| Aihe: Nopeutta käsiin ja jalkoihin | |
|---|
|
Itselläni tuo ongelma poistui kun aloin treenata säännöllisesti ja kiireettä. En enää varsinaisesti treenaa nopeutta, vaan kontrollia ja kestävyyttä. Puhtaita liikeratoja ja paaaljon toistoja niin kuona poistuu soitosta. Pyrin tekemään puolen tunnin stone-killeriä ainakin neljä kertaa viikossa ja jos jalat tuntuvat tukkoisilta, niin lepään. Huonoja päiviä ei ole läheskään enää niin paljon kuin ennen eivätkä ne enää kohdalle sattuessaan ole niin radikaalisti alempaa tasoa.
Tame wolves are nothing but dogs. | |
Mites on, pitäiskö heel toe -tekniikalla soitettuna yhden jalan iskut olla tasasia O O O O O O O vai sellasia kahden iskun ryppäitä OO OO OO OO??
Mulla on sellanen käsitys että heel toen pointti ois soittaa kahden iskun ryppäitä. OO VV OO VV OO VV jne jne.
Tasaisilla iskuilla kait saa soitettua mm blastbeatit helpommin? | |
Corleone: Mites on, pitäiskö heel toe -tekniikalla soitettuna yhden jalan iskut olla tasasia O O O O O O O vai sellasia kahden iskun ryppäitä OO OO OO OO??
Mulla on sellanen käsitys että heel toen pointti ois soittaa kahden iskun ryppäitä. OO VV OO VV OO VV jne jne.
Tasaisilla iskuilla kait saa soitettua mm blastbeatit helpommin?
Tavoitteena on tasainen rytmi: http://www.youtube.com/watch?v=tzXH4lXHmwM
Soundit, piuhat ja kajarit. |  Corleone
27.01.2010 11:57:50 (muokattu 27.01.2010 12:00:35) | |
|
hollmi-5: Tavoitteena on tasainen rytmi: http://www.youtube.com/watch?v=tzXH4lXHmwM
Hmm... Derrick Pope taas opettaa heel toen tolla OO VV OO VV -tyylillä. Onkohan tämäkin taas sellainen "jokainen omalla tavallaan" -juttu? Joku soittaa OO VV OO VV ja joku taas O O V V O O V V jne jne? Vai soitetaankohan se tuplapaahto sitten heeltoen tasaisella tekniikalla OVOVOVOVOVOVOV? | |
Corleone: Hmm... Derrick Pope taas opettaa heel toen tolla OO VV OO VV -tyylillä. Onkohan tämäkin taas sellainen "jokainen omalla tavallaan" -juttu? Joku soittaa OO VV OO VV ja joku taas O O V V O O V V jne jne? Vai soitetaankohan se tuplapaahto sitten heeltoen tasaisella tekniikalla OVOVOVOVOVOVOV?
Jos saa menemään tasaiset heeltoet limittäin, niin silloin järjestys voi olla vuorottain OVOVOVOV.
Soundit, piuhat ja kajarit. | |
Corleone: Hmm... Derrick Pope taas opettaa heel toen tolla OO VV OO VV -tyylillä. Onkohan tämäkin taas sellainen "jokainen omalla tavallaan" -juttu? Joku soittaa OO VV OO VV ja joku taas O O V V O O V V jne jne? Vai soitetaankohan se tuplapaahto sitten heeltoen tasaisella tekniikalla OVOVOVOVOVOVOV?
Ei kannata uskoa jokaisen random tyypin videoita joita tubessa näkee. Esimerkiksi tuo päkiöiden nosto laudalta ei ole minun mielestä kovin suotava missään tapauksessa, soittaa sitten heel-toella tai millä tavalla vaan, koska se luo turhaa liikettä ja epäkontrollia soittoon.
