Muusikoiden.net
17.05.2024
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Teoriapalstan jelppikerho
1 2 3 4 5123 124 125 126 127
Sax-pappa
29.12.2019 15:06:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

EP: Mahoton uskoa, ettei tämä opus ole kenellekään tuttu, Häh?
 
Onkos tämä nyt eri teos kuin saman tekijän Principles of Orchestration? Tuo löytyy hyllystäni.
 
EP
31.12.2019 18:58:52
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sax-pappa: Onkos tämä nyt eri teos kuin saman tekijän Principles of Orchestration? Tuo löytyy hyllystäni.
 
On eri, toi practical manual of.. oli meillä ainakin sointuanalyysi käytössä.
Aikoinaan sitä oli tosi huonosti saatavilla ja Tampereen kirjastossakin vain yksi kappale!
Pitäisköhän nyt tilata? :)
 
--Roller--
29.01.2020 09:55:52
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Epämuusikko: Kysynpä itsekin: Onko sellaiselle tilanteelle nimeä, että (lähes) kaikki soinnut ovat mollin puolelta paitsi toonika? Fiktiivinen esimerkki Cmaj, Fm7, Ebmaj, Abmaj, Cmaj, Gm7, Dm7b5, jnejnejne. toki muutamat välidominantit ja muut pienet poikkeamat notwithstanding.
 
Onko moiselle tilanteelle erillisnimeä?

 
Ei kai tuossa ole sen kummempaa kuin että kappale moduloi (eli _modulaatio_) tilapäisesti pitemmäksi aikaa molliin? Nyt tarvisi kyllä käytännön esimerkkiä tästä ilmiöstä.
 
Epämuusikko
29.01.2020 10:17:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

--Roller--: Ei kai tuossa ole sen kummempaa kuin että kappale moduloi (eli _modulaatio_) tilapäisesti pitemmäksi aikaa molliin? Nyt tarvisi kyllä käytännön esimerkkiä tästä ilmiöstä.
 
-Pat Metheny, First Circlen outro
-Tuon biisin kertsi https://youtu.be/dUbIUOWkrYE?t=1709
-just nyt ei tuu muita mieleen, mutta nuo on hyvä esimerkkejä.
 
So smooth you can hear the beard.
--Roller--
29.01.2020 11:30:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Epämuusikko: -Pat Metheny, First Circlen outro
-Tuon biisin kertsi https://youtu.be/dUbIUOWkrYE?t=1709
-just nyt ei tuu muita mieleen, mutta nuo on hyvä esimerkkejä.

 
Noniin, pikaisella avauksella tuohon Methenyyn (jos löysin oikean kupongin): Outron soinnut ovat Gmaj7 Fmaj7 Cm7 Ebmaj7 Am11(tai asus) Gmaj7 Abmaj7 Em7 Bbmaj9 ja melodiassa ovat koko ajan sävelet g ja d.
 
http://www.stuartgreenbaum.com/down … /files/%20First%20Circle-thesis.pdf
 
Tsekkaappa tuolta chapter neljä.
 
Sävellaji on periaatteessa G ja sitä sitten häivytetään noilla muilla "värimaailmoilla" jotka eivät varsinaisesti kuulu tai ole lähelläkään G-duuria, mutta tekevät vallitsevasta harmoniaympäristöstä (ja etenkin melodiasta) mielenkiintoisen kuuloisia.
 
Alkuperäiseen kysymykseen, en osaa nyt muuta termiä tuolle sanoa kuin modulointi, koska sitähän se on. Tai äkkimodulointi tjsp.. Hyvä kysymys joka tapauksessa.
 
Starkeister
11.02.2020 20:46:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi! Millä nimellä kutsutaan esim. Triolia ja motifia? Millä nimellä voin hakea lisää tuollaisia?
 
Kiitos!
 
