| Aihe: Sormien nivelrikko kitaristilla | |
|---|
 Winterstar
11.08.2022 10:34:14 (muokattu 11.08.2022 11:01:47) | |
|
Voisin itsekin vähän omasta tilanteestani avautua. Teen päätetyötä työkseni, kitaraa tullut soitettua aktiivisesti sen 15 vuotta ja tullut aina pelailtua myös eli kädet on olleet aina kovassa käytössä.
2020 syksyllä sitten yhtäkkiä alkoi kummalliset oireet oikeassa kädessä. Olen monelle lääkärille kuvaillut, että tuntuu siltä kun jotain tuorekelmua olisi kiedottu sormien ja ranteen/ kyynervarren ympärillle. En sanoisi puutumiseksikaan vaan semmoiseksi ihme jähmeydeksi ja puristamiseksi, niinkuin joku pistäisi jatkuvasti vastaan liikkeelle. Ikäänkuin iho puristaisi kättä.
Oireet tuntuvat eniten sormia tai rannetta liikuttaessa. Sormissa varsinkin on aikalailla jatkuvaa tuo tunne ja painottuu selvästi tuonne peukalon puolelle sormissa ja ranteessa. Joskus tosin öisin saattaa sormet puutua, mutta sitä on ollut aina. En koe että tunto olisi vähentynyt kädessä merkittävästi, kuten ei voimakaan.
Tutkittu on todella kattavasti vakuutuksen piikkiin tässä 2 vuoden aikana kaikki mitä lääkärit on vaan keksineet, mutta mitään oireita selittävää ei löydy mistään. Hermoradat tutkittu 3 kertaan ja magneettikuvattu koko lähes koko oikea puoli kropasta, verikokeet ja ultra reumoista ja muista sidekudossairauksista, mutta kerta kaikkiaan mitään vikaa ei löydy. Kaksi käsikirurgiakin nostanut kädet pystyy, että ei keksi mitään tutkittavaa enää.
Kipuja tai kosketusarkuutta ei ole missään liikkeissä paitsi pitkän tietokoneen käytön jälkeen semmoista ärsytystä kämmenselässä esiintyy. Jännästi oireita on alkanut esiintyä myös vasemmassa kädessä sen jälkeen kun töissä aloin käyttää hiirtä vasemmalla. Muuten oireet on pysynyt saman aikalailla 2 vuotta, välillä parempi välillä huonompi. Itse soittamissuoritukseen en koe sinänsä tuon vaikuttavan, mutta kun tuo puristava tunne menee oikein pahaksi, niin ei siinä oikein huvita soitella.
Muutamia auttavia asioita olen huomannut:
-Kinesioteippaus poistaa oireet aikalailla joksikin ajaksi, mutta ärsyttää sen verran ihoa ettei voi jatkuvastikaan oikein pitää.
-Käsien hieronta/mobilisaatio ja triggerpistekäsittelyt tuntuu auttavan aina jonkun verran.
-Käsien venyttely
-Kompressiohihojen käyttö
-Tulehduskipulääkkeet
-Faskiakäsittelyt imukupeilla/faskiakammalla ja täälläkin ketjussa taisi olla mainittu käsien ihon rutistamista, sillä tavalla mitä jotkut teki lapsena toisilleen. Meilläpäin kutsuttiin "mustaksi makkaraksi".
Sattuisiko kohtalotovereita löytymään tälläiseen? Kuulisin mieluusti kokemuksia jos yhtään samanlaista oiretta kellään on ollut. | |
Nostelen nyt vanhaa ketjua, kun on kuitenkin aika täsmäkeskustelua aiheesta täällä.
