| Aihe: Sointujen muodostaminen kitaralla | |
|---|
|
Miglis: D#-----
A#-----
F#--9--
C#-----
G#--7-
C#----
Onko tämä sointu C7?? Käytetään joissaki Kotiteollisuuden ja Amorphiksen biiseissä, ja ihmetyttää mikä v.. se on :)
Nyt täytyy ihan mielenkiinnosta kysyä, miksi kuvittelet tämän olevan C7? Tekisi mieli ohjata vähän oikeampaan suuntaan jos on käsitteet ihan pielessä, ihan kaikesta ystävällisyydentunteesta vain :D |
|
--Roller--: Nyt täytyy ihan mielenkiinnosta kysyä, miksi kuvittelet tämän olevan C7? Tekisi mieli ohjata vähän oikeampaan suuntaan jos on käsitteet ihan pielessä, ihan kaikesta ystävällisyydentunteesta vain :D
Kattelin tuota aiheen alussa olevaa priimi, seksti yms taulukkoa ja päättelin siittä :D eli tämä siis ei ole mikään sointu, kaks samaa säveltä oktaavin erolla. Olen joskus tunnilla tuostaki asiasta kuullu muttei sitä enää muista :D |
|
Miglis: Kattelin tuota aiheen alussa olevaa priimi, seksti yms taulukkoa ja päättelin siittä :D eli tämä siis ei ole mikään sointu, kaks samaa säveltä oktaavin erolla. Olen joskus tunnilla tuostaki asiasta kuullu muttei sitä enää muista :D
Asia selevä ;) Kannattaa näköjään kysyä jos et jotain ihan ymmärrä, mutta toisaalta kannattaa myös katsella noita teoriatopiceja. Niistä on loppujen lopuksi aika hurjasti apua myös vasta-alkajille. |
|
--Roller--: Asia selevä ;) Kannattaa näköjään kysyä jos et jotain ihan ymmärrä, mutta toisaalta kannattaa myös katsella noita teoriatopiceja. Niistä on loppujen lopuksi aika hurjasti apua myös vasta-alkajille.
Jees näin pitää tehdä. Lopetin kitaratunnit viime vuoden puolella, ja on sitä näköjään jotaki päässy unohtumaanki :D |
|
En huomannut tätä linkkiä aiempana ketjussa pikaisella lukemisella, pahoittelut jos tulee jo toiseen kertaan:
http://www.drumbot.com/projects/key_chords/
Tosi kätevä ja simppeli pikku ohjelma mm. sointujen ja sävelkiertojen opetteluun, kannattaa tsekata jos on epäselvyyttä mitä sointuja vaikka C-duuriin kuuluu ja miten ne muodostetaan! On ollut ainakin itselleni suurena apuna tässä kitarateoriaan tutustumisen alkuvaiheessa. |
|
Täältä löytää sointujen nimet, jos tietää sormituksen. http://www.jamplay.com/tools/guitar-chord-finder
"Every time you eat an egg, you are denying somebody somewhere a roast chicken." - James May |
|
Miten kitaralla soitetaan Dm9? Kun yhdessä jazz-biisissä on sellainen sointu. Muuten sen voisi soittaa näin:
e-0-
h-6-
g-7-
d-7-
a-5-
e---
Mutta kun jatsissa ei kuulemma saa käyttää vapaita kieliä, niin mites tuo oikein kantsis soittaa?
Toinen sointu mille en ole keksinyt järkevää otetta on Gm6.
Olisko näin:
e-3-
h-5-
g-3-
d-5-
a---
e---
Muita tapoja?
Muutenkin kaikki vinkit sointujen muodostukseen olisi tervetulleita. |
 öl m
26.10.2016 16:08:39 (muokattu 26.10.2016 16:11:53) | |
|
Brownie: Miten kitaralla soitetaan Dm9? Kun yhdessä jazz-biisissä on sellainen sointu. Muuten sen voisi soittaa näin:
e-0-
h-6-
g-7-
d-7-
a-5-
e---
Tuo on Dmadd9. Seiska puuttuu.
