| Aihe: Mikä säveltäjä/teos/soitin/tms. kolahti viimeksi? | |
|---|
|
Hera Hyesang Park - While you live
https://www.youtube.com/watch?v=_WbzZ2FBsK8
"Ikuisesti minun kuuni" syleilen kiireistä kuuta. "Ottakoon" he vain toteavat, kauniit aurinko ihmiset "jos se kerran on hänen kuunsa" | |
Harpsikordin viihdekäyttö.
https://www.youtube.com/watch?v=YftUC_hZZdo
https://www.youtube.com/watch?v=4A_-p5p2RNs | |
https://youtu.be/vQVkbKULKpI?t=820 Tässä näyte Schönbergin ilmeikkäästä melodraamasta Pierrot Lunaire puheäänelle tai lausujalle ja soitinyhtyeelle.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
megatherium: https://youtu.be/vQVkbKULKpI?t=820 Tässä näyte Schönbergin ilmeikkäästä melodraamasta Pierrot Lunaire puheäänelle tai lausujalle ja soitinyhtyeelle.
Hyvä styge. Menee kivasti tässä iltapäiväkahvin ja pullan kyljessä.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! |  megatherium
25.02.2024 16:56:13 (muokattu 25.02.2024 17:02:12) | |
|
Henri Henri Olavi: Hyvä styge. Menee kivasti tässä iltapäiväkahvin ja pullan kyljessä.
Mutta aika rohkealta ja jopa barbaariselta se on kuulostanut aikalaistensa korvissa ja onkin otettu vihellyksin ym. epämiellyttävin huomion osoituksin vastaan, että ihmettelen kykyäsi alistaa näin voimakastehoinen ja ilmaisuvoimainen musiikki pöytä-tai ravintolamusiikin tasolle. Tämä oli sellainen heitto vain. Tarkoitus ei ollut olla epäkohtelias. Kiva kun pidit siitä.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
megatherium: ihmettelen kykyäsi alistaa näin voimakastehoinen ja ilmaisuvoimainen musiikki pöytä-tai ravintolamusiikin tasolle.
Aivan keskittyneesti kykenen kuuntelemaan samalla kun hörpin kahvia ja katselen ikkunasta maisemia.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! | |
Toivo Kuulan Lampaanpolskaa soitetaan elokuvassa Lampaansyöjät. Kurenniemen sähkökvartettikin sitä kuuluu soittavan pätkän yhdessä kohdassa.
https://areena.yle.fi/1-1557912 | |
Viihdyttävää musette-maalaistanssia harpsikordilla soitettuna. Näyttää helpolta oppia.
Bach, Musette in D major, BWV Anh 126, Harpsichord
https://www.youtube.com/watch?v=izMntvru-Ko |  sub zero
07.04.2024 14:43:24 (muokattu 07.04.2024 14:43:43) | |
|
Prophet: Bach, Musette in D major, BWV Anh 126, Harpsichord
Tekijä on epäselvä, ehkä J.S. Bach.
Saman vihkon marssia (tekijäksi arvailtu C.P.E. Bachia) on tullut kuunneltua enemmän:
https://www.youtube.com/watch?v=evY4u2FMV_o
Nakkikioskit vapiskaa! Hampurilaisketjut ovat tulossa! Amerikkalaisperäinen pullan sisään pantu jauhelihapihvi uhkaa kukoistavaa suomalaista nakkimakkara- ja hotdog-kulttuuria. Hampurilaisten ohella ravintolat myyvät myös kansainvälistä ilmapiiriä. | megatherium
07.04.2024 20:56:33 (muokattu 12.04.2024 14:27:01) | |
|
Saikkolan tyyliltään ehkä uusklassisessa pienoiskonsertossa sellolle on joitakin ekspressiivistä melodista kauneutta huokuvia jaksoja.
Tuossa yleisilmeeltään ja ilmaisultaan niinkin pienimuotoiseksi ja tekstuuriltaan miltei kamarimusiikilliseksi teokseksi hämmästyttävän kypsässä, vakavassa ja ikään kuin sotamuistoja heijastelevassa concerto in miniaturassa, joka voisi olla hilpeämpikin ja merkityksettömämpikin teos tilapäisluonteisen teoksen kaltaiseksi suurteosten sivutuotteeksi, on varsin laaja ilmaisuasteikko, joka ulottuu valoisammista ja toiveikkaammista sävyistä tummempiin ja intohimoisempiin kieliin asti.
