| Aihe: Pat Martino | 1 |
|---|
|
Tervehdys!
Olen aivan viime aikoina kiinnostunut entistä enemmän Wes Montgomeryn aikalaisten ja myöhemmin nousseiden kitaristien tuotannosta. Pat Martino on yksi viimeisimpiä itselleni todella kovaa iskeneitä jazzkitaristeja. Pat on varmasti hedelmällinen keskustelunaihe muistinmenetyksineen (ja sitä kautta uransa laskuineen ja nousuineen) sekä levytyksineen. Itse en ole varsinaisesti päässyt vielä albumilta mr. Martinoa kuuntelemaan vaan kokemus kiteytyy lähinnä satunnaisiin epäselvillä tavoilla hankittuihin kappaleisiin ja YouTube-videoihin. Mistä levystä kannattaisi aloittaa syvällisempi luotaaminen ja tutustuminen ?
- L
ps. Pat Martino on tulossa Suomeen 27.-28.4.2012, Helsinkiin Korjaamolle ja Turkuun Musiikkiopistolle. Itse aion mennä jommalle kummalle pelipaikoista hakemaan kokemuksia.
"Mun vasen käsi on vitun huono! Sama kun soittasin kullillani..." - Ville | |
Hillboy: Tervehdys!
ps. Pat Martino on tulossa Suomeen 27.-28.4.2012, Helsinkiin Korjaamolle ja Turkuun Musiikkiopistolle. Itse aion mennä jommalle kummalle pelipaikoista hakemaan kokemuksia.
Thanks for heads up!!
Omat suosikit Martinon tuotannosta on El Hombre (vuodelta '67; legendaariset Just Friends ja Once I Loved löytyy tästä) ja East! (vuodelta '68).
Eniten olen kuunnellut kuitenkin Gil Goldsteinin kanssa tehty duolevy We'll Be Together Again vuodelta '74 -- Rhodes ja Martinon kitara on lyömätön yhdistelmä eikä levyllä ole oikeastaan yhtään heikkoa esitystä.
"I don't believe in a lot of things, but I do believe in duct tape." | |
Sammo: Omat suosikit Martinon tuotannosta on El Hombre (vuodelta '67; legendaariset Just Friends ja Once I Loved löytyy tästä) ja East! (vuodelta '68). .
Edellä mainittujen lisäksi suosittelisin myös herran kakkoslevyä Strings!
El Hombre on kyllä huikean hieno debyytti. Sounditkin ovat kaikinpuolin mahtavat. | |
Vaikka El Hombre kova ja klassikko onkin, niin kyllä allekirjoittaneen kirjoissa kovin levy Pat Martinolta on loistava livelätty Live at Yoshi's, jossa on uskomatonta soittoa, hyvät biisit ja kaikinpuolin erittäin hyvä tunnelma alusta loppuun.
Henkilökohtainen suosikki levyltä on Mac Tough, joka groovaa todellakin kuin tiukka skotti :D
http://www.youtube.com/watch?v=oyJJltEhvkc
"Music must serve a purpose; it must be part of something larger than itself, a part of humanity." - Pablo Caslas |  heikkiha
28.02.2012 02:30:45 (muokattu 28.02.2012 02:31:34) | |
|
ps. Pat Martino on tulossa Suomeen 27.-28.4.2012, Helsinkiin Korjaamolle ja Turkuun Musiikkiopistolle. Itse aion mennä jommalle kummalle pelipaikoista hakemaan kokemuksia.
Onko tuosta joku varmistus jossain? Vai olisiko sittenkin kyseessä vuoden 2009 keikkapäivät? (27.4.2009 Korjaamo ja 28.4.2009 Turun seudun musiikkiopisto)
En haluaisi tuottaa pettymystä, sillä itsekin ehdin jo innostua...
-Heikki
"Eihän täällä olla lusimassa vaan pitämässä hauskaa ja saamassa aikaan kunnon jälkeä." - Robbie Robertson | |
Wild String Of Voodoo Strat:Henkilökohtainen suosikki levyltä on Mac Tough, joka groovaa todellakin kuin tiukka skotti :D
http://www.youtube.com/watch?v=oyJJltEhvkc
Tykki !!