Arkka
08.05.2020 21:31:47 (muokattu 10.05.2020 13:46:27)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

E: yritetääs simplifioida koko kysymys. Miksi 12-tahdin blues-kierrossa V-sointujen (mikäli sellaiseksi molemmat luettavia ovat) funktio muuttuu riippuen ympäristöstä, eli käytännössä varmaankin seuraavasta soinnusta?
 
Esim. kuten tässä oppitunnissa tulee ilmi:
http://www.fretjam.com/soloing-over-blues.html
 
Luulen, että löydän tähän vastauksen itsekin, mutta jos joku haluaa vähän vinkata vaikka hakusanoja, niin varmaan säästäisi itseopiskelijan aikaa. "Funktionaalinen harmonia" lienee avainsana, mutta mitä siihen pitää lyödä kylkeen, että alkaa löytymään vastaavia tapauksia?
 
sellisti
12.05.2020 15:19:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Starkeister: Moi! Millä nimellä kutsutaan esim. Triolia ja motifia? Millä nimellä voin hakea lisää tuollaisia?
 
Kiitos!

 
Siis suomeksi..? Trioli on ihan trioli, motif suomeksi motiivi tai aihe. Trioli englanniksi triplet. Jos nyt ymmärsin mitä tässä haettiin.
 
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin / Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen
MrShaft
15.05.2020 06:09:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Arkka: E: yritetääs simplifioida koko kysymys. Miksi 12-tahdin blues-kierrossa V-sointujen (mikäli sellaiseksi molemmat luettavia ovat) funktio muuttuu riippuen ympäristöstä, eli käytännössä varmaankin seuraavasta soinnusta?
 
Eli kysyt miksi C- bluesissa soinnut ovat C7, F7 ja G7, jotka kaikki ovat dominantti-muotoisia sointuja. Tähän voi vastata muutamalla tavalla:
 
1. Teoreettisesti, voit ajatella asteikoksi blues-asteikon (C, Eb, E, F, F#, G, Bb, C). Kun rakennat nelisointuja tuosta asteikosta huomaat että dominanttiseptimi-soinnut I, IV, ja V asteille istuvat mukavasti asteikkoon.
 
2. Eli yksinkertaistettuna, dominanttiseptimien on tarkoitus tuoda tietty harmoninen väri sointukiertoon.
 
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein
Arkka
15.05.2020 14:32:38 (muokattu 15.05.2020 14:34:24)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

MrShaft: Eli kysyt miksi C- bluesissa soinnut ovat C7, F7 ja G7, jotka kaikki ovat dominantti-muotoisia sointuja.
 
Ei vaan minkä takia toonikaa edeltävän V-asteen soinnun funktio on eri kuin V-asteen soinnun funktio ennen IV-astetta? Minkä takia melodiasävelet ovat usein erilaiset kummankin V-soinnun instanssin päällä usein niin, että "turn around" -sointu ja sen päällä oleva melodia yhdessä alleviivaavat enempikin V7b13#9 (tai mikälie) -henkisen muunnesoinnun harmoniaa?
 
Onko se tuo "turn around" -piirteisyys, joka sallii vähän kimurantimpaa menoa harmonisesti? Oon ollut huomaavinani samaa muissakin kierroissa muillakin soinnuilla.
 
MrShaft
20.05.2020 05:53:56 (muokattu 20.05.2020 05:55:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Arkka: Ei vaan minkä takia toonikaa edeltävän V-asteen soinnun funktio on eri kuin V-asteen soinnun funktio ennen IV-astetta? Minkä takia melodiasävelet ovat usein erilaiset kummankin V-soinnun instanssin päällä usein niin, että "turn around" -sointu ja sen päällä oleva melodia yhdessä alleviivaavat enempikin V7b13#9 (tai mikälie) -henkisen muunnesoinnun harmoniaa?
 
Onko se tuo "turn around" -piirteisyys, joka sallii vähän kimurantimpaa menoa harmonisesti? Oon ollut huomaavinani samaa muissakin kierroissa muillakin soinnuilla.

