| Aihe: Onko jazzia mahdollista lähestyä epäteoreettisesti? | |
|---|
 Kefiiri
08.12.2023 12:11:29 (muokattu 08.12.2023 12:13:20) | |
|
OlliTeirikko: Sille tasolle olisi hyvä päästä, että pystyy komppilapuista soittamaan myös stankkuja, joita ei ole koskaan aiemmin soittanut. Eli jazzin perus (neli)soinnut haltuun kaikissa sävellajeissa
Noinhan aina sanotaan. Mä hyydyn heti tuohon että pitäis vaikka pianolla osata nelisoinnut _kaikissa_ sävellajeissa. Eihän jatsaritkaan soita kuin parissa alennusmerkein merkatussa sävellajissa, niiden torviensa takia :(
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Noinhan aina sanotaan. Mä hyydyn heti tuohon että pitäis vaikka pianolla osata nelisoinnut _kaikissa_ sävellajeissa. Eihän jatsaritkaan soita kuin parissa alennusmerkein merkatussa sävellajissa, niiden torviensa takia :(
Mul lukee jazzit selvästi nuoteissa ja soinnuissa, eikä pitäis epäselvää tulla jos muutakin pystyy niistä soittamaan. |
Kefiiri
09.12.2023 07:42:46 (muokattu 09.12.2023 07:52:27) | |
|
Se olisi hienoa jos osaisi, kuten yksi tuttu saksofonisti, että soittaa primavistana nuoteista ja tarvittaessa samanaikaisesti transponoi esityksen toiseen sävellajiin.
Itsehän en osaa lukea nuoteista kuin yksiäänisiä melodioita, ne nelisoinnut voisi ihan yhtä hyvin järkeilemällä haeskella sieltä koskettimistolta. Sitten olisi jatsi-improvisointiinkin kunnollisia työkaluja, mutta laiskuus voittaa ennen sitä :(
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Se olisi hienoa jos osaisi, kuten yksi tuttu saksofonisti, että soittaa primavistana nuoteista ja tarvittaessa samanaikaisesti transponoi esityksen toiseen sävellajiin.
Itsehän en osaa lukea nuoteista kuin yksiäänisiä melodioita, ne nelisoinnut voisi ihan yhtä hyvin järkeilemällä haeskella sieltä koskettimistolta. Sitten olisi jatsi-improvisointiinkin kunnollisia työkaluja, mutta laiskuus voittaa ennen sitä :(
Mä näen nuotit ja soinnut karttamaisena antamassa mahdollisuuksia ja virkistämässä omaa ideointia. |
|
musamies: Mä näen nuotit ja soinnut karttamaisena antamassa mahdollisuuksia ja virkistämässä omaa ideointia.
Juu mutta nelisoinnutkin ovat jo liian fiksua kamaa ja niistähän se jatsi vasta alkaa :D
No ysit sentään ovat blueksen soitosta tuttuja. Niin ja onhan seiskassakin neljä säveltä... nolostuttavan hataralla pohjalla on tämä teoriapuoli.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Se olisi hienoa jos osaisi, kuten yksi tuttu saksofonisti, että soittaa primavistana nuoteista ja tarvittaessa samanaikaisesti transponoi esityksen toiseen sävellajiin.
Kun opettelin klarinettia soittamaan, niin tällainen onistui jossain kohtaa itseltänikin, koska klarahan on transponoiva soitin. Toki oli suht helppoja nuotteja yleensä edessä. Nyt ei onnistuisi enää millään. Olen soittanut nuoteista viimeksi varmaan 2015. Tokikaan klaralla ei soiteta esim. nelisointuja.
Laughter is the most powerful banishing ritual. |
|
Kefiiri: Juu mutta nelisoinnutkin ovat jo liian fiksua kamaa ja niistähän se jatsi vasta alkaa :D
No ysit sentään ovat blueksen soitosta tuttuja. Niin ja onhan seiskassakin neljä säveltä... nolostuttavan hataralla pohjalla on tämä teoriapuoli.