Vaihtari We'll Be Together Againilta (Willow Weep For Me):
http://www.youtube.com/watch?v=fxUjf14xXhA
Vaikka Martino on tykittäjän maineessa (mun toinen kitaraope *vihasi* Martinoa ja kesti aika kauan ennekuin tutustuin miehen tuotantoon), varsinkin tuolla levyllä on paljon, ahem, sielukasta soittoa.
"I don't believe in a lot of things, but I do believe in duct tape." | |
heikkiha: Onko tuosta joku varmistus jossain? Vai olisiko sittenkin kyseessä vuoden 2009 keikkapäivät? (27.4.2009 Korjaamo ja 28.4.2009 Turun seudun musiikkiopisto)
En haluaisi tuottaa pettymystä, sillä itsekin ehdin jo innostua...
-Heikki
EIIIIII ! Taitaa olla noin koska en nyt sitten löydä Korjaamon, enkä TSMO:n sivuilta mitään mainintaa asiasta. Olipa kerta kaikkiaan p*skasti ilmoitettu pelkkä päivämäärä, ei vuotta(!) Crystal View Managementin sivulla. Ainoa keikkapaikoista, joka antoi päivämäärän oli Kööpenhaminalainen jazzklubi ja tuolla Martino on vieraillut 29.4.2009...
Yhyy! Pahoittelen mahdollisesti aiheuttamaani turhaa innostusta. Sori! :/
Jatketaan toki keskustelua mr. Azzarrasta aka Pat Martinosta.
- L
"Mun vasen käsi on vitun huono! Sama kun soittasin kullillani..." - Ville | |
Joku Pat Martino-nuottikirja(/soitto-opas) olisi mahtava. Tietääkö kukaan hyviä?
- L
"Mun vasen käsi on vitun huono! Sama kun soittasin kullillani..." - Ville | |
Hillboy: Joku Pat Martino-nuottikirja(/soitto-opas) olisi mahtava. Tietääkö kukaan hyviä?
- L
Wolf Marshallilla on laadukas opus transkriptiota. Martinolla on myös opetusvideo (tai kaksi?) .
"I don't believe in a lot of things, but I do believe in duct tape." | |
Huom! Olet kirjoittamassa yli 4433 päivää vanhaan aiheeseen!
Tää menis musateoriaosastollekin, mutta kysynpä täällä, jos sattuisi jonkun Martinoon perehtyneen silmään.
Ostin Linear Expressions -kirjan ja oon alustavasti päässyt jyvälle Martinon ajattelussaan käyttämistä sointukorvauksista, mutta mites linjojen (Martino-kielellä 'activities') logiikka? Oon saanut kuvan, että Martino keksi ne ihan vaan korvalla, mutta onko kukaan hoksannut niissä jotain erityisiä säännönmukaisuuksia tai tuleeko mitään muuta mieleen niiden osalta?
Ajattelin lähteä ekana tsekkaileen sävelasteiden asettumista tahdinosille ehkä jopa molempien - soivan ja "kuvitellun" - soinnun suhteen, mutta Martino ei varmaan hirveästi siltä kantilta asiaa tainnut miettiä, että tiedä sitten onko se huono lähestymistapa. | |
Arkka: Tää menis musateoriaosastollekin, mutta kysynpä täällä, jos sattuisi jonkun Martinoon perehtyneen silmään.
Ostin Linear Expressions -kirjan ja oon alustavasti päässyt jyvälle Martinon ajattelussaan käyttämistä sointukorvauksista, mutta mites linjojen (Martino-kielellä 'activities') logiikka? Oon saanut kuvan, että Martino keksi ne ihan vaan korvalla, mutta onko kukaan hoksannut niissä jotain erityisiä säännönmukaisuuksia tai tuleeko mitään muuta mieleen niiden osalta?
Ajattelin lähteä ekana tsekkaileen sävelasteiden asettumista tahdinosille ehkä jopa molempien - soivan ja "kuvitellun" - soinnun suhteen, mutta Martino ei varmaan hirveästi siltä kantilta asiaa tainnut miettiä, että tiedä sitten onko se huono lähestymistapa.
