| Aihe: Ammattilaiset, astukaahan esiin! | |
|---|
|
Eli olisi mielenkiintoista kuulla ensikäden tietoa siitä, millaista on oikeasti tehdä töitä äänen kanssa, miten on ajautunut äänen pariin jne. Mikä Hommassa saa jatkamaan ja toisaalta, mikä saa harkitsemaan 8-16-hommia? sana vapaa! kertokaa itsestänne!
Joo kyl toi menee! Oota, mä lisään vähän säröä..... | |
http://jazmanaut.blogspot.com/2005/09/siisti-sisduunia.html
Avautumiseni aiheesta...
Dont Clone The Beat. Own The Beat. | |
Eli olisi mielenkiintoista kuulla ensikäden tietoa siitä, millaista on oikeasti tehdä töitä äänen kanssa, miten on ajautunut äänen pariin jne.
Vahingossa harrastuspohjalta ajauduin hommiin. Ajatuksissa siinteli pari muuta luovaa alaa mutta musiikki astui puolivahingossa kehiin, kun eräs työkaverini toiselta luovalta alalta kysyi miksen lähtisi hakemaan musiikkialalle, kun kerran osaan sitäkin. Ja siitä se sitten lähti. Tulevana syksynä luultavimmin mustaa valkoisella erinäisistä musiikillisista taidoista ja pedagogisista pätevyyksistä. Aika hurjaa. Olen koko ajan tehnyt mielestäni "kivoja" hommia, joita aina aikaisemmin harrastuspohjalta tein, mutta nyt niistä saa rahaa > ei tarvitse "myydä persettä" muita hommia tekemällä > enemmän aikaa tehdä kivoja ja mielenkiintoisia hommia.
Vapaa-aikaa ei tietenkään ole liikaa, ja omat taiteelliset ambitiot asettavat hirmuisia paineita, välillä tekee ihan täysin autopilotti päällä ja toisinaan flow on niin rankkaa että oikein tuntee maailman sykkeen ja itkee autuuttaan. Työt eivät ole (vielä) säännöllisiä, kuten ei myöskään tulot, jolloin tarvii tehdä monia projekteja jotka "tarvii" tehdä, mutta kyllä se monta muuta duunia voittaa. Rankkaa on myös olla koko ajan omana itsenään arvosteltavana, harvoin kun sanotaan "olet hyvä mutta työsi ei" vaan "työsi ei ole hyvä, et siis sinäkään", mutta tähän asti plussat voittaa miinukset. Tarvii olla aikalailla yksityisyrittäjän mentaliteetti, sillä jos sairastut, tietyntyyppisissä hommissa et voi ottaa sairaslomaa ilman että se kaataisi koko projektin (ellet sitten ole vakihommissa vaikkapa studiossa, koulussa tai musiikkiopistossa).
Mikä Hommassa saa jatkamaan ja toisaalta, mikä saa harkitsemaan 8-16-hommia? sana vapaa! kertokaa itsestänne!
Hommassa saa jatkamaan se älytön noste, mikä seuraa onnistumista, oli sitten opettamassa, esiintymässä, ideoimassa, tuottamassa, mitä vaan. Myöskin se, että voi periaatteessa kehittää itseään loputtomasti. Työkaverien kanssa homma on paljon syvempitasoista kuin vaikkapa asiakaspalvelussa - toisaalta siinä on iso riski; jos henkilökemiat ei toimi, työ on äärettömän paljon vaikeampaa kuin vaikkapa asiakaspalvelussa. 8-16-hommia tulee silloin ikävä, kun työt seuraavat kotiin vaikkei sitä halua. Yleensä on ihan kivaa että työ elää koko ajan mukana, mutta on hetkiä jolloin olisi aivan pakko päästä irti, eikä sitä pääse pakoon. 8-16 -hommat siintävät mielessä myös silloin, kun ei ehdi nähdä sukulaisia eikä ystäviä, kun on lopen uupunut, kun ei vuorokausirytmin vuoksi ehdi hoitaa normaaleja ihmisten asioita (käydä pankissa, käydä kaupassa, viedä roskat) - ja kun sairastuu. 8-16 -hommien ehdottomia plussia ovat myös lomat, jotka eivät aiheuta katastrofia talouteen.
8-16 -hommia tein niin kauan, ettei tarvinnut enää miettiä kumpaa tässä sitten loppuelämänsä tekee. Se, että kyllästyy työhönsä, on aina ikävää, mutta musiikkialalla ei välttämättä tarvitse vaihtaa työpaikkaa, ainoastaan näkökulmaa.
Näihin tunnelmiin.
