| Aihe: Miksi jazzissa tilutellaan niin paljon? | |
|---|
|
Kefiiri: Varmaan Epis viittaa sarkastisesti esimerkiksi tähän kommenttiin, joka on itse asiassa ihan faktaa vaikka jatsin harrastajat kenties näkevät asian hieman eri kulmasta :)
Noinhan se juuri menee: otetaan muutama jatsarien suosima teema jotka kaikki jo ennestään osaavat, improvisoidaan sointukulkujen päälle kekseliäisyydeltään vaihtelevia sooloja ja kas: levy alkaa valmistua ;)
Kerrotko minullekin että mitkä ne muutamat jazzarien suosimat teemat on?
:D
Kiva kun on kivaa |
|
Night in Tunisia ja Straight, No Chaser :)
En ole musiikin asiantuntija. |
 Epämuusikko
12.04.2019 11:21:34 (muokattu 12.04.2019 11:24:41) | |
|
Kefiiri: Varmaan Epis viittaa sarkastisesti esimerkiksi tähän kommenttiin, joka on itse asiassa ihan faktaa vaikka jatsin harrastajat kenties näkevät asian hieman eri kulmasta :)
Noinhan se juuri menee: otetaan muutama jatsarien suosima teema jotka kaikki jo ennestään osaavat, improvisoidaan sointukulkujen päälle kekseliäisyydeltään vaihtelevia sooloja ja kas: levy alkaa valmistua ;)
Ei ollut tarkoitus tuohon viitata, mutta
-cutting session -tyyppiset levytyssessiot eivät välttämättä ole tiluorientoituneita, vaikkakin voihan siellä double time -fraaseja välillä livahtaakin.
-jazz on, tai ainakin oli, jonkinasteinen kilpailulaji, niin miksipä ei välillä soittaa nopeasti. Varsinkin jamisessiot, alkujaan.
-tiluttaminen on tyhmä sana vailla sisältöä, aivan kuten tiluttamiseksi luokiteltavat fraasit, joita onneksi jazzissa harvemmin kuulee
-Standardit ovat standardeja monesta syystä. Ja kyllä, niitä kun aikansa jauhaa niin pystyy soittamaan nopeampia asioita niiden päälle. Millään näillä osatekijöillä kuitenkaan tuskin on suoraa asiayhteyttä.
Lukekaa vaikka Swing to Bop - tai Birth of Bebop -kirjat, tai kuunnelkaa levyjä tarkemmin, cd:n kansivihko kädessä.
MarkusB: Kerrotko minullekin että mitkä ne muutamat jazzarien suosimat teemat on?
:D
no vaikka http://webcache.googleusercontent.c … rganized/+&cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
uliuli |
|
Epämuusikko: Lukekaa vaikka Swing to Bop - tai Birth of Bebop -kirjat
Kiitämme tästä vinkistä. Jotain boppareiden elämäkertoja olen lukenut, mutta tuollaiset yleisesitykset voivat olla kiinnostavia, vallankin nykyään, kun netistä voi siinä samalla kuunnella kappaleet joista on juttua.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Epämuusikko:
no vaikka http://webcache.googleusercontent.c … rganized/+&cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
Niin hän tarkotti että yli kolmesataa stanuteemaa on muutama :D
Onhan noita jazz standardikirjoja läjäpäin ja joka sivulla uusi teema.
Kiva kun on kivaa |
|
MarkusB: Niin hän tarkotti että yli kolmesataa stanuteemaa on muutama :D
Onhan noita jazz standardikirjoja läjäpäin ja joka sivulla uusi teema.
No niitä samojahan ne aina soittaa eikä kaikkia kolmea sataa!
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: No niitä samojahan ne aina soittaa eikä kaikkia kolmea sataa!
Olet nyt sotkenut sun kantakuppilan iskelmäbändin jazzibändeihin.
Kiva kun on kivaa |
|
MarkusB: Olet nyt sotkenut sun kantakuppilan iskelmäbändin jazzibändeihin.
Iskelmäbändin ohjelmistoonkin sentään tulee välillä uusia kappaleita, mutta jatsistandardit taitavat tuoreimmillaan olla 60-luvun sävellyksiä. Mistäs tämä johtuu, miksi uudempia kappaleita ei listassa näy? (Vai enkö vaan tunnista niitä nimeltä, kun itselleni tutuimpia ovat ne mitä bebopparit 40-luvulla ovat soittaneet?)