Muistelen että ne ainakin videolla (VHS!) perustui molliseiska/mollimajseiska/molliysi -arpeggioihin ja niiden upperstructure-hommiin (Cm7->Ebmaj7->Gm7) sekä kromaattisiin väliääniin ja enclosure-hommiin. Piirsin yhden kötöstelmän Musescorella, joka on ainakin osittain pöllitty Martinolta:
https://muusikoiden.net/dyn/users/181339.jpg
Jotain siellä on bebop-asteikosta sekä mollipenasta mutta ite kattelen että se on Cm11-arpeggio ylös päin + muutama kiertotie. Iso osa noiden viehätyksestä tulee että soinnun sävelet ei osu iskuille vaikka ne siellä onkin.
Ite lähtisin ekaksi avaamaan noita etsimällä sen kuvitellun soinnun äänet ja upper structuret ja sitten katsomaan enclosuret ja (kromaattiset) väliäänet. Veikkaan että toistoa/kierrätystä löytyy ainakin jonkin verran.
Pitääkin kuunnella pitäkästä aikaa Martinon ja Gil Goldsteinin "We'll Be Together Again"
This is on a whole other level. Its level one. |  Arkka
08.05.2024 14:09:21 (muokattu 08.05.2024 15:25:29) | |
|
Sammo
Iso kiitos! Just tällasia näkökulmia haen. Tarvii tutkia ajan kanssa. Kuva tallennettu.
Iso osa noiden viehätyksestä tulee että soinnun sävelet ei osu iskuille vaikka ne siellä onkin.
Sen verran ehtinyt analysoimaan, että tätä on tullut ihmeteltyä. Omassa soitossa ei tule melkein ikinä soitettua edes 4/11:sta yköselle (poislukien tilanne, jossa se on jo harmoniassa ja korusävelet jne), mutta Martino tekee tätä usein.
Sit olin hoksaavinani, että jos unohtaakin tahdinosat ja pitää silmällä melodian suunnanvaihdoksia - tai jos on esim. kaksi nousevaa linjaa ja toinen alkaa alempaa kuin edeltävän korkein ääni - niin taitekohdassa on usein (kolmisoinnun) sointusävel tai 9. Tiedä sitten iskikö tässä joku vahvistusharha, joka myöhemmin osoittautuu vääräksi, mutta tuntuu että ne "kulmiin" osuvat äänet on usein sointuun mukavasti istuvia.
Esim. kirjassa heti ekassa "activityssä" alkaa melodia 1-sävelellä ja se nousee kunnes seitsemännen 8. osan (b7) jälkeen hypätään askel alas päin 5:een, josta jatketaan taas ylös alkaen 6:lla. Eli diatoninen enclosure 6:lle, mutta jotenkin epäilen, että sen luonnollisuus osittain tulee siitä, että on kaksi peräkkäistä nousevaa linjaa, joista toinen alkaa sävelellä 1 ja toinen sävelellä 5. Tai sit vaan kuvittelen. | |
Vielä Martinosta mutta ehkä aiheen vierestä:
Oon jonkin verran tutkinut viimeaikoina toisaalta Peter Farrelin kautta Bensonia ja Troy Gradyn kautta Ynkkää, Eric Johnsonia ja Steve Morsea. Bensonin, Ynkän ja EJ:n pikkauksesta löytyy yllättävän paljon yhtäläisyyksiä - esim. alaspäin parillinen määrä pikattuja ääniä per kieli + pull off tarvittaessa, ohuemmalle mentäessä sweeppaus/economy liike tarvittaessa ja alaspäin mentäessä ensimmäinen ääni kielellä alaspikkauksella. Itse asiassa Joe Passin pikkaustyyli menee osittain noihin raameihin myös.
Martinion soitossa tuollaisia sääntöjä on vaikea havaita, ainakin minun, ja kaikki tuntuu taittuvan helposti. Toisaalta on siellä myös aikapaljon toistoa, joten vaikka nuo olisi tavantallaajalle käsittämättömän vaikeita juttuja, ne on Martinolle sitten kuitenkin helpompia (kuin ehkä joku muu juttu).
This is on a whole other level. Its level one. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