Itse sain vihdoin diagnoosin selventämään pitkään jatkuneita oireita ja laajaoireinen nivelrikko lukee paperissa. Kitaraa en ole pystynyt soittamaan kunnolla yli vuoteen, basso jotenkin välttää. Soittaminen ei niinkään ole nykyisin aina kivuliasta, mutta vertaisin tätä tuntemusta kovassa humalassa pyöräilemiseen - eli aivot tietää mitä tehdä, mutta motoriikka ei seuraa perässä. Todella turhauttavaa kun parhaimpina vuosina on pystynyt soittamaan vaikka ja mitä.
En kaipaakaan itse oikeastaan vertaistukea oirekuvan tai niiden helpottamisen kanssa, lääkäri sanoi kitaransoittojen olevan soitettu. Sen sijaan haluaisin kuulla, miten muut käsivammaiset ovat pärjänneet asian kanssa henkisesti. Kitaran soitto on ollut kuitenkin todella iso osa identiteettiä yli 20 vuotta ja yksi isoimpia mielenkiinnon kohteita, jonka parissa tullut vietettyä illat ja viikonloput pitkin mannerta. Jotakin korvaavaa tekemistä pitäisi keksiä, mutta mitä? Niin vahvasti on kaikki perustunut tuohon ja yhtäkkiä se otetaan pois. | |
Inevitable: Nostelen nyt vanhaa ketjua, kun on kuitenkin aika täsmäkeskustelua aiheesta täällä...
Onpas kurja tilanne sulla, ikävä kuulla. Voin vähän kuvitella fiiliksiä, kun itse olin ketjun aloittamisen aikaan tosi huolissani, onko soitot ohi. Voimia ja sympatiat sinne! Sen verran päivitystä omasta tilanteesta, että soittoa eniten haitannut kipeä plekukäden pikkusormi on jäykistynyt niin etten saa kättä kunnolla nyrkkiin. Kivut on kuitenkin poissa, ja nykyään pystyn soittamaan suunnilleen omalla tasollani. Ihmeen vähän tuo jäykistynyt sormi haittaa.
Mainitsit tuon bassonsoiton, olisko siinä tai jossain muussa soittimessa ratkaisu? Näistähän vähän puhuttiin ketjussa aiemmin. Ei tietysti korvaa kitaraa, mutta musan tekeminen jossain muodossa kuitenkin jatkuisi. |  p130
06.02.2024 22:28:49 | |
|
Inevitable: Nostelen nyt vanhaa ketjua, kun on kuitenkin aika täsmäkeskustelua aiheesta täällä.
Itse sain vihdoin diagnoosin selventämään pitkään jatkuneita oireita ja laajaoireinen nivelrikko lukee paperissa. Kitaraa en ole pystynyt soittamaan kunnolla yli vuoteen, basso jotenkin välttää. Soittaminen ei niinkään ole nykyisin aina kivuliasta, mutta vertaisin tätä tuntemusta kovassa humalassa pyöräilemiseen - eli aivot tietää mitä tehdä, mutta motoriikka ei seuraa perässä. Todella turhauttavaa kun parhaimpina vuosina on pystynyt soittamaan vaikka ja mitä.
En kaipaakaan itse oikeastaan vertaistukea oirekuvan tai niiden helpottamisen kanssa, lääkäri sanoi kitaransoittojen olevan soitettu. Sen sijaan haluaisin kuulla, miten muut käsivammaiset ovat pärjänneet asian kanssa henkisesti. Kitaran soitto on ollut kuitenkin todella iso osa identiteettiä yli 20 vuotta ja yksi isoimpia mielenkiinnon kohteita, jonka parissa tullut vietettyä illat ja viikonloput pitkin mannerta. Jotakin korvaavaa tekemistä pitäisi keksiä, mutta mitä? Niin vahvasti on kaikki perustunut tuohon ja yhtäkkiä se otetaan pois.
Ostin lap steelin joskus, kun sormet olivat toivottomassa kunnossa. Kuntoutuivat kuitenkin jollakin lailla, se ei ollut nivelrikkohomma. Putkella soitto on yksi hyvä vaihtoehto.