Dm9 esim:
e---
h-5-
g-5-
d-3-
a-5-
e---
Tuon voi kasvattaa m11:ksi helposti ottamalla mukaan myös g-sävelen ylä-e-kieleltä.
Mutta kun jatsissa ei kuulemma saa käyttää vapaita kieliä, niin mites tuo oikein kantsis soittaa?
Miksei saa?
Toinen sointu mille en ole keksinyt järkevää otetta on Gm6.
Olisko näin:
e-3-
h-5-
g-3-
d-5-
a---
e---
Muita tapoja?
Itse korvaan m6-sointuja monesti mmaj7:lla, jos kuulostaa hyvältä. Jos taas nimenomaan m6 toimii paremmin, voi sen ottaa esim. sekstikäännöksenä:
e-3-
h-3-
g-3-
d-2-
a---
e-(3)-
"Voidaan varmaankin olla yhtä mieltä siitä, että te tarvitsette tällaisen laitteen." |
|
Brownie:
Toinen sointu mille en ole keksinyt järkevää otetta on Gm6.
Muita tapoja?
Muutenkin kaikki vinkit sointujen muodostukseen olisi tervetulleita.
Vinkki: vertaa mitä yhteistä on Gm6:lla, Em7b5:lla ja C9:lla josta on jätetty perusääni pois.
White men can't Monk |
 eras
24.04.2018 12:38:57 | |
|
Mistä tulevat sointujen säveliä kuvattaessa käytettävät numerot esim. 1, 3, 5? Miksi oktaavista käytetään joskus numeroa 8? Eikö oktaavilla tarkoiteta 11 puolisävelaskeleen päässä toisistaan olevia säveliä? Miksi terssistä käytetään numeroa 3 ja mitä sillä silloin tarkoitetaan? Säveltä vai sävelten välistä välimatkaa? Onko välimatka tällöin 3 vai 4 puolisävelaskelta?
Lasketaanko sointuja muodostettaessa sävelten välimatkoja vai riittääkö sävelasteikon sävelten tunteminen? Opettelevatko ammattisoittajat ja soitonopettajat sävelasteikon sävelet ulkoa vai laskevatko he sävelien välimatkoja? Opettelevatko he sointujen sormitukset ulkoa vai muodostavatko he soinnut välimatkoja laskien? |
|
eras: Mistä tulevat ...
Oisko tuosta apua:
https://www.theseus.fi/bitstream/ha … tutuiksi.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Luvusta 3 eteenpäin on vastauksi noihin kysymyksiin.
White men can't Monk |
eras
28.04.2018 13:19:24 | |
|
Jos sointuun kuuluvat esim. sävelet 1 3 5 2 tai 1 3 5 4, lasketaanko suuri sekunti tai kvartti 5 vai oktaavista eteenpäin? |
|
eras: Jos sointuun kuuluvat esim. sävelet 1 3 5 2 tai 1 3 5 4, lasketaanko suuri sekunti tai kvartti 5 vai oktaavista eteenpäin?
En ihan tarkkaan ymmärtänyt kysymystä (?) mutta oleellista että oikeat sävelet ja se järjestys missä ne otetaan:
1. Kuulostaa hyvältä
2. On kitaralla teknisesti toteutettavissa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
eras: Jos sointuun kuuluvat esim. sävelet 1 3 5 2 tai 1 3 5 4, lasketaanko suuri sekunti tai kvartti 5 vai oktaavista eteenpäin?
Konteksti jää vähän hämäräksi, mutta kuvittelisin että numerot viittaavat tapauksessa duuriasteikon säveliin. Eli C-duurin tapauksessa noiden sointujen sävelet olisivat C E G D (= C add9) ja C E G F (= C add11). |
eras
02.05.2018 16:09:41 | |
|
Siis jos sointuun kuuluvat sävelet 1 3 5 4 niin jokaisen sävelen kohdalla intervallien laskeminen aloitetaan perussävelestä (1)? Eli ei niin että kvintin jälkeen jatketaan laskemista kvartti eteenpäin sävelasteikolla vaan että kvartti lasketaankin jälleen perussävelestä? Miksi merkintätapana ei sitten ole 1 3 4 5? |
|
eras: Siis jos sointuun kuuluvat sävelet 1 3 5 4 niin jokaisen sävelen kohdalla intervallien laskeminen aloitetaan perussävelestä (1)? Eli ei niin että kvintin jälkeen jatketaan laskemista kvartti eteenpäin sävelasteikolla vaan että kvartti lasketaankin jälleen perussävelestä? Miksi merkintätapana ei sitten ole 1 3 4 5?