"Well I like drummers baby you're not my bag..." | |
hollmi-5: Tavoitteena on tasainen rytmi: http://www.youtube.com/watch?v=tzXH4lXHmwM
Ja sitten rumpusoolokin lähtee kuin rusakko puskasta.
http://www.youtube.com/watch?v=b4MMUci30bE | |
hollmi-5: Tavoitteena on tasainen rytmi: http://www.youtube.com/watch?v=tzXH4lXHmwM
Noissa Axis-pedaaleissa on kätevä systeemi jonka avulla oppii nypläämään nuijaa pelkästään läheltä kalvoa. Jos laudan antaa nousta liian ylös ja nuijan tuo erehdyksessä liian lähelle jalkapöytää, työntyy tuo nuijan takapuolella oleva piikkii kengän läpi jalkapöytään. Tuolla oppii tosi nopeasti pieneen liikkeeseen. :D
Jupi57: Yrität välttää jälki-istuntoa,
kaltaisesi pikkuhitlerit pistän ojennukseen oikeasssa elämässä alta aikayksikön. | |
Kertokaahan vinkkejä!
Tilanteeni on sellainen, että vaikka olen harjoitellut viimeiset pari vuotta useita tunteja viikossa käsien nopeutta blästäämisen merkeissä, kehitystä ei ole enää aikoihin tapahtunut. Oikeakäsi on aina ollut "tarpeeksi" tekninen, koska ainakin se on huomattavasti teknisempi kuin vasen. :D Ongelma on siis vasenkäsi. Kuitenkin parin kuukauden reenauksen jälkeen saavutin tason, että 8-osat kummallakin kädellä tempoon 200 sujuivat.
Ja vaikka nyt olen jatkanut harjoittelua säännöllisesti muutamia tunteja viikossa, olen jumittunut tuohon nopeuteen. Toki muutamia pykäliä nopeammin saa äärirajoilla tikistettyä. 210 on kuitenkin melko absoluuttinen katto, jos haluaa vaikka 4 tahtia putkeen soittaa..
Tekniikkani on melko rannepainotteinen ja tollaiset hitaat-keskinopeat blast temmot, kuten 190-220 pitäisi kyllä onnistua pääosin ranteella soittamalla, toki sormet tulevat vähän avittamaan. Olisiko mahdollista, että ranteissani ei ole tarpeeksi voimaa soittaa nopeammin? Tavoitteeni on pystyä 8-osiin 220bpm/raaja. Sen ei pitäisi hirmuisia vaatia. Sen jälkeen en keskity enää nopeuteen, vaan vain ylläpidän sitä. :P
Miten itse treenaisitte tällaisessa tilanteessa? :) |  JanneO
31.01.2011 08:52:23 (muokattu 31.01.2011 08:55:37) | |
|
kannujenmättäjä: Kertokaahan vinkkejä!
Tilanteeni on sellainen, että vaikka olen harjoitellut viimeiset pari vuotta useita tunteja viikossa käsien nopeutta blästäämisen merkeissä, kehitystä ei ole enää aikoihin tapahtunut. Oikeakäsi on aina ollut "tarpeeksi" tekninen, koska ainakin se on huomattavasti teknisempi kuin vasen. :D Ongelma on siis vasenkäsi. Kuitenkin parin kuukauden reenauksen jälkeen saavutin tason, että 8-osat kummallakin kädellä tempoon 200 sujuivat.
Tuohon voisi todeta lyhyesti, että monipuolista harjoittelua. rudimenttejä.
Ja vaikka nyt olen jatkanut harjoittelua säännöllisesti muutamia tunteja viikossa, olen jumittunut tuohon nopeuteen. Toki muutamia pykäliä nopeammin saa äärirajoilla tikistettyä. 210 on kuitenkin melko absoluuttinen katto, jos haluaa vaikka 4 tahtia putkeen soittaa..
Kehitystä tapahtuu vaikka et sitä huomaakkaan. Siellä taustalla se "rutiinitaso" nousee jatkuvasti, eli kehityt. Alkuun treenatessa kehitys tapahtuu nopeasti ja harppauksin, sen jälkeen se tasaantuu eikä ne ns huippunopeudet voi kehittyä samalla tavalla kuin aiemmin. Mieti nyt mitä esim nopeusjuoksijat treenaavat, silti maailmanennätys ei parane joka kisassa, ei edes joka vuosi.
