| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | aimotuska |
| Alue: | Livetoiminta |
| Aihe: | Kaiuttimen ostajan ABC |
| Aika: | 26.01.2006 16:34 (muokattu 23.09.2009 11:37) |
| Hyvä pitkä! Voitaneen lisätä: Jos mahdollisimman suuri äänenpaine on merkittävässä roolissa kaiutinvalinnassa, unohda wattimäärät välittömästi. Kaiuttimen hyötysuhdetta kuvaava herkkyyslukema kertoo, kuinka paljon saat komerostasi mölyä milläkin teholla. Tämä ilmoitetaan usein muodossa xxdB/1W/1m, eli kaiuttimesta tulee xx desiBeliä mölyä yhden (1) watin teholla, metrin päästä mitattuna. Mitä suurempi dB-lukema on, sitä parempi on kaiuttimen hyötysuhde (joka on itseasiassa todella huono, koska parhaimmissakin kaiuttimissa suurin osa niille syötetystä sähköstä pelkästään lämmittää puhekelaa). Ja edelleen: mitä pienemmällä teholla saat kaiuttimesta haluamasi mölyn irti, sen parempi. Mutta tämäkään ei kerro kaiuttimen soundista a) yhtään b) mitään. Mene ja kuuntele ennenkuin ostat. Ohmeista: Jokaisella kaiuttimella on nimellisimpedanssiarvo, joka on varsin yleisesti 4 tai 8 ohmia. Tästä saisi väännettyä jos jonkunlaista rakettitiedettä, mutta siihen ei useinkaan ole mitään suurempaa tarvetta. Aktiivikaiuttimia hankkiessasi, sinun ei tarvitse tietää oikeastaan mitään komeroiden impedanssista, koska tehtaan sedät ovat jo miettineet sen valmiiksi sijoittaessaan komeron sisään jonkumoisen vahvistimen. Annat kajarille vähän sähköä ja johdon, jonka toisessa päässä on esim. Mikki, Aku, CD-soitin tai mikseri ja humppa raikaa. Passiivikaappien tapauksessa impedanssilla on sitävastoin suurempi merkitys. Se kertoo (kansanomaisesti) siitä, kuinka raskas taakka vahvistimelle on käskyttää kyseistä ämyriä. Mitä pienempi impedanssi, sitä enemmän tehoa vahvistin pystyy kaiuttimelle antamaan. Huomaa kuitenkin, että kaikki vahvistimet eivät pysty ajamaan alle 4 ohmin kuormaa ilman ongelmia. Halvat vahvistimet vain käyvät laiskoiksi pienillä kuormilla, kun taas toiset (pääosin wanhat vahvistimet) päästävät sisältään käyttösavut ja sehän ei ole koskaan kivaa. Passiivikaapin ja aktiivin erot: * Aktiivissa vahvistin on sisäpuolella. Kaappi syö sähköä ja tavallista linjasignaalia. * Passiivissa vahvistin on ulkopuolella (olettaen että olet sellaisen hankkinut). Kaappi syö vain kaiutinsignaalia. Yleensä ottaen transistori-vahvistimista (eli suurimmassa osassa nykyaikaisia PA-vahvistimia) puhuttaessa suurempi impedanssi on aina turvallisempaa, joskin silloin saadaan vahvistimesta vain vähemmän tehoa irti. Jos vahvistin antaa 300W tehoa 4 ohmiin, se antaa todennäköisesti enää 150W 8 ohmiin ja 16 ohmiin mentäessä jäädään 75 wattiin. E: Lisäyksenä tähän väliin: Kytkemällä samaan linjaan rinnakkain kaksi kaiutinta (eli jatkamalla signaali normaalisti toiselle komerolle) ei suinkaan kasvata impedanssia, vaan vähentää sitä; signaalilla on täten kaksi vierekkäistä polkua, joihin sen täytyy jakautua. Tästä seuraa siis tehovaatimuksen ja -keston tuplautuminen, sekä impedanssin puolittuminen kaiuttimien puolesta, kun taas vahvistin joutuu työntämään lisää hönkää linjaan. Eli, kun kytketään rinnakkain 2kpl 4 ohmin kuormaa (=kaiutinta) samaan linjaan, näkee vahvistin ne itseasiassa yhtenä 2 ohmin kuormana. Vahvistimen ja kaiuttimen yhteensovittamisessa on kaksi nyrkkisääntöä: PRO: Vahvistimen tulee antaa 2x kaiuttimen maksimitehosta kaiuttimen omalla impedanssilla (300W@4ohm kaiuttimia käskytetään 600W@4ohm vahvistimella). Kuolevaiset: Vahvistimen tulee antaa vähintään kaiuttimen kestämä maksimiteho (300W@4ohm kaiuttimia käskytetään 300W@4ohm vahvistimella). Lähestulkoon kaikista 2-kanavaisista vahvistimista löytyy yleensä kolme eri "modea": STEREO: Tämä on todennäköisesti kaikista yleisin tapa käyttää päätevahvistinta. Molemmat kanavat toimivat toisistaan riippumatta, eli inputtiin A tuotu linjasignaali vahvistetaan kaiutintasoiseksi ja saadaan ulos vain vahvistinulostulosta A. Samaten B sisään -> vahvistin -> B ulos. PARALLEL (MONO, RINNANKYTKENTÄ, ...): Molemmat vahvistinkanavat vahvistavat samaa sisääntulevaa signaalia. Sisääntuleva signaali tuodaan yleensä vain toiseen inputtiin (esim. A), josta vahvistin itse syöttää sen vahvistinpiireille A JA B. Joten, sisääntuloon A tuotu signaali saadaan vahvistettuna ulos molemmista ulostuloista A ja B. Näin molempiin ulostuloihin voidaan kytkeä omat kaiuttimet, jotka kuitenkin toistavat samaa sisääntulevaa signaalia. Jos et keksi, miksi tätä tapaa käytettäisiin, todennäköisesti et sitä edes tarvitse. BRIDGE (SILTAKYTKENTÄ, joskus käytetään myös PARALLEL BRIDGE/MONO): Vahvistin käyttäytyy lähestulkoon samaan tapaan, kuin edellisessä modessa, mutta nyt molemmat vahvistinkanavat on kytketty siten, että ne YHDESSÄ tuottavat vain yhden ulostulokanavan. Eli, signaali tuodaan sisään inputtiin A, mutta se otetaankin ulos joko erillisestä bridge-ulostulosta tai kanavien A ja B PLUS-navoista. Käytännössä tätä modea käytetään silloin, kun halutaan käyttää vahvistimen kahden kanavan tuottama kokonaisteho ainoastaan yhtä kaiutinlinjaa varten. Tällä tavalla tosin vahvistimen pienin mahdollinen impedanssi kasvaa yleensä tuplaten, eli jos vahvistin kestäisi minimissään 2 ohmin kuorman per kanava stereo-modessa, bridgenä se kestää enää minimissään 4 ohmin kuorman. Ja samaten 4ohm stereo == 8ohm bridge. | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=50&t=115166 | |