 
Mielenkiintoista. Varmasti kierron vahvin kadenssi on 12 tahdin lopussa. Riippuu kauheasti tyylistä kuinka paljon harmonia poikkeaa turn aroundissa muusta melodiasta. Jos kuuntelet Parker-bluesia huomaat selkeän jazz turn aroundin, jos taas suisto-bluesia niin et välttämättä edes V-asteen sointua.
 
Tarkoitatko V-IV kohdalla 10. tahtia kahdentoista tahdin bluesissa? Jos kyllä, niin vastaus on kyllä. Tuolla kohtaa mennään tavallisimmin blues-tonaliteettia. Toisaalta V asteen b13 ja #9 sisältyvät blues-asteikkoon, joten sen puolesta tuossa ei ole mitään erityistä.
 
Onko sulla jokin tietty esimerkki mielessä jonka voisit laittaa tänne näytteeksi ja kommentoitavaksi?
 
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein
Arkka
20.05.2020 15:16:44 (muokattu 20.05.2020 21:09:01)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

MrShaft: Mielenkiintoista. Varmasti kierron vahvin kadenssi on 12 tahdin lopussa. Riippuu kauheasti tyylistä kuinka paljon harmonia poikkeaa turn aroundissa muusta melodiasta. Jos kuuntelet Parker-bluesia huomaat selkeän jazz turn aroundin, jos taas suisto-bluesia niin et välttämättä edes V-asteen sointua.
 
Tarkoitatko V-IV kohdalla 10. tahtia kahdentoista tahdin bluesissa? Jos kyllä, niin vastaus on kyllä. Tuolla kohtaa mennään tavallisimmin blues-tonaliteettia. Toisaalta V asteen b13 ja #9 sisältyvät blues-asteikkoon, joten sen puolesta tuossa ei ole mitään erityistä.

 
Tarkoitan. Ja juu, osaksi bluesin harmonia on varmasti juuri siksi mitä on, että on soitettu bluesskaalaa joka soinnun päälle, joita varmaan alkuun on ollutkin vain yksi, mutta silti olen välillä huomaavinani, että se villein dissonanssi (e: ainakin saksalaisen harmonian näköpiirissä) sijoittuu usein siihen V-I kohtaan.
 
Tää saattaa tietenkin liittyä siihenkin, että melodioilla näyttäisi olevan usein jonkinlainen tendenssi edetessään monimutkaistua tai ainakin alkaa simppelisti johtuen varmaan jostain ihmispsyykeen tarpeesta saada ensin selkeä konteksti ja raamit, jotka auttaa ymmärtämään juonenkäänteitä (kohta joku mainitsee Aristoteleen runousopin, mutta kyseenalaistan vähän sen keskustelun hyödyllisyyden, heh).
 
Onko sulla jokin tietty esimerkki mielessä jonka voisit laittaa tänne näytteeksi ja kommentoitavaksi?
 
Esim. tuossa linkkaamassani linkissä on tämä FretJamin-video, jossa kohdassa 8:27 tuosta V-sointujen funktioerosta puhuu...
https://youtu.be/DKe5jX-5pII?t=507
 
...ja soittaa esimerkin kohdassa 11:07:
https://youtu.be/DKe5jX-5pII?t=667
 
Videolla mainitaan, että tuo tehdään siksi, että halutaan vahvistaa purkautumista I:een. Onko se sit yleismaailmallinen selitys ja jos on, niin mitä siitä pitäisi päätellä - en tiedä.
 
Katotaan jos uskallan joku päivä laittaa malliksi jonkun ihan erilaisessa kontekstissa olevan melodianpätkän, jossa mututuntuman mukaan voisi olla jonkin tason yhteneväisyyttä. Se yhteneväisyys tosin voi olla pelkästään mun päässä kyllä sit :D
 
MrShaft
21.05.2020 06:08:17 (muokattu 21.05.2020 06:12:03)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei tuossa mun mielestä ole sen kummempaa kuin että V-IV on harhapurkaus, kun taas V-I on oikea kadenssi. Tästä syystä jazz/Parker -bluesissa usein soitetaan II-V-I tuon V-IV-I tilalle.
 