Eli malttia, ei nuo maailman blastihirmut sille tasolle ole parissa vuodessa päässeet, vaan siihen on mennet paljon aikaa, paljon toistoja.
Jos mittaat tai mietit sitä kehitystäsi, niin ajattele sillä tavalla että kauanko jaksoit vuosi sitten blastata esim sitä 180bpm ja kauanko nyt jaksaisit? Väitän että nyt pystyt soittamaan huomattavasti kevyemmin ja pitempään sitä 180bpm kuin vuosi sitten. Siinä huomaat sitä kehitystä.
Tekniikkani on melko rannepainotteinen ja tollaiset hitaat-keskinopeat blast temmot, kuten 190-220 pitäisi kyllä onnistua pääosin ranteella soittamalla, toki sormet tulevat vähän avittamaan. Olisiko mahdollista, että ranteissani ei ole tarpeeksi voimaa soittaa nopeammin? Tavoitteeni on pystyä 8-osiin 220bpm/raaja. Sen ei pitäisi hirmuisia vaatia. Sen jälkeen en keskity enää nopeuteen, vaan vain ylläpidän sitä. :P
Miten itse treenaisitte tällaisessa tilanteessa? :)
Tosiaan kannattaa kiinnittää huomiota siihen tekniikkaan. Tässä voisi joku ulkopuolinen opettaja olla hyvä idea. Joka osaisi katsoa sitä tekniikka-asiaa siltä kantilta ettet riko raajoja väärällä tekniikalla ja sisäistä vääränlaista tekniikkaa. Se voi monesti olla lukko kehittymiselle tietystä pisteestä eteenpäin.
Toinen vaihtoehto on tosiaan se treenin monipuolistaminen. Siinä sivutuotteena se nopeuskin kasvaa.
Vanha ja moneen kertaan sanottu totuus on se, että nopeus tulee hitaudesta. Eli treenaa esim 80% sun maksiminopeudesta noita treenejä, ei jatkuvalla "ylinopeudella" kaahamisella.
Gene Hoglan taas on sanonut että rumpujen soittamisessa 90% on päässä ja 10% fysiikassa. Tuota fraasia jokainen voi miettiä ja tuumata että miten se palvelee omalla kohdalla, auttaako se miettiminen sitten nopeudessa... miksei. | |
JanneO:
Tosiaan kannattaa kiinnittää huomiota siihen tekniikkaan. Tässä voisi joku ulkopuolinen opettaja olla hyvä idea. Joka osaisi katsoa sitä tekniikka-asiaa siltä kantilta ettet riko raajoja väärällä tekniikalla ja sisäistä vääränlaista tekniikkaa. Se voi monesti olla lukko kehittymiselle tietystä pisteestä eteenpäin.
Toinen vaihtoehto on tosiaan se treenin monipuolistaminen. Siinä sivutuotteena se nopeuskin kasvaa.
Hyviä pointteja. Itse en ole mikään salamakäsi, eikä ole tarkoituskaan. Treenailen kaikkia rudimenntteja säännöllisesti ja eri temmoilla, toisinaan aivan maksimilla ja toisinaan niin hitaasti kuin pystyn, silloin keskittymällä siihen suoritukseen niin, että nuottein välit ja aika-arvot pysyvät mahdollisimman tasaisina.
Erilaisten rudimenttien yhdistäminen saattaisi tosiaan auttaa, pelkän suoran paahdon sijasta. Vaikkapa laukkakomppia vasurilla liidaten V VO / V VO... tai
VV O / VV O...
Vanha ja moneen kertaan sanottu totuus on se, että nopeus tulee hitaudesta. Eli treenaa esim 80% sun maksiminopeudesta noita treenejä, ei jatkuvalla "ylinopeudella" kaahamisella. No tässähän se tulikin näköjään. Pitäisi lukea lopuun ennenkuin kommentoi =)
Jojo Mayerin Secret Wheapons for Modern Drummer on hyvä opetusvideo käsitekniikoihin, suosittlen.
Siitä sain virikkeen juuri tuohon mahdollisimman hitaasti soittamiseen, käsien tehdessä kuitenkin samat liikkeet kuin huipputemmoissakin.