Fiksumpi tapa onkin tuo sun jälkimmäinen. Mutta lopputulos on sama.
Mahdollisesti tuossa sun kysymässä tapauksessa haetaan sitä että kyseessä olisikin 11 jos halutaan kvartti korkeimmaksi säveleksi?
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
eras
02.05.2018 17:27:46 (muokattu 02.05.2018 17:30:24) | |
|
Kiitos vastauksista!
Mutta siis sointuja muodostettaessa sävelaskelten laskeminen aloitetaan aina perussävelestä vaikka merkintätapana olisi 1 3 5 4?
Mistä tulee/mihin viittaa soinnun X9 tai X9b5 numero 9?
Laskevatko soitttajat sointuja muodostaessaan/miettiessään aina puolisävelaskelia vai pyrkivätkö opettelemaan sointujen sormitukset ulkoa? |
|
eras: Siis jos sointuun kuuluvat sävelet 1 3 5 4 niin jokaisen sävelen kohdalla intervallien laskeminen aloitetaan perussävelestä (1)? Eli ei niin että kvintin jälkeen jatketaan laskemista kvartti eteenpäin sävelasteikolla vaan että kvartti lasketaankin jälleen perussävelestä? Miksi merkintätapana ei sitten ole 1 3 4 5?
Joo kaikki intervallit ovat suhteessa perussäveleen, eihän siinä olisi mitään järkeä jos referenssisävel muuttuisi kesken soinnun. Olisi tosin hyvä tietää, mistä lähteestä nuo sun esimerkit on peräisin. Mulle ei ole tainnut koskaan tullut tilannetta vastaan, jossa sointu olisi ilmaistu kuvaamallasi tavalla.
Musiikin analyysille ei ole yhtä vakiintunutta konventiota, vaan tekijä merkitsee asiat itselleen luontevimmalla tavalla. Tässä tapauksessa on varmaan haluttu alleviivata, että kyseessä on duurisointu jota on laajennettu yhdellä lisäsävelellä. Itse olisin merkinnyt 1 3 5 9 sekä 1 3 5 11.
Mistä tulee/mihin viittaa soinnun X9 tai X9b5 numero 9?
Ilman add-merkintää 9 tarkoittaa, että ysi on lisätty seiskasoinnun päälle. Esim. X9 = 1 3 5 b7 9 kun taas Xadd9 = 1 3 5 9.
Laskevatko soitttajat sointuja muodostaessaan/miettiessään aina puolisävelaskelia vai pyrkivätkö opettelemaan sointujen sormitukset ulkoa?
Oleellista ei ole miljoonan irrallisen sormituksen ulkoaosaaminen vaan sointujen intervallirakenteen hahmottaminen. Sointujen muodostamisessa pääsee itse asiassa jo pitkälle kun opettelee E- ja A- barre-soinnun rakenteen hyvin.
Esim. A-duuri barre-soinnun intervallit ovat matalimmasta sävelestä lukien 1 5 1 3 5. Tästä saadaan dominanttisointu alentamalla G-kieleltä ylimääräinen perussävel kokosävelaskeleella, jolloin soinnuksi tulee 1 5 b7 3 5. Jos halutaan muodostaa X9-sointu, saadaan 9 alentamalla soinnun terssi B-kieleltä kokosävelaskeleella. Nyt soinnusta kuitenkin puuttuu terssi, mutta se löytyy alentamalla D-kielellä olevaa kvinttiä kolmen puolisävelaskeleen verran. Nyt meillä X9-sointu jonka rakenne kitaran kaulalla on 1 3 b7 9 5.