Lopulta, harmonisesti juttu on yksinkertainen. Voit soittaa blues-tonaliteettia tai funktionaalista nelisointu-harmoniaa sekä V-IV että V-I kohtiin. Kyse on pikemminkin siitä että saat aikaan vakuuttavia melodisia fraaseja sekä linjoina että harmonioina.
 
Transkriptoi tai opettele korvakuulolla esim. Albert Kingin tai BB Kingin sooloissa noita kohtia. Alat huomata kuinka noita kohtia voi sooloissa käsitellä.
 
Tässä mennään aika hitaassa tempossa niin voit rauhassa tsekkailla kuinka harmoniaa voi käsitellä:
 
https://www.youtube.com/watch?v=d43jj3F6quo
 
Tässä vähän rivakampaa joten huomaat että linjoista tulee suoraviivaisempia:
 
https://www.youtube.com/watch?v=WSZuwTZaTjk
 
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein
Arkka
21.05.2020 11:51:23
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

MrShaft: Ei tuossa mun mielestä ole sen kummempaa kuin että V-IV on harhapurkaus, kun taas V-I on oikea kadenssi. Tästä syystä jazz/Parker -bluesissa usein soitetaan II-V-I tuon V-IV-I tilalle.
 
Lopulta, harmonisesti juttu on yksinkertainen. Voit soittaa blues-tonaliteettia tai funktionaalista nelisointu-harmoniaa sekä V-IV että V-I kohtiin. Kyse on pikemminkin siitä että saat aikaan vakuuttavia melodisia fraaseja sekä linjoina että harmonioina.
 
Transkriptoi tai opettele korvakuulolla esim. Albert Kingin tai BB Kingin sooloissa noita kohtia. Alat huomata kuinka noita kohtia voi sooloissa käsitellä.
 
Tässä mennään aika hitaassa tempossa niin voit rauhassa tsekkailla kuinka harmoniaa voi käsitellä:
 
https://www.youtube.com/watch?v=d43jj3F6quo
 
Tässä vähän rivakampaa joten huomaat että linjoista tulee suoraviivaisempia:
 
https://www.youtube.com/watch?v=WSZuwTZaTjk

 
Kiitti vinkeistä, tarvii perehtyä!
 
Nelisormimangusti
21.05.2020 14:27:02
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

MrShaft: Eli kysyt miksi C- bluesissa soinnut ovat C7, F7 ja G7, jotka kaikki ovat dominantti-muotoisia sointuja. Tähän voi vastata muutamalla tavalla:
 
1. Teoreettisesti, voit ajatella asteikoksi blues-asteikon (C, Eb, E, F, F#, G, Bb, C). Kun rakennat nelisointuja tuosta asteikosta huomaat että dominanttiseptimi-soinnut I, IV, ja V asteille istuvat mukavasti asteikkoon.

 
Useissa ja kenties useimmissa paikoissa opetetaan blues-asteikoksi mollipentatoninen tritonuksella ryyditettynä ilman duuriterssiä. Eipä siinä mitään, mutta asteikosta muodostuvat nelisoinnut näyttäisivät olevan (tämä on nyt todellakin silkkaa teoriaa, koska tuollaisia sointuja ei juuri bluesiin, eikä kaikkia oikein muuallekaan, soitella):
 
I Cm7 tai C7
IV Fm7 tai Fmmaj7
V Gm7#5 tai Gmmaj7#5
 
Faktaahan toki on, että dominanttiseptimimuotoisia sointuja soitellaan hyvällä menestyksellä bluesasteikon kanssa yhdessä, mutta asteikosta muodostetut nelisoinnut eivät tunnu tarjoavan selitystä siihen miksi se toimii.
 