Gene Hoglan taas on sanonut että rumpujen soittamisessa 90% on päässä ja 10% fysiikassa. Tuota fraasia jokainen voi miettiä ja tuumata että miten se palvelee omalla kohdalla, auttaako se miettiminen sitten nopeudessa... miksei.
Sattaa pitää paikkaansa hyvinkin, mikäli tietoisesti pyrkii ylittämään jonkin itselle asettaman rajan, kuitenkin alitajuisesti tietää että aivan ei fysiikka ehkä siihen vielä piisaa. Tulee sellainen "pakko saada- tila" ja mahdollisesti siksi käsi menee skutsiin, en tiedä, kunhan mietiskelen.
[kyllä sen Led Zeppelinm Puple ja kunnonnon 60-70 musa] -Henydrum- 1.3.2008, 03:30:46
www.tukalaband.com | |
Kiitos vinkeistä, varmasti otan neuvoista vaarin! Järkevintä olisi treenata "huonomman" käden tatsi ihan perusjutuissa mahdollisimman lähelle toisen käden tasoa. Lähes kaiken "oikea edellä" soittaneena sen rupeaa bänditouhujen edetessä ja biisiä mutkistuessa tajuamaan, että olisi pitänyt aikoinaan malttaa soittaa juuri tämmöistä näin kamaa treenata, jotta kädet pysyisivät tasavahvoina, eikä toisesta puoliskosta kehity ongelmaa:
monipuolista harjoittelua. rudimenttejä.
laukkakomppia vasurilla liidaten V VO / V VO... tai VV O / VV O...
Myös esimerkiksi Syncopation kirjan loppupään harjoitteiden soittaminen vuorokäsin voisi olla tehokasta treeniä ja kaiken lisäksi melko mielekästä. Eräs treeni, mitä tähän mennessä olen pitänyt hyvänä vasuritreeninä, joskin toistomäärä on vielä liian vähäinen juuri sen pelkän suoran paahdon treenamisen takia, on Syncopationin "Lessor Four" vasurilla virveliin liidaten basarin soittaessa joko 4- tai 8-osia mielen mukaan ja oikeankäden soittaessa rideen 4-osia.
Vaikka tiedän, tarvitsisin ihan perusasioiden treenausta vielä rutosti, niin silti kärsivällisyys harvoin riittää niitä soittamaan. Tottahan se on, että hitaasti treenaaminen auttaa merkittävästi myös maksimitemmolla soittamisen tatsiin.
Gene on suuri idolini, oletko katsonut "The Atomic Clock" DVD:tä, kun tiedät häneltä tuollaisen lausunnan, JanneO?
Vaikka Genellä itsellään aivan huikea fysiikka onkin (tai ainakin rumpujensoittofysiikka :D) niin uskon tuon hänen lausuman pitävän paikkansa, sillä pään antamat hermokäskythän soiton tuottavat ja käytännössä jokainen muistaa joskus kusseensa soittaessaan juuri sen "biisin helpoimman fillin" syystä että pää ei toiminut... :) Pitää kyllä paikkansa, että jos osaa mielikuvatreeninä soittaa biisin "oikein" onnistuu se luultavasti myös käsillä. Pään on ensin oltava iskussa, sillä kädet eivät vahingossa lyö oikein. :D | |
kannujenmättäjä:
Vaikka tiedän, tarvitsisin ihan perusasioiden treenausta vielä rutosti, niin silti kärsivällisyys harvoin riittää niitä soittamaan. Tottahan se on, että hitaasti treenaaminen auttaa merkittävästi myös maksimitemmolla soittamisen tatsiin.
Gene on suuri idolini, oletko katsonut "The Atomic Clock" DVD:tä, kun tiedät häneltä tuollaisen lausunnan, JanneO?