Basso oli tärkeä työkalu kuntouttamisessa. Vähemmän ja paksumpia kieliä, sikäli "helpimpi" soitin, tai ainakin armeliaampi sormivammaiselle.
En edes yrittäisi soittaa, kuin terveenä, vaan ajattelisin koko homman uusiksi.
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä. |  aalataur
25.02.2024 23:18:48 (muokattu 25.02.2024 23:22:18) | |
|
stratomaster: Onpas kurja tilanne sulla, ikävä kuulla. Voin vähän kuvitella fiiliksiä, kun itse olin ketjun aloittamisen aikaan tosi huolissani, onko soitot ohi. Voimia ja sympatiat sinne! Sen verran päivitystä omasta tilanteesta, että soittoa eniten haitannut kipeä plekukäden pikkusormi on jäykistynyt niin etten saa kättä kunnolla nyrkkiin. Kivut on kuitenkin poissa, ja nykyään pystyn soittamaan suunnilleen omalla tasollani. Ihmeen vähän tuo jäykistynyt sormi haittaa.
Mainitsit tuon bassonsoiton, olisko siinä tai jossain muussa soittimessa ratkaisu? Näistähän vähän puhuttiin ketjussa aiemmin. Ei tietysti korvaa kitaraa, mutta musan tekeminen jossain muodossa kuitenkin jatkuisi.
Helvetin hyvä kuulla että soitot sujuu. Itsellä nivelrikon oireet on asettunut tosi vähäiseksi. Cartexanista sain (luultavasti) apua, mutta olen lopettanut sen käytön koska kivut pysyy pois ilmankin. Melkein vuoden sitä käytin. Mutta se kuitenkin maksaa.
Kuulemma nivelrikossa kivun pahenemiset saattaa tulla ja mennä, eikä suunta ole aina vääjäämättä alaspäin. Onneksi nyt paremmin. Vaikea tietty sanoa oliko se Cartexan mikä auttoi. Puhuin silloin että vaihtasin kasikieliin, en kuitenkaan vaihtanut. Yseihin niin mieltynyt. Tai on mulla yhdessä skebassa kasit, mutta ysit on vaan paremmat. Toivottavasti ei tarvitse katua.
http://hikipedia.info/wiki/Tilutus | |
aalataur: Helvetin hyvä kuulla että soitot sujuu. Itsellä nivelrikon oireet on asettunut tosi vähäiseksi. Cartexanista sain (luultavasti) apua, mutta olen lopettanut sen käytön koska kivut pysyy pois ilmankin. Melkein vuoden sitä käytin. Mutta se kuitenkin maksaa.
Kuulemma nivelrikossa kivun pahenemiset saattaa tulla ja mennä, eikä suunta ole aina vääjäämättä alaspäin. Onneksi nyt paremmin. Vaikea tietty sanoa oliko se Cartexan mikä auttoi. Puhuin silloin että vaihtasin kasikieliin, en kuitenkaan vaihtanut. Yseihin niin mieltynyt. Tai on mulla yhdessä skebassa kasit, mutta ysit on vaan paremmat. Toivottavasti ei tarvitse katua.
Hieno homma, että sullakin on nyt noin hyvä tilanne! Ainakin nämä meidän caset osoittaa, ettei nivelrikon takia välttämättä joudu heittämään plektraa lopullisesti nurkkaan. Onhan tämä itsellänikin oireillut vaihtelevasti varmaan jo n. 15 vuoden ajan, mutta nyt taas helpommassa vaiheessa pystyn soittamaan suht täysipainoisesti.
Minäkin vaihdoin välissä ohuempaan kielisettiin, mutta kymppeihin olen taas palannut niiden tuntuman takia. | p130
27.02.2024 12:25:35 | |
|
aalataur: Helvetin hyvä kuulla että soitot sujuu. Itsellä nivelrikon oireet on asettunut tosi vähäiseksi. Cartexanista sain (luultavasti) apua, mutta olen lopettanut sen käytön koska kivut pysyy pois ilmankin. Melkein vuoden sitä käytin. Mutta se kuitenkin maksaa.