[i hear voices but at least they're on tune] | |
--mikä saa harkitsemaan 8-16-hommia? --
- paskat palkat
- keikkailusta soittamista tunti pari, mutta kamojen kantoa ja ryytymistä loppu vuorokausi
- perhe-elämälle keikkailusta aiheutuvat vaikeudet
- ns. hyviä keikkoja on suhteellisen vähän
- freelancer joutuu työskentelemään jatkuvasti täysin epäsosiaalisten, ongelmaisten ja siviilielämässä pärjäämättömien ihmisten kanssa
- musiikkialalla on menossa Suomessa pahemman luokan laskusuhdanne
- alan pienet piirit, lehmäkaupat ja hyväveli-verkostot. On pakko tulla toimeen kaikkien kanssa.
- koska kilpailu on Suomessa kans. välisiin markkinoihin verrattuna pientä, kovaa ammattitaitoa, ei arvosteta. Alalla pärjää kun nyt vähän jotain osaat, ja olet ns. hyvä tyyppi.
- jos tämä ei riitä sinulle, on vaikea löytää muusikoita, jotka hakisivat sitä musiikillista huippua kanssasi, ja olisivat valmiit siihen pitkäjänteiseen työhön sitoutumaan.
- ei vakituisia töitä, ellet satu voittamaan jonkin oppilaitoksen virkasuhde-arvonnassa. Sitten taas pää ei välttämättä kestä pelkkää päätoimista opettamista.
- sisäänpäinlämpiävät ja vanhoilliset musiikkioppilaitokset.
Olen yrittänyt lähteä alalta jo 8 vuotta, mutta soittajan veri vaan aina on vetänyt takaisin. Saas nähdä kuinka nyt käy...
Alalla on tähän asti pitänyt juuri nuo hyvät keikat, joiden jälkeen euforinen olo...
MrS
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein | |
lehmäkaupat
Virhe! Liian tosi kirjoitus.
"I'm old enough to be calm, calm enough to be dead, not smart enough to be scared of getting nowhere" | |
- freelancer joutuu työskentelemään jatkuvasti täysin epäsosiaalisten, ongelmaisten ja siviilielämässä pärjäämättömien ihmisten kanssa
Tai vakkariduunari joutuu työskentelemään tommosten freelancereiden kanssa, noita tapauksia kun on ihan työsuhteen määrästä/laadusta riippumatta ympäri alaa. Se on ehkä perseintä just että musiikkialalla pärjäävät myös sellaiset tapaukset jotka eivät sosiaalisten, psykologisten tai muiden ongelmien takia pärjää oikein millään muulla alalla (ehkä se johtuu siitä et muilla aloilla voi helpommin laittaa tyypin vaik työpaikkalääkärille joka sit pistää hoitoon??)
Se syy miksi tyypit yleensäkin valitsee musiikkialan duunit, on yleensä hirveen pieni osa sitä mitä tyypit joutuu sit loppujen lopuksi tekemään. Kannattaa muistaa et vaikka sitä siisteintä hommaa sais sit tehä päivästä toiseen niin sitä paskinta nakkia viuhuis sit myös useammin ja se olis sit vaan pakko hoitaa.
[i hear voices but at least they're on tune] | |
Tai vakkariduunari joutuu työskentelemään tommosten freelancereiden kanssa, noita tapauksia kun on ihan työsuhteen määrästä/laadusta riippumatta ympäri alaa.
Ja alasta riippumatta. Epäsosiaalisia ja palveluun kykenemättömiä sieluja on ja tulee olemaan aina.
Ei kantsi ottaa moisia henkilökohtaisesti, tai vitutuksesta ei tule loppua.
Dont Clone The Beat. Own The Beat. | |
Ja alasta riippumatta. Epäsosiaalisia ja palveluun kykenemättömiä sieluja on ja tulee olemaan aina. Ei kantsi ottaa moisia henkilökohtaisesti, tai vitutuksesta ei tule loppua.
Vaan ihan joka alalla ei niidene hankalimpien kanssa tarvitse
- jakaa samaa hotellihuonetta
- matkustaa viikkoja yhdessä ja
- pitää niitä jatkuvasti tyytyväisinä, jotta jotenkin pystyy jakamaan sen hotellihuoneen ja matkustamaan yhdessä.
MrS
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein |  Locrian
03.03.2007 15:20:16 (muokattu 03.03.2007 15:26:04) | |
|
Opiskelujen ohessa tullut tehtyä ääniduuneja about kolme vuotta pelkästään. Eli freelanceks ja päiväduunit roskiin. En oo ainakaan vielä katunut mut toisaalta pystyn vielä toistaseksi nostamaan kelalta sitä perus opiskelijan liksaa eikä jokaista duunia tarvii/ehi tehdä. Tosin viime vuonna koin kuitenkin elämäni ensimmäisen loppuunpalamisen. 25-vuotiaana....
