| Aihe: Mistä levystä ette luovu? | 1 |
|---|
 megatherium
30.06.2022 10:06:23 (muokattu 30.06.2022 21:24:40) | |
|
On aivan tavatonta sekä varsin onnekas sattuma, voisi sanoa jopa täysosuma, että jostakin 1995 julkaistusta vanhasta ja vähemmän kohutusta suomalaista unohdettua ja tuntematonta orkesterimusiikkia sisältävästä sinfonialevystä löytyy niin kullanarvoinen helmi ja siitä tulee kuuntelijalle niin läheinen ja rakas että hän vielä pitkän ajan kuluttuakin palaa uudelleen ja kerta toisensa jälkeen tämän kyseisen levyn pariin ja saa sen kuuntelemisesta kenties vielä paljon enemmän nautintoa, kuin jopa monien tunnetumpien säveltäjien teosten levytyksistä, jotka eivät ole jotakin Mozartia, Beethovenia, Haydnia ja Schubertia lukuun ottamatta kenties koskaan tehneet suurta emotionaalista vaikutusta tai kolahtaneet niin sanoakseni kunnolla, mutta tätä tiettyä ja erityistä levyä ja teosta hän jaksaa kuunnella kenties päivästä toiseen ja jopa useita kertoja päivässä, suuresti nauttien, haltioituneena ja pakahtuneena, kun monen muun ja nykyään tunnetumman ja kuuluisamman säveltäjän levyt kuten Rautavaaran, Ahon, Heinisen ja Segerstamin kuuntelija on palauttanut takaisin kirjastoon jo aika päiviä sitten, hyvin lyhyen ajan kuluessa lainaamisesta ja jo kenties vain yhden kuuntelukerran jälkeen ( Heinisen 3. sinfoniasta pidin eniten), mutta tämä erityinen levy on kulkenut matkassa jo pitkään, kuten minulle kävi iki ihanaa Meri sinfoniaa kuunnellessani ja jonka lainasin kirjastosta joskus kauan sitten, yhä uudelleen ja uudelleen ja vieläkin sen kuuntelemisesta suuresti nauttien, enkä ole vieläkään saanut sen musiikista tarpeekseni ja joka sisältää myös Tubesta ja Spotifysta poissaolollaan loistavan laajan avausosan, vaan siinä missä ajan hammas on kuluttanut monien suositumpien suomalaissäveltäjien kuten Sibben levyt puhki, Meri sinfonia pitää pintansa ja jaksaa kiehtoa päivästä toiseen postromanttisella hehkullaan ja olisinkin nyt kysynyt teiltä onko teillä jonkin tärkeä levy josta ette henno luopua millään ja jota kuuntelette antaumuksella päivästä toiseen?
Haluaisin vielä kiittää kapellimestari Ari Rasilaista, Jyväskylä sinfoniaa ja levy yhtiö Finlandiaa suurenmoisesta Tuukkasen meri sinfonian levystä ja toivoisin lisää Tuukkasen musiikin levytyksiä.
Pyyntö levy-yhtiöille: Please, levyttäkää lisää Tuukkasen musiikkia, sillä siinä on paljon enemmän ainesta kuin Sibbessä minkä voin kokemuksen syvällä rintaäänellä todeksi vannoa.
Ihmiskunta menettää paljon siinä jos ei Tuukkasen musiikkia levytetä enempää sillä hänen musiikkiaan kuunnellessamme meidät kietoo pauloihinsa tuukkasiaanisen tenhon taikapiiri joka viiltää sydäntä kipeämmin kuin tuska tai polttaa sen karrelle pakahduttavalla romanttisella kauneudellaan ja hehkullaan ja verrattomalla lumovoimallaan. Lainasin nuo sanonnat Sävelten mestareita kirjan Schubert artikkelista eikä Tuukkanen nyt ehkä aivan noin voimakkaasti vaikuta mutta lumoaa kuulijansa kylläkin romanttisella kauneudellaan.
En tiedä onko Tuukkanen sen parempi säveltäjä sinfonikkona tai muutenkaan kuin vaikka Prokofjev mutta ainakin säveltäjän tuntemattomuuteen nähden hänen musiikissaan hämmästyttää sen kyky saada lähes puhki soitettunakin lumoutumaan ja haltioitumaan hetkessä jollakin välittömällä tunteisiin käyvällä, niitä toiseen vireeseen muuttavalla ja kohottavalla tavalla jota Prokofjevin musiikki ei omaa.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
