokemusta ei ole, ovat kalliita kapistuksia ja harppumusa jota itse kuuntelen on soitettu diatonisilla harpuilla.
En ole missään nimessä asiantuntija, mutta en tiedä ketään joka bluesia kromaattisella harpulla pääasiassa soittaisi.
Kai noillakin bendata voi, mutta veikkaan että on työn ja tuskan takana koska ei tuontyyppiseen soittoon ole tarkoitettu.
Diatonisessa harpussa äänet on valittu ko. sävellajin sävelten perusteella, joten parhaiten soveltuu soittamiseen tuosta sävellajista, eli positiosta #1.
Periaatteessa on sama mihin puhaltaa tai imee, aina on ainakin sävellaji oikea.
Cross Harp tekniikalla soitetaan positiosta #2.
Positioita löytyy myös lisää, ja esimerkiksi tuosta artikkelista:
https://my.hohner.de/t/harmonica-te … rp-straight-harp-and-positions/1263
voi niitä taulukkomuodossa pähkäillä.
Mitä ekan harpun sävellajiin tulee:
mpekkanen: Eikös C-harpulla voi soittaa bluesia jos sävellaji on G.
^Tämä.
Ja eritoten:
mpekkanen: Ja parempi opetella harpun salat ensin yhdellä harpulla ja laajentaa sitten tarpeen mukaan...
^Tämä
Opeteltavaa löytyy kuitenkin rutkasti vaikka alkuun tuntuukin pääsevän petollisen helpon tuntuisesti.
Vaikka sellaiseksi turhan usein mielletäänkin, huuliharppu ei ole missään nimessä helppo tai millään tapaa vähempiarvoinen soitin.
Jos C-G tuntuu tylsältä yhdistelmältä tai haluaa soittaa/treenata E tai A bluesbiisejä, valkkaa A-E tai D-A harpun.
Tai Ab-Eb / Db-Ab jos lempimusa on puoli sävelaskelta normivireestä soitettua matalammassa vireessä.
Itsestä täysin kiinni minkä sävellajin valkkaa, mpekkasen ehdottama C on ihan yhtä hyvä/huono vaihtoehto kuin mikä muu tahansa.
Mnetissä kovasti (syyttä) parjatulla Audacity audioeditorisoftalla voit myös näppärästi transponoida pohjat "oikeaan" sävellajiin jos pelkän treenin takia et alkuperäisen sävellajin harppua halua juuri sillä hetkellä hankkia.
Löytyy tietysti muitakin softia, mutta Audacity on kevyt, "kotimainen" ja eritoten ilmainen.
Mitä huuliharpun soittoon yleisesti ottaen tulee, sen perimmäinen idea ainakin mun mielestä on se että kun osaat yhdellä harpulla soittaa jonkun biisin/soolon/fraasin/tmv., sävellajin vaihto vaatii vain harpun vaihtamisen.
Siksi harpisteilla on laukussa tai liivintaskuissa läjä harppuja, joita vaihtavat biisin sävellajin mukaan.
Ja siksi suosivat laatuharppuja jolloin eri sävellajien harput oikeasti soivat ja käyttäytyvät samalla tavalla, ainoastaan eri sävellajista.
T:Samuli | |
Tässä nyt on tullut kokeneimpien avustuksella vähän ymmärrystä laajennettua tämän puitteissa, vielä kerran kiitos molemmille vastaajille!
Luin tuon linkkaamasi Steve Bakerin -artikkelin, niin vastaavaa tekniikka-asiaa luin toisesta lähteestä liittyen tuohon soittotekniikkaan.
Tuo taulukko, mihin viittasit mitä tuossa artikkelissa on, on ihan kätevä, vaikka taulukko on sama mitä instrumenttia harrastanut, niin käynyt varmaan jokaisen instrumentin harrastaja läpi ainakin osittain vastaavat omalla instrumentilla, jos aikomus ymmärtää sillä tavalla "oikein" teorian pohjalta jotain asioita.
Yhdyn tosiaan täysin tuohon, mitä peesasit Samuli mpekkasen kommenttia tuosta C-harpusta siinä mielessä, mitä itsekin totesin ja olen täysin perillä siitä, että lopulta sävellajilla ei ole merkitystä, mistä soitetaan ja mikäli aikoo esiintyä edes joskus, niin pitää hallita kaikista sävellajeista soittaa omaa instrumenttia.
Tuohon audiosoftaan tietokoneella liittyen, oikeastaan nykyisin vielä tässä Windows 10 -ympäristossä, mitä elinikäisen tietokoneharrastukseni tähden minulla on 2-3 ajan mukaisine tehoineen tehokkaita ja hyviä koneita raudan puolesta, mutta sitten käyttiksinä natiivissa tykkään käyttää ykkosläppärissäni ajankohtaista Windowsia, missä on päivitystuki jäljellä ja pitää se sentään ajan tasalla, kyllä se enemmin kannattaa pitää ajan tasalla, kuin pitää vanhentuneita versioita koneessa, vaikka se nyt ei mikään absoluuttisesti todellakaan kaikkia uhkakuvia eliminoi pois, vaikka käyttäjä ei koskaan käyttäisi nettiä koneessa.
Mulla on ollut Audacity päätoiminen äänenkäsittelytyokalu Windows 7 -ajoilta lähtien sen, mitä välillä ajan kuluksi ja ihan ollut äänenkäsittelyyn liittyvät pari projektiakin minulta tilattu, niin ainakin oma kokemukseni tuosta Audaicitystä on, että se on ihan näppärä ja kaiken lisäksi vielä laillisesti ilmainen. Linux on myos jokseenkin tuttu minulle harrastuksen pohjalta, mutta siinä vähemmän perehtynyt noihin audio-tyokaluihin, mutta Audacity on käsittääkseni käännetty ja saatavilla myos Linux-ympäristoon, en nyt uskalla sanoa, onko se saatavilla noista virallisista Linuxin -repolähteistä. Tämä käsitys jäänyt, kun kuulin, että eräs kontaktini oli myynyt radio-ohjelmasarjan, ja kertoi käyttävänsä Audacityä ohjelman ääniraidan jaksojen valmistuksessa tyokaluna, mitä ohjelma sisälsi pelkkää puhetta. Hänellä on käytossä Linux Mint.
Audacityssä on ihan järkeviä filttereitä vakiona, ja puutteena siinä on se, että mitään liitännäisiä ei voi asentaa, mutta mitä ääniraidan normalisointi, raidan feidaus sisään ja ulos ja tosiaan tuo transponointi on ne järkevän oloiset, tai poislukien tuo transponointi, nuo kolme ensin mainitsemaani ollut itselläni ne eniten käytossä siinä olleet.
Jere Sumell
https://jeresumell.munsivu.fi
jere.sumell@iki.fi
044-3639289.
P.S. Tsekatkaa Youtubesta ja Spotifystä vaikka Roots-Swamp -soundiani! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
