Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:	uusikaveri
Alue:	Funk, soul, hip hop, rap, reggae, r'n'b
Aihe:	P-Funk
Aika:	03.01.2009 18:34
Tuo Wesleyn Funkadelic-keikka on ollut joskus -75. Näyttää siltä, että 'Let's Take It To The Stage', 'Mothership Connection' ja 'Stretchin' Out' äänitettiin samoissa sessioissa ja välillä heitettiin keikkaa, joille otettiin puhaltajat mukaan.   Totta, että G. Cook on Eddie Hazelin äidin nimi. Nimenkäytön syyksi mainitaan Hazelin sotkut musiikkinsa kustannusoikeuksien kanssa.   Laitetaan tuosta Brownin 'epämusikaalisuudesta' pikku lainaus: "Mr. Brown would sometimes come to the gig early and have what we call "jam", where we would have to join in with his fooling around on the organ. This was painful for anyone who had ever thought of playing jazz. James Brown's organ playing was just good enough to fool untrained ear, and so bad that it made real musicians sick on the stomach. The really painful "jams" were when Pee Wee played organ and James played drums. I never saw anybody play so bad with so much confidence and determination."   Kyllä Wesley antaa tunnustustakin, siitä kuinka Brown sai studiossa ohjeillaan funk grooven kohilleen ja myöntää Brownin olevan uskomattoman energinen esiintyjä.   Niin alas aikoinaan oli Clinton-arvostukseni vajonnut, että hankittuani Mothership Connection-dvd:n, yllätyin Clintonin suurehkosta roolista esiintyjänä.   Itse olen tullut funkiin päin jazzista ja soulista, jolloin arvostan puhaltimia ja voimakasta, kontroloitua negroidia laulua lisäksi bassofriikkinä tietysti pidän Parliamentin bassokoukuista, joten tuo termi funk-rock vähän särähtää korvaan. Koen funkin ja rockin olevan aika kaukana toisistaan. Ja kukaan ei sitten tule tarjoamaan Kili Pippanoita esimerkkinä onnistuneesta synteesistä.   Niin ja hyvää vuodenjatkoa kaikille viidelle palstaa lukevalle.
Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=49&t=172465