Eli joo - ei ole vielä papereita kädessä mutta tienaan duuneilla ihan sen saman tai vähän enemmänki mitä muut opiskelijafrendit kaupankassoina tai siivoojina. Eli kai mä sitten oon ammattilainen ku teen tätä ammatikseni...
Editti lisäyksenä, että mä en siis ole muusikko vaan studiovenkula joka tekee myös liveä palkkamurhaja-pohjalta. Eli ei vielä toistaseksi ole päässyt rassaamaan toi hotellihuoneiden jakaminen (sitäkin kyllä aika paljon tehty). Ihmiset on aina vaikeita ja sen lisäks että liksat on paskoja ne myös yleensä myöhästyy - ja kuitenki mä oon tyytyväisempi ku esim. jossain helvetin konttorissa. Ja tuun varmaan aina olemaan. Ehkä mä oon vaan tyhmä....?
Tyhmästä päästä kärsii koko tyhmä hippi. | |
Lapsena alkanut musiikkiharrastus muuttui työksi (= musiikinopettaja/free lance muusikko).
Opettajan työ:
- palkka onneton ottaen huomioon opiskelun pituuden ja työn määrän suunnitteluineen
- luokassa pitäisi olla pitkä pinna ja hurtti huumorintaju, mutta useimmiten se rupeaa vuosien varrella vähenemään kaikkien Sika-Petterien kanssa
- riippuu koulusta millainen työilmapiiri (joukossa aina henkisiä nutturapäitä)
- hyvää on kontakti nuorten maailmaan, aika ei tule pitkäksi, suurin osa oppilaista mahtavia
Muusikkous:
- ainaiset prima vista -keikat rassaa, jos ei vakkari bändiä
- jos taipumusta "boheemiin" elämään, muusikkohommat petollisia, ilmaista alkoholia on tarjolla
- hörhöjä riittää aina joukkoon, keskustelun taso matala
- työajat ikävät rouduksineen
- parhaat keikat tosin aivan EHDOTTOMAN HIENOJA kokemuksia
- ekoilla keikoilla vuodesta 1979, opettajana vuodesta 1990 (onkohan täällä vanhoja oppilaita keskustelemassa) | |
No laitanpaha tähä kirjoitukseen (en viitti avata uutta)!
Niin, miten tämä ammatti basisti eli löytyykö basisteille työpaikkoja ja jos löytyy minkälainen palkka ym. mahtaa olla.
Basso se mukava soitin! | |
No laitanpaha tähä kirjoitukseen (en viitti avata uutta)!
Niin, miten tämä ammatti basisti eli löytyykö basisteille työpaikkoja ja jos löytyy minkälainen palkka ym. mahtaa olla.
Kyllä nuottiongelmattomille, hyvän rytmitajun ja sosiaalisen luonteen omaaville basisteille aina kysyntää on. Liksat ne pyörii siinä 150-200 euroa per keikka.
"Siinä vaiheessa menee bändillä huonosti, kun treenit tulee juomisen tielle..." | |
Niin, miten tämä ammatti basisti eli löytyykö basisteille työpaikkoja ja jos löytyy minkälainen palkka ym. mahtaa olla.
Jos tältä pohjalta lähtee kyselemään, niin ei löydy. Pop - rock -musiikkiteollisuudessa ei ole "työpaikkoja avoinna" soittajille. Koesoittoja ei Suomessa järjestetä, vaan bändit ja projektit kasataan kontaktiverkoston kautta. Jos ei tunne ketään, ja haluaa ammattilaiseksi, niin sitten ei voi muuta kuin laittaa itse joku projekti pystyyn ja yrittää markkinoida sitä jonnekin. Mutta ilman kontakteja on mahdotonta soittaa ammattimaisesti, termin sosiaalis-taloudellisessa merkityksessä.
Ammattilaiset ovat freelancereita, eli jokainen keikka on erillinen työsuhde, eikä mitään työsopimuksia ole olemassa. Tästä seuraa, että tulot vaihtelevat suuresti, eivätkä läheskään kaikki ammattilaisstatusta ylläpitävät oikeasti elätä itseään sillä työllä. Mutta eihän siinä sinällään mitään huonoa ole.
"I got the Pieksämäki railway station blues." | |
Kyllä nuottiongelmattomille, hyvän rytmitajun ja sosiaalisen luonteen omaaville basisteille aina kysyntää on.
Tottakai, jos joku vain tietää sen basistin olemassaolosta, ja hänellä on puhelinnumero.
"I got the Pieksämäki railway station blues." | |
No se on vaa sitte etittävä sellanen kunnon bändi joka keikkailee ja tarvii basistia.
