Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:	isojussi
Alue:	Puhaltimet
Aihe:	Pasuuna
Aika:	15.06.2005 00:22
Ihan kohtuullisen ok - pienin tarkennuksin ja korjauksin:   Pasuunoita on käytänössä kolmea eri tyyppiä: Tenoripasuuna (Yleisin, käytetään klassisessa, jazzissa ne.)   Vire Bb   Kuten alla mainittiin: joko suorana tai kvarttiventtiilillä (Nimitystulee siitä, että venttiilin painaminen laskee virettä kvartin) varustettuna   Klassisessa musiikissa käytetään yleensä 0,549" (tuuman) porauksella olevia, kvarttiventtiilillisiä tenoripasuunoita.   Kevyessä musiikissa koot vaihtelevat, vaikka yleisin poraus lienee 0,500"   "Jokapaikanhyöynät" saattavat usein käyttää ns. medium large, eli 0,525" porauksella olevaa, jolla on helpompi sukkuloida klassisen ja jazzin välimaastossa.   Tässä kohdin on mielestäni ehdottomasti mainittava, että kaikkia vetopasuunoita saa sekä single että dual bore slidella varustettuna. Single bore malliessa sliden molemmat putket ovat samankokoiset, kun taas dual bore malleissa jälkimmäinen putki on isompi.   Toinen muistettava asia on, että äkkipäätään oudon mielestä samannäköisissä pasuunoissa voi porauksesta ja valmistusmateriaalesta riippuen (soittajasta puhumattakaan) olla hyvinkin erilainen saundiluonne. Fiksua olisikin, että pienempiporauksisilla soitetaan ylemmät stemmat - eli esim. bigbandissä tavataan laittaa 1. 0,485 - 0,525", 2. 0,500 - 0,525" ja 3. 0,525 - 0,549" 4. on bassopasuunan heiniä   Alttopasuuna (Käytetään lähinnä klassisessa,melko harvinainen)   No ei välttämättä totaalisen harvinainen.   Vire Eb, voidaan myös varustaa kvarttiventtiilillä   Bassopasuuna (Big Bandit, Sinfoniaorkesterit, Puhallinorkesterit)   Vire Bb, voidaan varustaa yhdellä tai kahdella venttiilillä. Jos on kakasi, voivat olla joko "in-line" tai "independent" eli "samassa putkessa" tai toisistaan riippumattomia.   Lisäksi on vielä sopraanopasuuna eli slidetrumpetti.   Ja pikkolopasuuna   Kontrabassopasuuna (joko F tai Bb)   unohtaa ei myöskään sovi venttiilipasuunaa ja cimbassoa   Kirjoitetaan bassoklaaviin in C (tenoripasuuna, bassopasuuna), alttoklaaviin (alttopasuuna). Myös tenoriklaavi kannataa hallita, jos soittaa klassista. Sekä alttoklaavi.   Pasuuna on italiaksi trombone, suuri trumpetti (it. tromba). Sukulaisuus on läheinen. Soittimen rakenne on yksinkertainen: keskellä olevaan H:n muotoiseen kappaleeseen kiinnitetään kaikusuppiloksi laajeneva U:n muotoinen osa sekä suukappale, toiselle puolelle samoin U:n muotoinen vetoputki eli luisti. Vetoputki menee osittain sisäkkäin H:n kanssa, ja sillä säädellään putken pituutta eli perusääntä. Putkea liikuttamalla saadaan aikaan pasuunan ns. vedot, joita on seitsemän. Seitsemää perusääntä kutsutaan pedaaliääniksi, joista alimmat ovat käytännössä lähes mahdottomia soittaa. Luistinsa ansiosta pasuuna on ainoa puhallin, jolla voi esittää aidon glissandon.   Pasuuna tai oikeammin sen kantamuoto sackbut on aikoinaan ollut ensimäinen vaskipuhallin, jossa sävelkorkeutta on voitu muuttaa muutoinkin, kuin luonnonsävesarjaa käyttämällä.   Yleisin pasuunatyyppi on tenoripasuuna. Tämän lisäksi käytetään tenori-bassopasuunaa, joka on B/F-vireinen kaksoissoitin.   Käypäs uudestaan laskemassa klassiset pasunistit ja mieti toi kvarttiventtiilin harvinaisuus uudestaan.   Löisin vaikka pääni pantiksi, että tällä hetkellä käytetyin pasuunamalli on 0,547" porauksella varustettu Bb/F - tenoripasuuna.   On olemassa myös kvarttia korkeampi alttopasuuna ja barokin periodisoittimina koko perhe sopraanosta bassoon. Konserttisoitin ja romanttisen orkesterin korvaamaton jäsen pasuunasta tuli Beethovenin sinfonioiden myötä 1800–luvun alussa.   Tenoripasuunan ääniala on B1 – d².   Periaatteessa alin ääni, jonka kvarttiventtiilittömälle tenoripasuunalle voi kirjoitaa on pienen Suuren oktaavin E. Kvarttiventtiilisellä toki sitten siitä kvartti alas.   Harrastelija soitaa helposti yksviivaseen F:ään big band leadin pitää saada "solid" kaksviivanen D, mutta siitä vetää huimimmat sedät ja tädit toista oktaavia yli että roikuu.   Pedaaliäänien kirjoittamista tulee välttää ilman saatanan pätevää syytä.   Tenoripasuunoista löytyy ns. suora versio sekä kvarttiventiiliversio. Bassopasuunassa on sekä kvartti- että kvinttiventtiilit. Venttilit helpottaa alaäänien soittoa.   Vetopasuunassa on paljon sellaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia, mitä ei ole muissa puhallinsoittimissa. Tärkein jutska on tietenkin absoluuttisessa vireessä soittaminen - kuten viuluperheessä. Toinen uskomaton voimavara on se, että slaidin avulla pystyy hyödyntämään luonnosävelsarjaa - sitä ei venttiilirajoitteisilla värkeillä voi tehdä. Sen ovat tehneet taiteeksi mm. Frank Rosolino ja Conrad Herwig   Pelkästään valmistusmateriaalien vaikutuksesta sointiväriin voisi kirjoittaa kirjan, koska tämä loppupelissä niin simppeli vekotin on soitiväriltään ja soitettavuudeltaan erittäin herkkä materiaalien erilaisuudelle.
Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=46&t=95280