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Iskelmäbändin ohjelmistoonkin sentään tulee välillä uusia kappaleita, mutta jatsistandardit taitavat tuoreimmillaan olla 60-luvun sävellyksiä. Mistäs tämä johtuu, miksi uudempia kappaleita ei listassa näy? (Vai enkö vaan tunnista niitä nimeltä, kun itselleni tutuimpia ovat ne mitä bebopparit 40-luvulla ovat soittaneet?)
Osasyynä real bookien sisällöt, jazzohjelmiston tietynlaisen "mukavuuden" kulminoituminen bebop-biiseihin sekä standardeihin sekä niiden puitteissa soittotapojen mehustamisen maksimointi. Nuo tulee pääpiirteittäin mieleen.
Olisihan se hienoa kuulla jameissa uudempiakin jazzkappaleita, mutta harvemmin ketään tulee lauteille kysyen "hei tiiättekö sitä yhtä Mark Turnerin 90-luvun puolessavälissä tulleen levyn viidettä biisiä?"
uliuli |
 sub zero
23.04.2019 20:04:24 (muokattu 23.04.2019 20:04:45) | |
|
Tilutellaanko jazzissa edes vai kuuluuko kyseinen käsite ennemmin metallimusiikin kontekstiin? Englanninkielinen vastine "shredding" on ainakin aika oudon tuntuinen jazzin kontekstissa ja kyllä minusta suomeksikin se "tilulilu" jotenkin on viitannut siihen särösoundiin.
"Der Gedanke an den Selbstmord ist ein starkes Trostmittel: mit ihm kommt man gut über manche böse Nacht hinweg." -Nietzsche |
|
sub zero: Tilutellaanko jazzissa edes vai kuuluuko kyseinen käsite ennemmin metallimusiikin kontekstiin? Englanninkielinen vastine "shredding" on ainakin aika oudon tuntuinen jazzin kontekstissa ja kyllä minusta suomeksikin se "tilulilu" jotenkin on viitannut siihen särösoundiin.
Joscho Stephan, Olli Soikkeli, Django Reingard...... etc. monet muut. Kyllä jazzissa tilutellaan ja sanoisin, että noi mainitut on vielä kovempia tilu-ukkoja kuin konsanaan monikaan metallitiluttaja..... jos oikein kukaan. Toki metallimusassa tilu on erilaista kun soitetaan kompressoidulla särötsoundilla usein aika vierekkäisiä nuotteja, mutta tilua yhtä kaikki. Samoin monesti joku bebop on melkoista tilua ihan soittimesta riippumatta.
Mun alkuperäinen ajatus oli, että kun jazzarit on kaikenmaailman munanmittailusta vapaata porukkaa, niin sillä tilulla on joku muu merkitys tai tavoite kuin osoittaa soittajan taiturimaisuutta, jonka luulin jazzissa olevan toisarvoinen itsestäänselvyys. Tosin tässäkin ketjussa on jo tullut esille, että varsinkin jazzin syntyaikoina soittajat hyvinkin kilpailivat virtuoosimaisella soitollaan ja sehän on silloin oikeastaan ihan sama juttu kun metallissakin. Mutta jotenkin tätä ilmaisupuolta edelleen mielessäni pyöritin, että kun jazzissa improvisointi on keskeistä, niin soiton nopeutuessa taitava soittaja voi pakottaa itseään pois mukavuus alueelta, mutta toisaalta luulisi että nopeasti soittessa ei kerkiä keksimään niin paljoa uutta vaan turvautuu tuttuihin kuvioihin. Vaan mistäpä minä tiedän........
"voisikohan kamarasta ja minusta tulla ystäviä ?" |
|
Musiikkityylistä riippumatta soitto alotetaan helpoista biiseistä. Edistymisen myötä siirrytään monimutkaisempiin. Että miksi pitäisi soitella jotain ukkonnooaa tempolla 60 lopun ikäänsä. Kai se nyt vähintäänkin olisi pitkästyttävää.
