| Aihe: Menueteista valsseihin | 1 |
|---|
 megatherium
09.08.2023 11:51:51 (muokattu 09.08.2023 12:16:42) | |
|
Mozart, kuten kaikki suuret klassismin ajan säveltäjät, tuottivat virkansa puolesta tai vähintäänkin moraalisena velvollisuutenaan ja varhaisromantikko ja klassismin viimeinen edustaja Schubert myös pöytälaatikkoon tai schubertiadeihin ja kaikkiin seuraelämän tarpeisiin tanssittavaksi kyseisille aikakausille tyypillistä ja tyylinomaista tanssimusiikkia, joka oli ensisijaisesti tarkoitettu tanssittavaksi, vaan ei nautintomusiikiksi, Mozartin ja Schubertin itsensäkin rakastaessa tanssimista.
Onkin säveltaiteen suuria ihmeitä, että nämä säveltäjät kykenivät valamaan tanssien kaavamaisuudesta huolimatta musiikkiin siinä määrin elävää neroaan ja luomaan niihin tuoreesta keksinnästä kumpuavaa raikasta ja tarttuvaa, mieleenpainuvaa melodisuutta, että niistä on ajan myötä tullut jälkipolvien korvissa hienoa taide-ja nautintomusiikkia, jota voi pitää vilvoittavana keitaana suurteosten rinnalla jos kuulijan kärsivällisyys tekee tenän rakenteeltaan laajamittaisia teoksia kuunnellessa, sillä tanssimusiikki pienmuodoissaan ei edellytä pitkäjänteisyyttä.
Tyypillisimmillään tanssimusiikin tarve ilmeni paastokautta edeltävällä karnevaaliajalla. Mozart loi tällaista tanssimusiikkia hovin tarpeisiin jo pikkupojasta asti aluksi Salzburgissa ja vihdoin ja viimein Wienissä, jossa myöhäisinä vuosinaan tultuaan kiinnitetyksi keisarillisen kamarimuusikon virkaan tuotti tanssimusiikkia keisarin kustantamiin Redoutensaalin tanssiaisiin todeten saamastaan palkkiosta itse, että liian paljon siihen nähden mitä teen , mutta liian vähän siihen nähden mitä voisin tehdä.
Mozartin melodinen keksintä on hämmästyttävän runsasta ja vaihtelevaa sekä peräisin näköjään ehtymättömästä melodisesta lähteestä, jonka veroista ei ollut ennen eikä sen jälkeen kuultu musiikinhistoriassa , vaikkakin myös Schubertin saavutus satoine pianolle sävellettyine tansseineen on omassa genressään ennenkuulumaton ja ylittämätön.
Schubertin nero tunkeutuu romantiikan uudelle maaperälle loihtien musiikkiinsa aitoa romanttista tunnetta sekä tenho-ja lumovoimaa kaikkina ikäkausina ja kaikkien eri tanssityyppien puitteissa.
Mozartin tanssisävellyksissä soitinnus monipuolistuu, orkesteri kasvaa ja melodinen mielikuvitus saavuttaa huippunsa myöhäisemmällä iällä vaikka melodista keksintää ilmenee jo sangen varhaisessa nuoruudessa sävelletyissä menueteissa, joista eräät menuetit on epäaitoina merkitty Mozartin vanhemman kollegan säveltämiksi.
Eräissä myöhäisissä suuremmalle orkesterille kirjoitetuissa menueteissa saattaa
erään tutkijan mukaan kuulla viitteitä siitä, miltä Mozartin myöhäiset sinfoniat olisivat saattaneet kuulostaa jollei kuuluisa Jupiter olisi jäänyt säveltäjänsä viimeiseksi lajityypin teokseksi.
Tanssimusiikkia voi pitää aikansa viihdemusiikkina ja Mozartin sävellykset kirjan mukaan Mozartin myöhäisten tanssien annostelu suurina määrinä kerrallaan voi tuntua ulkoisesta kaavamaisuudesta johtuen varsin puuduttavalta ja niitä pitäisi kuunnella pieninä määrinä kerrallaan.
Minusta väite on paikkansa pitämätön siksi, että juuri myöhäisissä tansseissaan Mozartin melodinen mielikuvitus puhkeaa täyteen kukkaansa, joitakin rutiiniomaisia ja innoittumattomia tansseja lukuun ottamatta, varhaisimpien tanssien edustamalta hauraalta nuppuasteelta, ja jotka pikemminkin kuin myöhäiset kypsän mestarin tuotteet, ovat suurina annoksina puuduttavampia kuulijan viretilasta ja samaistumisen asteesta artefaktiin tietysti riippuen soittimellisesta niukkuudesta johtuen niissä käytetyistä erilaista trumpettityypeistä huolimatta jolleivat tanssit ole sitten kirjoitettu vain jousille, kuten usein on, kun myöhäisemmissä tansseissa käytössä ovat kaikki puhaltimet, vasket ja patarummut juhlavissakin atmosfääreissään.