Nuoteista voi katsoa ainakin pianolla apua jos on outoja sointumerkintöjä. Pallukat ei mene sen oudommaksi kuin muutenkaan :D |
|
musamies: Nuoteista voi katsoa ainakin pianolla apua jos on outoja sointumerkintöjä. Pallukat ei mene sen oudommaksi kuin muutenkaan :D
Joo, kyllä mä osaa nuotteja lukea, mutta kylmiltään ei enää primavista taitu kovi notkeasti, eikä samanaikainen transponointi. Mihinkään en toki nuotteja tarvitsekaan, mutta onhan se välillä kiva seurata partsikkaa konserteissa.
Laughter is the most powerful banishing ritual. |
|
Henri Henri Olavi: Joo, kyllä mä osaa nuotteja lukea, mutta kylmiltään ei enää primavista taitu kovi notkeasti, eikä samanaikainen transponointi. Mihinkään en toki nuotteja tarvitsekaan, mutta onhan se välillä kiva seurata partsikkaa konserteissa.
Nuotteja tarvinut, että saa ideaa, muistuu mieleen, että on tuttu biisi, on helpompi esittää muuten kuin yksin.
Omat ideat voi junnata paikallaan ja nuottejen avulla laaja valikoima ideoita.
Jos tänään tulisi mennä soittamaan joulukonserttiin, hyvät nuotit, onnistuminen parempaa. |
|
musamies: Nuotteja tarvinut, että saa ideaa, muistuu mieleen, että on tuttu biisi, on helpompi esittää muuten kuin yksin.
Mä en koskaan soita kenenkään muun musaa. Paitsi silloin kun kävin klarinettitunneilla.
Laughter is the most powerful banishing ritual. |
|
Henri Henri Olavi: Mä en koskaan soita kenenkään muun musaa. Paitsi silloin kun kävin klarinettitunneilla.
Voisin kuunnella esimerkin, kyl mullakin tulee omaa musaa harjoitellessa kiipparil, mut jos keikkaa pitäs olla varsinkin suuremmal porukal kuin yksin, melkeen pakollinen jonkun muun sävellys? |
|
musamies: Mä näen nuotit ja soinnut karttamaisena antamassa mahdollisuuksia ja virkistämässä omaa ideointia.
Tää oli jotenkin hienosti sanottu. Pitää muistaa ensi kerralla kun joku kritisoi mun onnetonta nuotinlukutaitoa. |
|
Arkka: Tää oli jotenkin hienosti sanottu. Pitää muistaa ensi kerralla kun joku kritisoi mun onnetonta nuotinlukutaitoa.
Nuoteil on turha päteä, mut niitä käyttämällä voi kehittyä ja surkealta tasolta aloitettava.
Ei haittaisi jos joku on auttamishaluinen nuottitietäjä, vois kysyä neuvoa jos jossain kohtaa tarvii. |
Kefiiri
11.12.2023 07:36:06 (muokattu 11.12.2023 07:41:47) | |
|
musamies: Voisin kuunnella esimerkin, kyl mullakin tulee omaa musaa harjoitellessa kiipparil, mut jos keikkaa pitäs olla varsinkin suuremmal porukal kuin yksin, melkeen pakollinen jonkun muun sävellys?
Kyllähän noita esimerkkejä itse sävelletystä musasta kuulee mistä vaan, jokuhan ne nimittäin aina on itse säveltänyt. Käyttökelpoisia sävelmiä pystyy mun mielestä keksimään kuka vaan, niksi on siinä että pitää osata erottaa toisistaan käyttökelpoiset ja kelvottomat sävelkulut :D
Jatsissa ymmärtääkseni oli suurin piirtein ennen Charlie Parkeria (tai Lester Youngia)
tapana improvisoida alla soivan soinnun sävelillä, sehän aina toimii, ja sitten nuo humut alkoivat miettiä sävelvalikoimaa vähän laajemmin.