Vaikka Genellä itsellään aivan huikea fysiikka onkin (tai ainakin rumpujensoittofysiikka :D) niin uskon tuon hänen lausuman pitävän paikkansa, sillä pään antamat hermokäskythän soiton tuottavat ja käytännössä jokainen muistaa joskus kusseensa soittaessaan juuri sen "biisin helpoimman fillin" syystä että pää ei toiminut... :) Pitää kyllä paikkansa, että jos osaa mielikuvatreeninä soittaa biisin "oikein" onnistuu se luultavasti myös käsillä. Pään on ensin oltava iskussa, sillä kädet eivät vahingossa lyö oikein. :D
Vielä yksi vinkki ihan bändi soittamiseen, pakota se vasurikäsi soittamaan vaikka ne perushaitsut komppien kanssa biiseissä. Siinä tulee soiton ohella hyvää härnäystä sille kädelle. Eli liidaa kompit vasurilla.
Gene on kyllä suuri idoli täälläkin suunnalla, niin kirjaimellisesti kuin vertauskuvallisesti. Atomic clock löytyy hyllystä, mutta Genen lupaamat nallekarkit jäi jenkkilään. Eivät tullausteknisistä syistä voi lähettää niitä kansainvälisille tilaajille;)
Slayerin kirjassa on muuten paljon juttua myös Genestä, hänhän oli sellainen hang a round-keveri ja valoteknikko + roudari bändin alkuvaiheissa.
Tuosta Genen 90%/10% ajattelusta kielii sekin että kaveri "opetteli soittamaan" käytännössä pelkästään ilmarummuttamalla Rushin ja muitten tahtiin! Just tuossa mielikuvatreenissä Gene on varmaan yksi maailman parhaita. Kaveri kun sai hälytyksen Opehtin jenkkikiertueelle tuuraamaan hermoromahduksen saanuttaa Martin Lopezia, Gene opetteli biisit kuuntelemalla ne lentokoneessa. On kuulema saanut lisänimen Norsun Muisti. | |
Vaikka tiedän, tarvitsisin ihan perusasioiden treenausta vielä rutosti, niin silti kärsivällisyys harvoin riittää niitä soittamaan. Tottahan se on, että hitaasti treenaaminen auttaa merkittävästi myös maksimitemmolla soittamisen tatsiin.
Hitaasti tulee aina lähteä liikkeelle, mutta olisi hyvä kuitenkin pyrkiä aina nousujohteisesti omien kykyjen mukaan käymään eri tempoalueet läpi kevyimmästä haastavimpaan metronomin kera. Itse olen treenaillut tuota grindikomppausta mielestäni tehokkaimmin siten, että olen treenaillut pääasiassa virvelikättä ja basaria yksin ilman oikean käden "työntöapua", sillä basarin ja virvelin tiukka ja tarkka vuorottelu (tai tiukka päällekkäin soitto) on tuon blastihomman ydin. Toki vaihtelun vuoksi myös oikeaa kättä saatan osallistaa toisinaan aksentoimalla jonkin tahtilajin (esim. 32-, 16- tai 12-osatahdin ensimäistä iskua) pulssia sekaan, mutta tällöin yleensä myös pyrin tietoisesti jättämään kesken kaiken oikean käden pois kuulostellakseni basarin ja virvelin olevan edelleen tiukasti linjassa. Yleensä pyrin soittamaan vähintään 2 minuuttia yhtäjaksoisesti yhtä tempoa putkeen, hitaimmasta aloittaen ja nostan sitten 5 bpm pykälän verran tempoa ylöspäin kerrallaan.
Hengitykseen tulee myös kiinnittää huomiota, sillä helposti tempon noustessa tulee epähuomiossa hengitettyä pinnallisemmin ja epätasaisemmin, ja tämä aiheuttaa vaivihkaa sen että paikat alkaa jännittyä vaivihkaa niskoista ja hartioista lähtien, ja lopulta käsivartta myöden ranteeseen asti, mikäli ei asiaa huomaa korjata, ja tällöin lopulta loppuu hapen myötä voimat kesken. Hyvä tapa mielestäni on opetella laskemaan ihan ääneen mukana tahtia ihan yy-kaa-koo-nee-pohjalta, sillä tämä paitsi auttaa keskittymään tempon ylläpitämiseen, niin samalla siinä myös tulee hengitettyä tasaisesti sisään ja ulos. Mikäli tempon noustessa alkaa olla vaikea enää edes laskea samalla ääneen ja pitää homma kasassa, niin todennäköisesti ollaan jo yliyrittämisen puolella. Treenatessa on vartalon ryhtiä hyvä myös tarkkailla esim. peilin avulla, sillä siitä huomaa tapahtuuko sittoasennossa tai kapulaotteessa jotain ei toivottuja muutoksia soiton aikana. Normaali rento ryhti edesauttaa hengittämistä ja toistokestävyyden ylläpitämistä.