Minusta teos on vakuuttavampi näyte Saikkolan luovasta intuitiosta ja nerosta kuin esim. sävelkieleltään paljon sovinnaisempi ja muodoltaan perinteisempi Musiikkia jousille. Klami katsoo myös, että Saikkola karttaa teoksessaan tavanomaisia ratkaisuja ja pistää merkille teoksessa vallitsevan kontemplatiivisuuden vauhdikkuuden sijasta. Tuntuu perin omituiselta prof. Salmenhaaran väite siitä, että Saikkola suosisi erittäin nopeita tempoja teoksissaan tämän melko hidastempoisen teoksen näkökulmasta asiaa tarkastellen, mutta ehkäpä kyseessä lieneekin vain poikkeus säännöstä.
Miten kiehtovaa olisikaan saada kuulla joku säveltäjän todella merkittävistä suurista sinfonioista, ku8ten maineikas Taistelusinfonia, Traaginen, Liikkuva ajatus tai traagisen scherzo karakterin omaavan sinfonian vaimolleen omistetusta sinfoniasta muihin myöhäissinfonioihin ja sinfoniettoihin saakka.
Mutta muodoltaan rapsodisena teoksena se jopa ylitti odotukset jossain määrin fantasianomaisessa ja vapaasti assosioivassa kulussaan, eikä noudata nähdäkseni 1 osaisessa muodossaan edes perinteistä konserttomuotoa.
Kuvittelin aluksi sen olevan touhukkaampi ja raskaammin orkestroitu teos, mutta soinniltaan läpikuultavana ja kevein vedoin piirrettynä pienenä unenomaisena mestariteoksena soolo osuus vie päähuomion ja korostuu orkesterin kustannuksella, vaikka myös puupuhaltimet näyttelevät tärkeätä osaa ja pianolla on säestävä tehtävä. Solisti käy teoksessa vuoropuhelua pienen orkesterin kanssa.
Ja vaikka se on soitinnettu varsin säästeliäästi kamariorkesterille vailla suuria ja voimakkaita orkestraalisia tehoja, niin hämmästyttävää kyllä, kuten sanottu, myös piano sisältyy teoksen soitinkokoonpanoon.
Suosittelen kuuntelemaan uudet levyt ohjelmasta tämän tunnelmiltaan varsin intensiivisen ja kohottavan kauniin teoksen, jossa sello soi puhtaasti ja niin sanomattoman kauniisti.
Olen kuunnellut sen nyt useita kertoja jopa varsin haltioituneenakin. Kuvittelin sen olevan eräänlainen kevyt välityö, mutta teos osoittautui varsin omalaatuiseksi, kypsäksi ja kunnianhimoiseksikin tekeleeksi., joka sisältää ylimaallisen soitinrunouden hehkuttamia jaksoja, joissa puhaltimet, jouset ja sooloääni kietoutuvat toisiinsa ekspressiiviseksi soittimelliseksi fantasiaksi.
Teoksessa voi tarkkakorvainen kuulla alluusioita joihinkin suurten klassikoiden teoksiin, joista Saikkola kehittelee jotain ainutlaatuista ja omanlaista, jota ei vielä kukaan ennen häntä ollut luonut.
Kansallisromantiikkaa se ei ole, vaan jotakin iätöntä ja yleis-inhimillistä tragiikkaa, joka ulottuu yli tyylirajojen ja kulkee juonteen lailla hänen tuotannossaan puhutellen ihmissydämiä yli aikojen.
Paikka paikoin melko pelkistetystäkin sävelkielestä huolimatta teos on ilmaisultaan varsin poltteinen ja pakahduttava unohtumattoman kauniisti laulavissa ja teosta kannattelevissa soolosellon melodiasäkeissä pianon sointujen tukemana.
Saikkola osoittautuu tämän teoksen myötä armoitetuksi melodian mestariksi, jolle oli suotu suuret melodian lahjat ja taito punoa kauniita melodialinjoja, jotka ilmaisevat syvää tunnetta.
Omasta puolestani todettakoon, että pienet Saikkolan säveltäjäkykyjä kohtaan tuntemani epäilykset hälvenivät hieman tämän teoksen suoman syvällisen kokemuksen myötä, vaikka säveltäjän todelliset suurteokset jäävätkin täysin pimentoon ja tuntemattomiksi tälle ajalle, emmekä näin ollen pysty niiden valossa arvioimaan Saikkolan todellista merkitystä ja nerokkuutta säveltäjänä Sulho Rannan mukaan monin paikoin hyvin vaikuttavaksi mainitusta Taistelusinfoniasta ja säveltäjän parhaimpiin teoksiin kuuluvasta kilpailuvoittaja Ristin oopperasta huolimatta, joita ei esitetä missään.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
sub zero: Tekijä on epäselvä, ehkä J.S. Bach.
Saman vihkon marssia (tekijäksi arvailtu C.P.E. Bachia) on tullut kuunneltua enemmän:
https://www.youtube.com/watch?v=evY4u2FMV_o
Hyviä kappaleita löytyy vihkosta, joten lainasin kirjastosta. Jos vaikka innostuisi. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