Vibrafonisti Milt Jacksonilla oli se tyyli että joka sävelen eteen tupsautetaan puoli sävelaskelta alempaa semmoinen vauhdinottoääni, ja se toimii kyllä muillakin soittimilla ja antaa ilmettä kuvioihin.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Kyllähän noita esimerkkejä itse sävelletystä musasta kuulee mistä vaan, jokuhan ne nimittäin aina on itse säveltänyt. Käyttökelpoisia sävelmiä pystyy mun mielestä keksimään kuka vaan, niksi on siinä että pitää osata erottaa toisistaan käyttökelpoiset ja kelvottomat sävelkulut :D
Itse sävelletyissä voisi olla tarpeen aktiivisuus tehdä homma valmiiksi kuten Summertime tai Harlem Nocturne, jolloin muutkin voi soittaa sitä pidemmällä aikajänteellä.
Elinvoimaa lisää jos sävellys saadaan nuottikirjamuotoon. |
|
Kefiiri: Noinhan aina sanotaan. Mä hyydyn heti tuohon että pitäis vaikka pianolla osata nelisoinnut _kaikissa_ sävellajeissa. Eihän jatsaritkaan soita kuin parissa alennusmerkein merkatussa sävellajissa, niiden torviensa takia :(
Pitäisi kuitenkin pystyä soittamaan ja myös improvisoimaan siten, että pysyy kärryillä soinnuissa/harmoniassa ja ei mene sekoiluksi. Harmonia menee usein myös sointuja pidemmälle lisä-äänten osalta, eli joutuu myös vähän olemaan kartalla siitä, mitä ääniä mollikadenssin "seiska"-sointuun voi soittaa jne. Siksi on hyvä pystyä soittamaan ja merkkaamaan yleisimmät kadenssit monissa sävellajeissa.
Ja voi olla, että puhaltajat voi suosia tiettyjä alennettuja sävellajeja.. Mutta jos jameissa on vaikka laulaja, hän saattaa sanoa, että "tää on ihan liian matala/korkea mun äänelle.. voidaanko soittaa toisesta säviksestä?" Ja ne tilanteet on yleisiä. Siksi mm. on hyvä osata kaikki sävellajit. Siitä on myös paljon enemmänkin hyötyä, jos tuntee sävellajit. Sitten kun etenee vähän pidemmälle, tulee vastaan erilaisia kadensseja, joita voi soittaa toisien kadenssien tilalle tietäen, että molemmat johtaa samaan paikkaan. Ja niissä mennään sitten helposti esim. kromaattisesti sävellajien välillä. Mikä tarkoittaa sitä, että täytyy osata soittaa nekin soinnut/korvaavat kadenssit.
Oikeastaan jazz alkaa siitä, kun on soittanut jotain stankkua niin paljon, että kyllästyy soittamaan sitä samaa kiertoa.. ja tekee mieli häröillä vähän. Heittää jotain oudompaa juttua sinne väliin. Se on oikeastaan vasta sitä riemua, josta jazzissa on kyse. Mutta sinne ei ole oikoteitä. Jos ei pysy kärryillä rakenteessa ja sekoaa, se on käytännössä sitä, että ei osaa soittaa jazzia. Valitettavasti näin. Täytyy ensiksi pysyä rakenteissa. Siinä järjestyksessä. |
|
OlliTeirikko: Oikeastaan jazz alkaa siitä, kun on soittanut jotain stankkua niin paljon, että kyllästyy soittamaan sitä samaa kiertoa.. ja tekee mieli häröillä vähän. Heittää jotain oudompaa juttua sinne väliin. Se on oikeastaan vasta sitä riemua, josta jazzissa on kyse. Mutta sinne ei ole oikoteitä. Jos ei pysy kärryillä rakenteessa ja sekoaa, se on käytännössä sitä, että ei osaa soittaa jazzia. Valitettavasti näin. Täytyy ensiksi pysyä rakenteissa. Siinä järjestyksessä.