Cartexanin vaikutus alkaa näkyä muutaman kuukauden viiveellä kuurin aloittamisesta ja vastaavasti vaikutus jatkuu lopettamisen jälkeen. Sen tekemää vaikutusta on vaikea havaita tarkasti. Joskus oli suosituksena 3kk kuuri, 3kk tauko, 3kk kuuri jne. Pitää kuluja kurissa ja toimii. Suositus liittyi kai epäilyihin mahdollisesta maksatoksisuudesta, joka on kumottu.
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä. |  BigPapa
10.03.2024 14:05:53 (muokattu 10.03.2024 14:18:17) | |
|
Täällähän näkyy olevan mukana keskustelussa myös itse Raskaanmusiikin sooloskaban perustaja jäsen Aalataur. Aloin elvyttelemään sitä perinnettä ja jos vaan sormet kestää niin siellä Kilpailut palstalla olisi jo kolmas meneillään. Aika hintsuhkosti vielä ollut osallistumista, vaikka siellä skabassa kuin skabassa on pyrkimys joillakin niitä metalli elkeitään niihin taustoihin tunkea. No eipä siinä, nyt kun on 66v tämän vuoden alusta mittarissa, niin soitto menee silläviisten kun sormet antaa periksi. Vähän joutunut syystä tai toisesta mukauttamaankin vasemman käden käyttöä, mutta onhan sillä kolmisormijärjestelmällä vedetty paljon kaikenlaista hienoa juuresmuusiikkia, rockmusiikkkia, jazzia joku jopa vähemmällä sormistolla, raskaampaakin mussiikkia, jos saa luvan sanoa. No ikä tuo mukanaan kaikkea asiaan kuuluvaa ja sen mukaan mennään mikä milloinkin on soiton kannalta tilanne. Cartexanista plussaa 8)
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=58&t=249519 | |
Olin talven Fugessa ja tein 35 soittokeikkaa siellä. Talven mittaan sormien kärkinivelten nivelrikko paheni ja nyt ei oikein huvita paljon soitella, kun sattuu. Varmaan runsas komppaaminenkin edesauttoi oireiden lisääntymistä. Toki muuallakin kehossa nivelrikko on runnonut jo vuosia, mutta nyt sitä miettii miten voisi ensi talven keikat heittää siellä. En luovuta vielä, sillä artisti on narsisti.
Täytyy kai ajatella, että vähemmän on enemmän ja soittaa muutamia ääniä silloin tällöin. Toki haastavaa se on, kun kasasin siellä vuosi sitten trion ja mun pitää hoitaa kitaristin sekä laulajan osa. Genrenä on onneksi progressiivinen blues, jossa laitetaan kaikki vanhat standardit uuteen uskoon oman näkemyksen mukaisesti.
Liikuntaa olen harrastanut 50 vuotta, pääosin voimailua ja aiemmin lenkkeilyä, nyt kävelyä. Tällä hetkellä 4-6 kertaa käyn salilla ja koetan pitää lihaskuntoa yllä 10-14 toiston sarjoilla. Penkissä vähän lyhyempää sarjaa. Soiton ohella liikunta pitää kuupan kasassa.
Loppupeleissä olen ajatellut, että vanheneminen on luopumista ja se pitää hyväksyä. Toisaalta helpottaa, kun tietää ettei tarvitse enää yrittää olla kitarasankari tai edes baarin paras joikaaja. Joka päivä jokainen ääni kitarasta saatuna on mulle lahjaa. Ohuilla kielillä voi välillä harjoitella sitä kuuluisaa blues-vibraa. Toivon kaikille m-netin ystäville soittorikasta päivää tänäänkin.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
