| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | LesPaul70 |
| Alue: | Kitarat: kitarakamat |
| Aihe: | Tarinasi Mesa/Boogien kanssa |
| Aika: | 04.04.2024 14:56 |
| dajackal: Viisi tonttua kitaranupista alkaa kyllä olla jo huonoa huumoria. Mutta jos kauppa käy ja ostajat on tyytyväisiä, niin silloinhan hinnoittelu on kohdallaan. Ehkä tuon hintaluokan putkinupit on tehtykin hyvin rajalliselle asiakaskunnalle joille sillä hinnalla ei ole niin väliä (vrt. Vuittonin käsilaukut jne). Munakana. Ongelmahan tuossa on ollut pikemminkin niinpäin, että putkarit ovat olleet jo tovin (about viimeiset 10 vuotta ainakin) hieman marginalisoitumaan päin johtuen useista syistä, mm. siitä että monissa keikkapaikoissa ei enää katsota hyvällä 100-wattisia mörssäreitä vaan toivotaan artistilta jotain kompaktia boksia jonka saa helposti lyötyä suoraan linjaan kiinni. Ja ovathan ne mallinnussysteemitkin menneet aika paljon eteenpäin soundin ja tekniikan puolesta vuosituhannen vaihteen tasosta. Sitten tuli koronat ja kohta putkipaniikki, kun Kiinasta paloi yksi putkitehdas eikä uudesta tietoa, ja sitten venäläisputkien saatavuudelle tuli stoppi kiitos nerokkaan herra Putinin aloittaman aivokuolleen denatsifikaatioerikoisoperaation (lue: hyökkäyssodan). Siinä vaiheessa kun Fender joutui ajamaan joitain tuotelinjoja alas putkien heikon/epävarman saatavuuden takia, hermoheikoimmat alkoivat hamstrata putkia kuin vessapaperia konsanaan. Varmaan monen amerikkalaisen survivalistin ydinsodankestävän takapihabunkkerin varastotilasta puolet täyttää vessapaperi ja puolet tyhjiöputket. Kaiken kaikkiaan ei hyvät ajat putkivahvaribisnekselle. Väreitä megatrendistä on ollut joka puolella. Fender supisti tuotantoa. Marshall myytiin. Mesa myytiin. Randall Smith oli muuten melkoinen meedio ja/tai bisnesnero kun osasi myydä bisneksensä sen arvon ollessa huipussaan ennen Ukrainan sotaa yms. Tämän päivän tilanne on, että putkivahvistimia ostaa huomattavasti pienempi osuus soittajista kuin vielä 10-15 vuotta sitten, ja osuus pienenee koko ajan. Eikä ole mitään syytä, miksi trendi kääntyisi enää päinvastaiseen suuntaan. Tässä tilanteessa putkivahvistimen ostajat jo lähtökohtaisesti valikoitunutta joukkoa. Sellaisia, joille kannattaa tarjota hieman laadukkaampaa ja tyyriimpää vaihtoehtoa halvan massamarkkinamallin sijaan. Suoremmin sanottuna putkivahvarit ovat jo marginalisoituneet ilmiönä. Nuoremmat soittajat (eivät tosin kaikki) ihmettelevät, miksi vanhat boomerinpierut sitkeästi pitävät yhä kiinni moisesta museoteknologiasta, joka on liian äänekästä, liian kallista, liian painavaa, ja jonka putketkin poksahtelevat yhtenään. Toisaalta noilta boomerinpieruilta tuppaa sitten löytymään sen verran pätäkkää, että monen tonnin vahvarit eivät tunnu missään, sinnepähän sopivat hyvin historiallisesti korrektin limited edition custom shop reissue Lespan kaveriksi. Mesa oli jo alkujaan rajallisemman käyttäjäkunnan vahvarivalinta kuin Fender ja Marshall, osin johtuen historiallisista syistä (monet rock-historian kulmakivet ja perustukset oli jo valettu Marsuilla ja Fenkuilla ennenkuin Mesa edes tuli markkinoille), osin siksi, että leimautui high gain -pioneerina ensisijaisesti hevivahvarien valmistajaksi (oikeasti kaikki Mesan vahvistimet ovat paljon tuota monipuolisempia). Ostajakunnan ja bisneksen supistuessa - osin omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisista syistä - täytyy takoa katteet sieltä, mistä ne lähtevät. Ei kaikkea kaikille, vaan laatua niille, joille on varaa maksaa. Ja hintalappu sen mukaan. Viisi tonnia on kova hinta vahvistimesta. Mutta on niitä kalliimpiakin. Ostaisinko itse Mesaa viidellä tonnilla? Luultavasti en. (Mutta ei nyt ole akuuttia tarvettakaan. :) | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=206660 | |