Vaikka Genellä itsellään aivan huikea fysiikka onkin (tai ainakin rumpujensoittofysiikka :D) niin uskon tuon hänen lausuman pitävän paikkansa, sillä pään antamat hermokäskythän soiton tuottavat ja käytännössä jokainen muistaa joskus kusseensa soittaessaan juuri sen "biisin helpoimman fillin" syystä että pää ei toiminut... :) Pitää kyllä paikkansa, että jos osaa mielikuvatreeninä soittaa biisin "oikein" onnistuu se luultavasti myös käsillä. Pään on ensin oltava iskussa, sillä kädet eivät vahingossa lyö oikein. :D
Tämä menttaalipuoli on myös tosi olennainen asia, sillä se voi toisinaan olla pahin este nopeampien tempojen saavuttamiselle ja ylläpitämiselle. Mikäli mielessä stressaa jo ennen nopean tai haastavan osuuden aloittamista tyyliin "nyt tulee kyllä helvetin paha paikka, ja mitenkähän ikinä tämän soitan", niin se vaikuttaa kyllä alitajuisesti ihan siihen miten rentona ja avoimena pysyy kroppa ja hengitys tuon vaikean soitto-osuuden ajan. Mikäli epäröi osuudesta selviämistä, niin todennäköisesti siitä ei selviä. Ainakaan puhtain paperein. Eli kannattaa yrittää vain keskittyä itse soittosuoritukseen, eikä antaa ajatusten harhailla mihinkään muuhun.
No se .. näin ja nii. on muutki. ehh totaniin ää se asia on mutta mä teen, itse asioita, oli se sitten öö.. negatiivista, ynnämuuta niin.. se tekee siitä sen. |  malaco
28.02.2011 00:42:25 (muokattu 28.02.2011 00:47:08) | |
|
Haluaisin kehittää oikean jalan tuplaiskuista nopeita, soitan kantapää ylhäällä ja käytän singlepedaalia. Olen huomannut, että tällä hetkellä nopeammissa tuplaiskuissa jalka tekee automaattisesti hieman sellaista ilmeisen "väärätekniikkaista" ja jopa polven niveltä vaurioittavaa sivuttaisliikettä, kuten "swivel"-tuplapedaalitekniikassa. Lisäksi liikutan päkiää hieman eteenpäin pedaalilaudalla jälkimmäistä iskua varten.
Voiko tuolla tekniikalla saada iskuista hyvin nopeita ja sujuvia vai pitäiskö alottaa puhtaalta pöydältä esim. heel-toe-tekniikalla? Pitkällä tähtäimellä tavoitteena tietty sellainen hemmetin gospelchops-taso basaritekniikassa :D
Onko basarinkalvon kireyksissä jokin raja, jonka jälkeen nopeat iskut vaativat aivan liian hyvää tekniikkaa (en halua käyttää sanaa mahdoton)? Itse tykkään pitää lyöntikalvoa hyvin löysällä koska soundi on omaan korvaan silloin nautinnollinen.
Ai niin, tarkistetaanpas vielä omat käsitykset pedaalin merkityksestä tässä: nopeushan tulee soittajasta, ei polkimesta? Vai voiko joku hyvä(=kallis) pedaali auttaa enemmän kuin mielikuvan verran nopeuteen? Ja siis toi heel-toe-tekniikkahan ei missään nimessä vaadi mitään longboard-tilpehööriä? Kiitos jo etukäteen vastauksesta! |  hollmi-5
28.02.2011 09:08:23 (muokattu 28.02.2011 14:16:50) | |
|
Tuplalyönnissä käytän itse tekniikkaa, jossa ensimmäinen isku tulee jalan alasmenossa ja toinen isku tulee jalan ylöslähdössä ikään kuin ponnistuksena. Vaikea selittää ;-)
Päkiän eteenpäin liikkuminen on monilla luonnollinen ja esim. Jeff Porcaro käytti samaa tekniikkaa.