Basso se mukava soitin! |  Erus
28.04.2008 23:13:10 | |
|
Siis mitä perzheraccia?! kyllä basisteille on töitä! ihan oikeasti on! Studiomuusikkona jos taitoa löytyy niin pääsee suhteilla kivasti kaikenlaisiin humppanauhoituksiin ja popimmalle puolelle ellei jopa sinne jassi puolelle näpertämään. Tällähetkellä basistit on todella hyvin työllistyviä ihan bändipuolella(keikkamuusikot,sessiomuusikot,humppabändistit), opiskelupaikoissa ja varmasti sitten siellä studion puolellakin töitä löytyy.
Pitää olla avoin laaja-alainen ja valmis tekemään ja etsimään töitä ja kontakteja! humppabändihommat ei oikeesti oo huonoja, hää keikkaa jne. pikkubileiden sessiomusahommalla saa rahaa ihan mukavasti. Ja nyt se salainen ase tietenkin käyttöön OMISTA AUTO... kyllä, sillä pääsee bändeihin ja moottoritie on kuuma. Jos omistat viellä PA kamat ja bänditreeniksen ellet jopa kotistudioa niin ihmiset alkavat jo soitella ja kysellä sinua bändiin! että näin... ja basisteille ei muka töitä? joku siellä vaan koittaa salata tosiasioita että sais ite enempi duunia. |  Epämuusikko
29.04.2008 14:15:49 (muokattu 29.04.2008 14:16:29) | |
|
Hyvlle basisteille olis oulussaki töitä. edellytyksenä työllisyyteen rupeaa olemaan näinkin syrjäseudulla tyyli- ja teoriatietous sekä lappujen-, jopa nuotinlukutaito (G- ja F-avaimet) *edit: miten saatoin unohtaa: TAIMI!*. Eipä tuo autonomistamislegendakaan oo häviämässä, sähkis- ja kontrabasistikaverillani on keikka-autoon access ja c-kortti. ja keikkaa olis niin paljon kuin haluaisi.
"Joskus annoin. Voi jumalauta sitä pieremistä"-Noir.
Bustard #1 | |
Eli olisi mielenkiintoista kuulla ensikäden tietoa siitä, millaista on oikeasti tehdä töitä äänen kanssa
työajat on useimmista poikkeavat, eli itse on töissä silloin kun muut hummaavat vapaalla. paljon viikonloppuja ja iltoja menee työn parissa. ala vaatii paljon itsekouluttautumista, ja uusiin asioihin tutustutaan usein omalla, ei työnantajan, ajalla. palkka ei ole kovin kummoinen, eikä kiitosta usein saa. olosuhteet ovat välillä hyvää jälkeä vastaan, eli haastetta riittää kyllä. vaikka työajat ovatkin oudot, ja viinaa tarjolla, epäskarppiuteen ei ole varaa. homman on toimittava. aina.
miten on ajautunut äänen pariin jne.
ekalla omalla bändillä ei ollut varaa palkata äänittäjää tai miksaajaa demon tekoon. piti siis opetella prosessi itse. myöhemmin tajusi mitä mahdollisuuksia studiotyö pitää sisällään. parin vuoden päästä pääsi tekemään jo kaverien bändeille demoja. live-kuviot vähän myöhemmin.
Mikä Hommassa saa jatkamaan
koska ei palkka, niin veikkaan, että se tunne mikä tulee, kun tekee sitä "parasta keikkaansa vähään aikaan"... tai sit erakkoluonne. tai kykenemättömyys "9-17 säännöllisyyteen". tai rakkaus musiikkiin.
ja toisaalta, mikä saa harkitsemaan 8-16-hommia?
muusikkojen egotripit, perhe, raha, autossa istuminen, paskat bändit, hääkeikat, puhekeikat, dubbaukset jne... näitäkin on paljon. | |
Hyvlle basisteille olis oulussaki töitä. edellytyksenä työllisyyteen rupeaa olemaan näinkin syrjäseudulla tyyli- ja teoriatietous sekä lappujen-, jopa nuotinlukutaito (G- ja F-avaimet) *edit: miten saatoin unohtaa: TAIMI!*. Eipä tuo autonomistamislegendakaan oo häviämässä, sähkis- ja kontrabasistikaverillani on keikka-autoon access ja c-kortti. ja keikkaa olis niin paljon kuin haluaisi.
Jäbä ottaa kyl lättyyn paikallisilta basisteilta lähitulevaisuudessa siinä puiston vitun kovalla nakkarilla.
Inhimillisyys on hyve. | |
Jäbä ottaa kyl lättyyn paikallisilta basisteilta lähitulevaisuudessa siinä puiston vitun kovalla nakkarilla.
mmmmmmmmmmmmmmmmmhä?
Duo Rehband & Voltaren.
Bustard #1 | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