Näiden tanssien luomaan tunnelmaan sitä paitsi pääsee vasta toden teolla sisään musiikkiin uppoutumalla kun niitä kuuntelee suurina määrinä kerrallaan, jotta musiikki alkaa vaikuttaa jollei sitten kuulija jo heti alussa kykene virittäytymään niiden hauraaseen tunnemaailmaan ja lumoutumaan niiden keinuvasta rytmiikasta ja kullekin tanssityypille ominaisista tanssirytmeistä.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | megatherium
29.09.2023 19:55:45 (muokattu 04.10.2023 14:22:54) | |
|
Suomalaisista valsseista tulee äkkiseltään mieleen mm. Oskar Merikannon kuuluisa ja suosittu Valse Lente pianolle ja tietenkin myös kesäillan valssi sekä valssi Chopinin tyyliin. Lingolla on preludeissaan myös jokunen pianoteknisesti verraten komplisoitu valssi ja tango sävellys, mikäli oikein muistan, eräällä CD levyllä säveltäjän itsensä tulkitsemana. Ne voi kuunnella myös internet archive kirjastosta. Pingoudilla on tango orientale pianolle. On Melartinkin säveltänyt mm. Grande Valsen ja perhosvalssin prinsessa Ruusunen sarjassaan orkesterille sekä valsseja pianolle, kuten monet muut pianosäveltäjämme Palmgrenia myöten, mutta myös polkat ja Kuulalla polskat ovat olleet säveltäjien suosiossa. Valsettejakin kuuluu säveltäneen mm. Maasalo ja Madetoja pianolle ja Eino Roiha orkesterille. Masurkkoja on säveltänyt mm. Simon Parmet. Madetoja on myös säveltänyt valsseja mm. Pastoraalisarjassaan. Valssin, Valse Mignonnen ja tangon on myös Väinö Raitio säveltänyt pienelle orkesterille ja niistä kuuluu jo hänen taidokas orkesterinkäsittelynsä. Ahti Karjalaisen ensimmäinen julkaistu ja teosluettelossa opuksen 1 saanut sävellys on poloneesi. Karjalainen on säveltänyt myös mm. sävelpotpurin jenkoista polkkiin. Karjalaisen Pelimannikonserton osina on polskia, polkkia ja valsseja. Väinö Pesolan Lounaissuomalaisessa sarjassa nro 1 orkesterille kuullaan valssi ja poloneesi. Jos oikein muistan, jossakin Nils Eric Ringbomin sinfoniassa eräänä osana on mainittu valssi. Erkki Aaltonen on säveltänyt orkesterille valssi improvisaation ja tanssi intermezzon sekä nuoruudessaan kamariyhtyeelle fantastisen valssin ja tango capriccion ja pianovalsseja mm. Chopinin tyyliin ja Erik Fordell mm. polskan Kaarlepyystä. Bengt Johansson on säveltänyt myös valsseja pianolle. Tauno Marttisella on monien tanssien joukossa mm. Merikarhun valssi. Pentti Raitio on säveltänyt pasuunalle ja pianolle valssin vanhaan tapaan. Kalervo Tuukkasen tuotannossa on niukalti tansseja ja vastaan tuli joidenkin kappaleiden kansantanhuun viittaavista piirteistä huolimatta tutuista tanssimuodoista oikeastaan vain menuetti. Ahti Sonnisella on jousiorkesterille sävelletty Partita, jonka eräänä osana on valssi, kuten myös polka ja tarantella. Napolilainen tarantella on myös Melartinin klassisessa baletissa. Myös Linnalan internet archive kirjastossa julkaistu tanssisarja on kiehtova teos, vaikka tanssit edustavatkin barokin tanssimuotoihin perustuvaa sävellysperinnettä, kuten monet muutkin mm. Pesosen ja Lingon ns. sarjat vanhaan tyyliin. Myös Ikonen on säveltänyt tanssisarjan pianolle. Meinasin unohtaa kansallissäveltäjän maailmankuulun Valse Tristen. Nils Lerchen orkesterille säveltämä Grande Valse pokkasi yleisradion järjestämässä ajanvietemusiikin kilpailussa 1. palkinnon aikoinaan. Taidemusiikkia edustaa mm. hänen valssi kapriisinsa pianolle ja orkesterille. Näistä on olemassa kantanauhatallenteet.
Arvi Punttilalla, sinfonian säveltäjällä, on myös paljon tansseja orkesterille valsseista ja masurkoista polkkiin.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
Kiitos esittelyistäsi. Suomalaisia valssin ja menuetin tekijöitä olen minäkin.
Olen itse julkaissut muutama vuosi sitten pianolle sekä valsseja että menuetin. Niihin voi tutustua nuottivihkoissani Antti Hernesniemi: Kuusi valssia pianolle 1 ja 2. Niitä löytyy pääkaupungin nuottikaupasta ja netin sivuilta. Asiallinen palaute on kiinnostavaa. Valssejani on kuunneltavissa soittaminani YouTubesta.
Tässä linkki kolmeen niistä :
https://youtu.be/N5fiiWs0Z3I?si=CImqT7EDO-aeziwn
https://youtu.be/FLZujVo6eAw?si=Em3gZYKCfueYaAWa
https://youtu.be/JGdieay3CNQ?si=uiKlEqPyQC4XPj87
Ja menuetti :
https://youtu.be/gWeBceE7pJU?si=Z9UnOQ863xskKE40
Antti | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