Erittäin hyvin sanottu, olen aivan samaa mieltä! Nostan kädet ylös luovuttamisen merkiksi ja jätän jatsin sisukkaammille :D
Ja tuosta sävellajihommasta, sehän on juuri noin että kaiken varalta pitää hallita homma kaikissa sävellajeissa. Kitaralla perusjuttujen transponointi on helppoa mutta auta armias jos pitää jollain kiipparilla tai puhaltimella alkaa sohlaamaan... not for me :/
Laulajan tullessa mukaan jatsikuvioihin peli on kyllä muutenkin menetetty ;)
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Jazz-laulajan kanssa soittaminen on erittäin kehittävää, koska silloin usein musiikista tulee dynaamisessa mielessä todella paljon herkempää. Instrumentalistit ovat monesti ehkä vähän turhan ronskeja erityisesti komppipuolella. Jos kesken instrumenttisoolon solisti intoutuu soittamaan vähän nopeampia juttuja bändi kuvittelee helposti tulevansa tähän mukaan sillä tavalla, että kaikki nostavat äkkiä kierroksia. Tämä johtaa usein jameissa siihen, että siitä johtuen solisti ei enää kuule itseään ja bändiläiset eivät kuuntele solistiaan, koska pääsivät juuri nauttimaan kovempien kierrosten hurmiosta.
Jazz kuulostaa usein paremmalta, jos bändi pysyttelee vähän enemmän cool -puolella siitäkin huolimatta, että solisti soittaa pari fraasia 16-osia. Sitten hän voi taas haluta soitella jotain ihan rauhallista. Hänkin on niin cool, että ne 16-osat olivat ihan helppo juttu hänelle. Se oli vain vähän kudelmaa.
Hard rock on sitten eri keikka. nämä tyypit ei tuu sinne.
Kefiiri: Erittäin hyvin sanottu, olen aivan samaa mieltä! Nostan kädet ylös luovuttamisen merkiksi ja jätän jatsin sisukkaammille :D
Ja tuosta sävellajihommasta, sehän on juuri noin että kaiken varalta pitää hallita homma kaikissa sävellajeissa. Kitaralla perusjuttujen transponointi on helppoa mutta auta armias jos pitää jollain kiipparilla tai puhaltimella alkaa sohlaamaan... not for me :/
Laulajan tullessa mukaan jatsikuvioihin peli on kyllä muutenkin menetetty ;) |
Kefiiri
03.03.2024 10:20:03 (muokattu 03.03.2024 10:31:53) | |
|
OlliTeirikko: Jazz-laulajan kanssa soittaminen on erittäin kehittävää...
Hyvin havainnollistettu. Charlie Parkerin aikaan komppiryhmät osasivat vaimentaa soittoaan soolojen aikana. Saman kuulee myös vaikka vanhoissa suomalaissa humppalevytyksissä :D
Nuo vanhat bebop-levyt ovat hienoja, kun komppi soittaa solistin takana hyvin hillitysti ja vasta omalla soolovuorolla ärmäköitetään tatsia. Muutama aksentti ehkä täräytetään soolon sekaan mutta koko äänikuvaa ei missään välissä soiteta tukkoon.
Sitä en oikein ymmärrä miksi free jazz -hommissa kokeneetkin soittajat ihan tahallaan tekevät musasta puuduttavaa jöötiä rytistämällä sata lasissa koko ajan?
En ole musiikin asiantuntija. |
 Prophet
03.03.2024 19:51:02 (muokattu 03.03.2024 20:17:35) | |
|
Ogelin historiasta kertovassa kirjassa mainitaan John Coltranen kappale Giant Steps, jota lahjakkaimmat oppilaat, kuten Iiro Rantala, laitettiin opettaja Markku Suoknuutin toimesta harjoittelemaan. Ilmeisesti tähän tapaan eri tyyleillä.
https://www.youtube.com/watch?v=K960cQCBUxo
Ogeli-dokumentti
https://popjazz.fi/PJK50/mediahuone/video/ |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