Kalvon viritän aina loppusoundin laadun vaatimuksien mukaan. En mieti reboundia. bassorummun koko toki vaikuttaa paljon soittotuntumaan. 26" on alkuun hankala soittaa, kun se on niin hidas, mutta siihenkin tottuu.
Pedaalissa minulle tärkeää on se, että pedaali "seuraa" jalkaa. Eli footboard pysyy päkiän mukana. Ei sen pedaalin tarvitse kaikkein kallein olla. Ihan perus Tama ja Pearl on tuntunut sopivan minulle oikein hyvin, kun niitä olen soittanut. Nykäsen Anssin setissä oli Pearl P 120 ja sillä soitti keikan pois ilman, että speduun kiinnitti mitään huomiota.
Omassa keikkasetissä on Pearlin Demon ja siitä olen kovasti tykännyt. Treeniseteissä on molemmissa Premier EDP 300 (modattu nelisataseksi). Kolme Sonorin speduakin on, mutta niitä käytän vähemmän ja esim Signature-sarjan aikoinaan maapallon parhaaksi hehkutettua spedua en ole oikein mieleisekseni saanut, vaikka moneen suuntaan on säätöjäkin.
Soundit, piuhat ja kajarit. | |
Monet (tietääkseni useimmat) käyttävät tuota mainitsemaasi liu'utustekniikkaa, ja silläkin pääsee kyllä huippunopeuksiin kun sen hyvin osaa.
malaco: Ja siis toi heel-toe-tekniikkahan ei missään nimessä vaadi mitään longboard-tilpehööriä?
Minä teen tuplaiskut heel-toella, koska se toimii minun jalallani jostain syystä tuota perinteistä liu'utustekniikkaa paremmin. Käytän tuota Demon Drive -pedaalia mikä hollmillakin on, ja sen pedaalin pystyy säätämään short- sekä longboardiksi maun mukaan. Minulla on se short board asennossa, koska tuntuma on mielestäni siten parempi, ja heel-toetkin sujuvat paremmin. Eli lyhyesti sanottuna heel-toe tekniikka ei vaadi longboardeja. | |
hollmi-5: Tuplalyönnissä käytän itse tekniikkaa, jossa ensimmäinen isku tulee jalan alasmenossa ja toinen isku tulee jalan ylöslähdössä ikään kuin ponnistuksena. Vaikea selittää ;-)
Veikkaan että käytän samaa tekniikkaa. Tavallaan verrattavissa vaikka yhteen kapulan tuplalyöntitekniikkaan, mutta kuten sanoit niin vaikea on selittää.
Jotakuinkin noin kuten asian esitit.
Hee-toe on melko vieras minulle bassarin soitossa, haitsussa taasen se on jostain syystä ikäänkuin sisään rakennettuna.
[kyllä sen Led Zeppelinm Puple ja kunnonnon 60-70 musa] -Henydrum- 1.3.2008, 03:30:46
www.tukalaband.com | |
Kiitos vastauksista. Mutta mitä luulette, pitäisikö tuollainena aikaisemmassa viestissäni kuvailtu kevyt sivuttaisliike (toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan) ehdottomasti poistaa terveydellisistä syistä? | |
malaco: Kiitos vastauksista. Mutta mitä luulette, pitäisikö tuollainena aikaisemmassa viestissäni kuvailtu kevyt sivuttaisliike (toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan) ehdottomasti poistaa terveydellisistä syistä?
Itse en ainaskaan lähtisi vaihtamaan, ellei kyseinen liike tuottaisi kipua jalkaan.
http://www.myspace.com/malummeh
Standardimetodissa pyritään paikantamaan sutura coronarian alaosa käyttämällä standardietäisyyttä kiintopisteinä toimivista zygomaluun yläreunasta ja orbitan lateraalireunasta. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