2. Eli yksinkertaistettuna, dominanttiseptimien on tarkoitus tuoda tietty harmoninen väri sointukiertoon.
 
Näin olen asian myös ymmärtänyt. Näen, että melodia saa myös oman sinisen värinsä juuri herkullisista ristiriitatilanteista noiden eri suuntiin osoittelevien funktionaalisesti purkautumattomien dominanttien kanssa.
 
Yhdessä aivokuorukka (putamen) ja linssitumakkeen pallo (globus pallidus) muodostavat linssitumakkeen (nucleus lentiformis), joka puolestaan yhdessä häntätumakkeen (nucleus caudatus) kanssa muodostaa aivojuovion (corpus striatum).
baron
13.08.2020 12:31:45 (muokattu 13.08.2020 12:42:36)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aina törmään ihmeellisiin kummallisiin!
Ted Groya: Flamingo A-osa F-duurissa
 
|Fmaj9|Gm7 C9|Fm7|Bb9|Db9|Gm7 C9|Fmaj9|Gm7 C9|
 
Mikä tuo viidennen tahdin Db9 on? Ja mikä asteikko sille?
 
(Jos nyt rupeaa joukkailemaan niin sehän voisi olla sijaisdominantti G7:lle joka taas olisi välidominantti V asteelle. Eli sV/V. Mut onko tuossa mitään järkea???)
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Nelisormimangusti
13.08.2020 22:09:56
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Aina törmään ihmeellisiin kummallisiin!
Ted Groya: Flamingo A-osa F-duurissa
 
|Fmaj9|Gm7 C9|Fm7|Bb9|Db9|Gm7 C9|Fmaj9|Gm7 C9|
 
Mikä tuo viidennen tahdin Db9 on? Ja mikä asteikko sille?
 
(Jos nyt rupeaa joukkailemaan niin sehän voisi olla sijaisdominantti G7:lle joka taas olisi välidominantti V asteelle. Eli sV/V. Mut onko tuossa mitään järkea???)

 
Miksei olisi? Eihän siinä ole kuin Gm7 välissä, jonka voi ajatella kakkoseksi varsinaiselle dominantille C9. Keksimättä perusteltua syytä muulle tarjoaisin asteikoksi lydian dominanttia eli overtonea.
 
Musiikkielämää ei olisi, jos pitäisi esittää vain moraaliltaan kelvollisten ihmisten musiikkia. D. Barenboim
baron
13.08.2020 22:22:49
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nelisormimangusti: Miksei olisi? Eihän siinä ole kuin Gm7 välissä, jonka voi ajatella kakkoseksi varsinaiselle dominantille C9. Keksimättä perusteltua syytä muulle tarjoaisin asteikoksi lydian dominanttia eli overtonea.
 
Kiitti. Usein sijaisdominanteissa asteikkona on overtone ja itseasiassa se "mun paleltuneen korvankin" mielestä sopii.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Arkka
29.01.2022 01:48:56
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että onko tällanen etumerkintätapa yleinenkin, että db-mollin etumerkinnässä merkattu h ensin alennetuksi ja sitten kaksoisalennetuksi, joka se siis oikeasti on. Onko tuo luettavampi jotenkin vai mikä ajatus on takana? En muista ennen nähneeni.
 
https://ia600609.us.archive.org/Boo … lementtotheo00rege&scale=4&rotate=0
 
baron
31.01.2022 12:05:08
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Arkka: Ihan mielenkiinnosta kysyn, että onko tällanen etumerkintätapa yleinenkin, että db-mollin etumerkinnässä merkattu h ensin alennetuksi ja sitten kaksoisalennetuksi, joka se siis oikeasti on. Onko tuo luettavampi jotenkin vai mikä ajatus on takana? En muista ennen nähneeni.
 
https://ia600609.us.archive.org/Boo … lementtotheo00rege&scale=4&rotate=0

 
En oo nähnyt ja hyvä niin koska se on p:stä. Fes-duuri/db-mollissa on 8 b:tä ja kun kaikki paikat täytetty täytyy alkaa uusi kierros ja ekaksi b:lle tupla-alennus.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5123 124 125 126 127

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «