| Aihe: Mitä klassisen pianomusiikkilevyn tekeminen maksaa? | |
|---|
 megatherium
19.02.2024 17:19:59 (muokattu 19.02.2024 17:26:23) | |
|
Onko teillä mitään tietoa tai kokemusta siitä, paljonko jonkin klassisen pianomusiikki levyn tekeminen maksaa suurin piirtein noin teoriassa ja mitä sen tekemiseen tarvitaan? llmeisesti tarvitaan ainakin tuottaja ja studio sekä esittävä taiteilija eli pianisti. Musiikkibisnes alueella oli levyn tekemisestä puhetta, mutta päätin kirjoittaa kysymyksen tänne, koska se käsittelee taidemusiikkia. Askarruttaa myös hieman se, että mistä tällaisen tehtävään soveltuvan instrumentalistin saa hankittua tai palkattua, joka hallitsee kyseisen repertoaarin ja mikä hänen potentiaalinen taksansa vois teoreettisesti olla, puhumattakaan nuoteista, joita mututuntuman perusteella esim. kait suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta on saatavilla, mikäli heiltä löytyy esim. Rannan Fantastista sonaattia tai Lettres sarjaa, jota haluaisin levylle äänittää. Olisi äärettömän tärkeätä, että tällaisia suomen musiikin ja modernismin keskeisteoksia saataisiin levylle.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Mä ehkä ennemmin äänittäisin perinteisen klasaripianolevyn mieluummin konserttisalissa kuin studiossa.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! |
|
Voisit ehkä ensin sanoa, mikä on suurin summa rahaa, jonka voisit tähän projektiin käyttää
minä tykkään käydä koulua, minä tykkään laulaa |
|
Henri Henri Olavi: Mä ehkä ennemmin äänittäisin perinteisen klasaripianolevyn mieluummin konserttisalissa kuin studiossa.
Mutta onko se taloudellisesti kannattavaa? Näin asiasta mitään tietämättömänä noviisina ja amatöörinä voisin olettaa äänitysstudion olevan huokeampi vaihtoehto, mutta onko se sitä? Mutta jos olet sitä mieltä, niin konserttisali tulee sitten vuokrata jostakin. Ja pitääkö tiedustella sähköpostitse liudalta soveliaita pianotaiteilijoita heidän suostumustaan levytyshankkeelle, sillä teknisesti vaativa atonaalinen pianokirjallisuus ei liene kaikkien pianotaiteilijoiden teknisen taidon ja osaamisen ulottuvilla? Tai he eivät koe sitä omimmaksi alueekseen.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
megatherium: Mutta onko se taloudellisesti kannattavaa? Näin asiasta mitään tietämättömänä noviisina ja amatöörinä voisin olettaa äänitysstudion olevan huokeampi vaihtoehto, mutta onko se sitä?
Studio on varmasti huokeampi, mutta kyllähän se autenttisena on mukavampi pläjäys, kuin keinotekoisella kaiulla, vaikka kukaan ei sitä erottaisikaan. Iso ero on siinä miten konserttisali soi ja miten studio soi.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! |
megatherium
19.02.2024 17:48:58 (muokattu 19.02.2024 17:55:55) | |
|
sub zero: Voisit ehkä ensin sanoa, mikä on suurin summa rahaa, jonka voisit tähän projektiin käyttää
Onpas hankala kysymys. Enpä taida osata vastata näin äkkiseltään, mutta sanotaan, että kymppitonnista lähdettäisiin. Juttelin kerran erään pienen levy yhtiön edustajan kanssa levytyskustannuksista ja hän sanoi, että mukaan pääsee jo parilla tonnilla ja silläkin saa jotakin. Katselin säveltäjän teosluetteloa ja sieltä löytyy paljon pianomusiikkia, joista vain pienen osan Yle on tallentanut kantanauhalle, mm. kontrapunktisen sarjan osittain ja jonka voi kuunnella soivasta arkistosta. Voisi levyttää myös viulu ja piano sonaatit tai trion ja kvartetot.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium
19.02.2024 18:09:53 (muokattu 19.02.2024 18:11:55) | |
|
Henri Henri Olavi: Studio on varmasti huokeampi, mutta kyllähän se autenttisena on mukavampi pläjäys, kuin keinotekoisella kaiulla, vaikka kukaan ei sitä erottaisikaan. Iso ero on siinä miten konserttisali soi ja miten studio soi.
Minulla saattaa olla pianomusiikkilevyjä sekä että, mutta koska ne nyt ovat eräässä vuokrattavassa tilassa keskellä kaupunkia, en pääse vertailemaan niiden tuottamaa sointikuvaa keskenään.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Anteeksi amatöörin välihuutelu, mutta soitetaanko klassiset pianomusiikkilevytykset aina flyygelillä vai käytetäänkö joskus ihan pystypianoa?
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Eiköhän ne pääsääntöisesti ole konserttipianolla soitettu.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! |
megatherium
20.02.2024 10:16:49 (muokattu 20.02.2024 10:18:08) | |
|
Eikös kuitenkin joidenkin tunnettujen säveltäjien tekemiä äänitteitä ole olemassa, jossa tämä säveltäjä itse on omien pianoteostensa tulkkina ja soittaa pystypianoa, kuten Sibbe tai Merikanto ja mahdollisesti Linkokin?
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium
20.02.2024 10:26:39 (muokattu 20.02.2024 10:40:32) | |
|
Professori Erkki salmenhaara piti Rannan sonatina fantasticaa v. 1922 tai 1923 tärkeimpinä teoksina suomessa kirjoittamassaan Sibelius kirjassa ja itse Väinö Raitio kriitikkona toimiessaan piti kunnianhimoista pianosarjaa, Lettres, joka alkaa prologilla ja huipentunee kapriisiin, omintakeisena teoksena atonaalisuudestaan huolimatta tai juuri sen takia, ja jonka säveltäjä ei jäljittele ketään, vaan on luonut luovan mielikuvitusensa varassa luovan aktin aikana omalaatuista ja väärentämätöntä henkeä huokuvan teoksen, jolle ei löydy esikuvia.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
 sub zero
20.02.2024 10:56:09 (muokattu 20.02.2024 10:56:26) | |
|
Henri Henri Olavi: Eiköhän ne pääsääntöisesti ole konserttipianolla soitettu.
Poikkeuksena varmaan lähinnä autenttisuuteen pyrkivät klassismin ajan levytykset helisevällä fortepianolla (...ja nykymusiikin preparoidut pianot).
(Mozart, alussa 17. pianosonaatin viimeinen osa)
https://www.youtube.com/watch?v=XA44wda3prE
minä tykkään käydä koulua, minä tykkään laulaa |
|
sub zero: Poikkeuksena varmaan lähinnä autenttisuuteen pyrkivät klassismin ajan levytykset helisevällä fortepianolla (...ja nykymusiikin preparoidut pianot).
(Mozart, alussa 17. pianosonaatin viimeinen osa)
https://www.youtube.com/watch?v=XA44wda3prE
Tuohan on cembalo. Sitä toki käytetään paljonkin, mutten ole koskaan nähnyt klasarikonsertissa pystypianoa.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! |
megatherium
20.02.2024 11:48:36 (muokattu 20.02.2024 12:02:23) | |
|
Te ette ottaneet huomioon, että maailmassa lienee tehty paljon myös historiallisia äänityksiä tai äänitteitä, joissa on todennäköisesti käytetty flyygelin ohella myös pystypianoa ja jotka on taltioitu cd levylle. Modernit levytykset pyritäänkin tekemään useimmiten flyygelillä, esim. Bösendorff tai Steinway flyygelillä, joilla on erilainen sointi, ja ensin mainitussa tunnusomaisesti wieniläinen, mikä sopii mm. Schubertin sonaatteihin. Schiff mm. käytti tätä soitinta edellisen pianosonaattien levytyksessä, kun esim. Brendel sen sijaan on kaikesta päätellen mieltynyt enemmän steinway & sons konserttiflyygeliin.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Henri Henri Olavi: Tuohan on cembalo. Sitä toki käytetään paljonkin, mutten ole koskaan nähnyt klasarikonsertissa pystypianoa.
Lukiota käydessäni koulumme auditoriossa pidettiin pianokonsertti, jossa eräs oppilas, tuleva musiikin maisteri, soitti muistaakseni, pystypianolla pianoresitaalin, jonka ohjelmassa saattoi olla myös Mozartia.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
megatherium: Lukiota käydessäni koulumme auditoriossa pidettiin pianokonsertti, jossa eräs oppilas, tuleva musiikin maisteri, soitti muistaakseni, pystypianolla pianoresitaalin, jonka ohjelmassa saattoi olla myös Mozartia.
Varmasti soitti, mutta kuinka monta klassista pianokappaletta on levytetty pystypianolla, on toinen juttu. Varmasti niitä on, mutta kyllä se taitaa aika kuriositeetti olla.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! |
|
Taffelipiano RSO:n konserttiin. |
megatherium
21.02.2024 16:01:34 (muokattu 21.02.2024 16:13:35) | |
|
Toteaisin tässä yhteydessä vielä sen, että vaikka Rantakin hämmästyttävää kyllä oli maailmanlaajuisesti ajateltuna niinkin tuntematon säveltäjä kuin oli, joka kuitenkin moniin muihin säveltäjiin nähden jo epätavallisen varhain kukkaan puhjenneella omintakeisella ja omalaatuisella mestaruudellaan ja tässä suhteessa tavallaan edellä kävijänä ylitti tai peittosi häntä paljon kuuluisampien kollegoidensa saavutukset nimenomaan ripeämmän taiteellisen kypsymistahdin-ja prosessin myötä löytäen säveltäjänä oman äänensä atonalistiksi ryhtyessään varsin nopeasti, kun esim. Sibelius oli mm. Tsaikovski, Brahms, Busoni ja Kullervo sinfoniassaan myös bruckner vaikutteille altis, eikä osoittanut sävellystyössään lainkaan sellaista yksilöllisyyttä ja persoonallista voimaa, kuin Rantamme huomattavasti häntä nuorempana.
Mutta ei Rantakaan heti rohjennut ryhtyä käyttämään atonaalista sävelkieltä, vaan kokeili siipiään perinteisemmän tonaalisen sävelkielen parissa viljellen populaareja sävellysmuotoja pianolle, kuten mm. häämarssin, surumarssin, yksinäisyyden, muistelman, menuettoja, valsetteja, Crepusculen ym., ym. ja huomattava määrä kamarimusiikkia, suomalainen sarja ym., mutta luultavasti luja tahto ryhtyä avantgardistiksi sai hänet vaihtamaan äkisti tyyliään aiempaa rohkeammaksi laajamuotoisissa pääteoksissaan tulenkantajien radikaalien aatteiden innoittamana, vaikka itse Klami arvosti vasta Rannan melodisempaa ja perinteisempää myöhäistyyliä soinnullisen ja rytmillisen askartelun sijaan.
Mitään vedenpitävää vastaustahan tähän ei ole kun emme tunne Rannan atonaalisia "suurteoksia", sillä voisi olettaa sinfonioiden kuitenkin olevan sävellysmuotona painokkaampia teoksia kamarimusiikkiin verrattuna edustivatpa nämä mitä tyyliä tahansa.
Näin olen taipuvainen pitämään vaikka laajamittaista Dell arte sinfoniaa pianokvartettoakin merkittävämpänä teoksena suurten mittojen sinfonisen muotokielen takia, ja johon säveltäjä on valanut syvimmät tuntonsa, pianokvarteton muodon mosaiikkimaisuuteen verrattuna, jossa dramaattisista kärjistyksistä huolimatta teoksen surrealistiset tunnelmat eivät koskettane yhtä syvältä, kuin sinfoniassa jo kokoonpanon suuruudesta ja sen tuottamasta ilmaisuasteikon laajuudesta johtuen, vaikka mm. Gould piti atonaalisuutta yhtä ilmaisuvoimaisena tyylisuuntana kuin tonaalisuuskin on.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium
21.02.2024 16:32:15 (muokattu 21.02.2024 16:33:34) | |
|
Henri Henri Olavi: Varmasti soitti, mutta kuinka monta klassista pianokappaletta on levytetty pystypianolla, on toinen juttu. Varmasti niitä on, mutta kyllä se taitaa aika kuriositeetti olla.
Kun tuo Mozartin myöhäinen pianosonaatti tuli aiemmin puheeksi, niin kaikella kunnioituksella sinua kohtaan on kuitenkin todettava, että teos on soitettu fortepianolla, eikä cembalolla. Cembalon ääni syntyy näppäilemällä kun taas pianossa vasaroimalla.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
megatherium: Kun tuo Mozartin myöhäinen pianosonaatti tuli aiemmin puheeksi, niin kaikella kunnioituksella sinua kohtaan on kuitenkin todettava, että teos on soitettu fortepianolla, eikä cembalolla. Cembalon ääni syntyy näppäilemällä kun taas pianossa vasaroimalla.
Olet oikeassa. Katsoin videota nyt pidempään kuin sekunnin.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