Tämä on edemmän tai vähemmän mitä minulla liikkuu päässä sointuja muodostettaessa. |
 Zeeboo
02.05.2018 19:56:08 (muokattu 02.05.2018 19:58:35) | |
|
eras: ...Mutta siis sointuja muodostettaessa sävelaskelten laskeminen aloitetaan aina perussävelestä vaikka merkintätapana olisi 1 3 5 4?
Kyllä. Siksi, että nimensä mukaisesti perusääni on soinnun pohjaääni; Cmaj7:n pohjana on C-duuriasteikon ensimmäinen ääni, eli C riippumatta siitä millainen käännös tai hajoitus soinnusta on kyseessä. Ja numerot osoittavat äänien suhteen perusääneen, eli intervallin. 1 = priimi, eli sama ääni, 3 = suuri terssi, duuriasteikon kolmas ääni, 5 kvintti, eli asteikon viides ääni, jne. Jos numeon edessä on b, se tarkoittaa että kyseinen ääni on alennettu puolisävelaskelta; b3 = pieni terssi, b5 = vähennetty kvintti, jne. merkki # tarkoittaa taas, että kyseinen ääni on korotettu puoli sävelaskelta; #5 = ylinouseva kvintti, jne. Ja nämä intervallit siis aine suhteessa perusääneen.
Mistä tulee/mihin viittaa soinnun X9 tai X9b5 numero 9?
Samalla systeemillä kuin edellä: duuriasteikon yhdeksäs ääni, eli nooni. Jos sointuun on merkitty 9 ilman "add" merkintää, tulee on soinnussa mukana myös pieni septimi. Tämä on "seiskasoinnun" lisä-ääni; esim D7 voi laajentua D9:ksi. Tässä on mukana asteikon seitsemäs ääni alennettuna puolisävelaskeleella. Se, että "seiska ääni", vaikka nyt tuossa D7:ssa, on alennettu eikä duuriasteikon mukainen seitsemäs ääni saattaa tuntua hämmentävältä. Oikeastaan sointujen "äänien numerot" tulevat miksolyydisestä asteikosta, joka on muuten samanlainen kuin duuriasteikko paitsi että sen seitsemäs ääni on alennettu, eli "paljas" seiska on pienien septimin päässä perusäänestä. Maj7 taas tarkoittaa suurta septimiä, duuriasteikon seitsemmättä ääntä.
Laskevatko soitttajat sointuja muodostaessaan/miettiessään aina puolisävelaskelia vai pyrkivätkö opettelemaan sointujen sormitukset ulkoa?
Paha mennä sanomaan kaikkien soittajien puolesta. Itse opettelin soinnut niin, että funtsasin miten soinnut rakentuvat, ja sen jälkeen mistä ne äänet löytyvät otelaudalta, mitä pitää soittaa ja mitä voi jättää pois.
Jos sointuna on vaikka tuo kysymäsi X9b5, niin silloin siihen tulee 1, 3, b5, 7 ja 9, ja ellei sormet ole grillibalkanin mittaiset, niin täytyy vähän harkita soinnun käännöstä ja hajoitusta, eli sitä miten äänet ripottelee otelaudalle. Ja jos soittaa bändissä jossa perusäänen tuottaa joku muu soitin, niin onko perusäänen mukaan ottaminen tarpeellista.
Kun tietää miten soinnut muodostetaan, mitkä äänet tarvitaan ja mitkä voi jättää pois, ja mistä äänet löytyvät otelaudalta helpottaa niiden sormitusten haltuun ottamista. Niin no, sitä ulkoa oppimista.
E: Hidas...
White men can't Monk |
 baron
03.05.2018 08:45:48 (muokattu 03.05.2018 08:52:42) | |
|
Soinnun "tärkeät" sävelet ovat terssi ja septimi (3,b3 ja b7,7), korkein (9,11,13) ja muista mahdolliset muunnetut. Kvintti (5) voidaan jättää aina pois ja perussävel (1) jos bändissä on basso tai joku muu soitin joka soittaa sen.
x13 voidaan soittaa voicingilla b7 - 3 - 6 jos joku muu soittaa perussävelen!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