Kiva kun on kivaa |
|
MarkusB: Musiikkityylistä riippumatta soitto alotetaan helpoista biiseistä. Edistymisen myötä siirrytään monimutkaisempiin. Että miksi pitäisi soitella jotain ukkonnooaa tempolla 60 lopun ikäänsä. Kai se nyt vähintäänkin olisi pitkästyttävää.
Voihan sitä soittaa monimutkaisempaa biisiä tempolla 60, mutta joo ymmärrän pointtisi, ehkä se on juuri noin kuin sanot. Kyllähän tanssimusassakin on joskus tosi nopeita vetoja ja humppahanuristit saattaa vetää jotain jenkkaa tai masurkkaa semmoisella kierteellä ja nopeudella, että oksat pois. Ehkä mä vaan tapani mukaan väännän itsestäänselvästä asiasta tarpeettoman monimutkaisen.
"voisikohan kamarasta ja minusta tulla ystäviä ?" |
 MrShaft
03.05.2019 20:09:07 (muokattu 03.05.2019 20:10:51) | |
|
Kefiiri: Kiitämme tästä vinkistä. Jotain boppareiden elämäkertoja olen lukenut, mutta tuollaiset yleisesitykset voivat olla kiinnostavia, vallankin nykyään, kun netistä voi siinä samalla kuunnella kappaleet joista on juttua.
Kaikki mitä sinun pitää muusikon näkökulmasta tietää:
1. Berliner, Paul F. Thinking in Jazz: The Infinite Art of Improvisation.
https://www.amazon.com/Thinking-Jaz … Ethnomusicology-ebook/dp/B004M8S3XW
2. Monson, Ingrid. Saying Something: Jazz Improvisation And Interaction.
https://www.amazon.com/Saying-Somet … ction-Ethnomusicology/dp/0226534782
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein |
|
Mutta miksiköhän suurin osa Suomen jazz-bändeistä kuullostaa tylsiltä ?
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell |
 Funkånaut
29.05.2019 08:48:25 (muokattu 29.05.2019 08:50:22) | |
|
Anonymous-jazz: Mutta miksiköhän suurin osa Suomen jazz-bändeistä kuullostaa tylsiltä ?
Koska suurin osa maailman jazz-bändeistä kuulostaa tylsältä.
Jos altistuisimme suomalaisen jazzin kohdalla ainoastaan sille yhdelle kiinnostavalle prosentille, kuten ulkomaisten kokoonpanojen kohdalla, vaikuttaisi suomalaiset bändit hyvinkin kiinnostavilta.
Yksinkertaista, jos edes vähän asiaa funtsii.
"Luonnonhelmassa, heh..." |
|
Anonymous-jazz: Mutta miksiköhän suurin osa Suomen jazz-bändeistä kuullostaa tylsiltä ?
Tee asiaan muutos jos tylsistyttää.
So smooth you can hear the beard. |
|
Anonymous-jazz: Mutta miksiköhän suurin osa Suomen jazz-bändeistä kuullostaa tylsiltä ?
Ehkä sä vaan pitkästyt perusteettomasti ;-)
Se voittaa, kenellä on lopussa eniten |
 Kefiiri
06.06.2019 09:35:42 (muokattu 06.06.2019 11:14:33) | |
|
Itsekin hieman vierastan tilutus-sanan käyttöä jatsin yhteydessä koska se assosioituu niin vahvasti metallimiesten kompressoituun ja sen takia ilmaisuvoimaltaan rajoittuneempaan soundiin. Epämuusikon mielstä tiluttaminen on tyhmä sana vailla sisältöä, minusta se on hyvä sana kuvaamaan soittoa vailla sisältöä ;)
Sitä en tiedä pitääkö erl musiikin lajeissa ollakaan keskenään vertailtavissa olevaa sisältöä? Onhan ruudullinen ralliraita-kuviokin oma viestinsä, vaikka siinä ei ole "sisältöä" samalla tavalla kuin Salvador Dalin palavassa kirahvissa.
Kömpelön kuvataide-analogiani heikkouksia saa nyt ryhtyä ruotimaan :D
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Yleensä ne on aika kovia jazzareita, jotka tiluttaa modaalisesti eikä mene aina kromaattiseen metsään.
Varsinkin ne muusikot, joilla on hyvä time.
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
