Muusikoiden.net
07.06.2024
 

Rummut: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Ronnie
1 2
mats petter
13.01.2007 02:19:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuka on nähnyt miehen livenä? Minä näin Tapiolassa -72. Siinä oli pienen matsin silmät pyöreinä. Kuuntelen just wigwamin Twilight Zonea ja miehen soitto on kuin mehua. Älkääkä perkele tulko kysymään kuka on Ronnie.
 
vitikka
13.01.2007 10:22:31
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuka on nähnyt miehen livenä? Minä näin Tapiolassa -72. Siinä oli pienen matsin silmät pyöreinä. Kuuntelen just wigwamin Twilight Zonea ja miehen soitto on kuin mehua. Älkääkä perkele tulko kysymään kuka on Ronnie.
 
Kukas se on? ;)
 
Strumbali
13.01.2007 11:25:50 (muokattu 13.01.2007 11:26:23)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo, aika harvassa taitavat olla sellaiset henkilöt tällä palstalla, mutta odotellaan. Itse leikin vielä inkkaria ja länkkäriä noihin aikoihin, kun Ronnie on soittanut...
 
ettäjotta
wavelength
13.01.2007 12:20:34
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuuntelen just Wigwamin Twilight Zonea ja miehen soitto on kuin mehua.
 
Onko tuo nyt sitten kehu vai moite... :) Mutta kyllä Ronnie on kieltämättä mukavia rumpsutteluja narulle vetänyt.
welho
13.01.2007 12:50:00
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuka on nähnyt miehen livenä?
 
Enpä päässyt koskaan näkemään vaikka 10kuukautta olisi ollut aikaa:(
 
www.welhodrum.com
Sonormies
13.01.2007 14:35:40 (muokattu 13.01.2007 14:41:17)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä saa kysyä, että kuka on Ronnie!
 
Ei monikaan nuori rumpalinalku todennäköisesti tunne liki 30 vuotta sitten kuollutta rumpalia. Eikö olisikin hienoa, että joku tiukasti Larsin nimeen vannova junnurumpali kävisi vaikka tämän keskustelun innoittamana lainaamassa kirjastosta levyn, jolla Österberg soittaa ja laajentaisi näin näkökulmaa rumpujen soittamisen suhteen? Koetetaan siis sivistää nuorta, nousevaa polvea jakamalla tietoa rumpaleista, joita kannattaa kuunnella.
 
Ronnie Österberg oli aikansa Anssi Nykänen. Arvostettu svengin mestari. Soitti monen huippuartistin ja -muusikon porukoissa. Wikipediassa oli vain tynkäjuttu Ronniesta:
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ronnie_%C3%96sterberg
 
Laittakaa, viisaammat, kattavampaa listaa tämän erinomaisen musikaalisen rumpalin tekemisistä. En valitettavasti nähnyt miestä livenä. Olin 14, kun hän vaihtoi hiippakuntaa.
 
"Mulkkujen kanssa ei tehdä päivääkään töitä" - Mato Valtonen
mats petter
13.01.2007 16:06:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaikki Wigwamin levyt tietysti, Nuclear Nightclub erityisesti. Soitti varmaan kymmenillä ellei sadoilla muittenkin levyillä, ainakin Isokynä Lindholmin ekat levyt tulee mieleen. Yksi hieno on Jim Pembroken Flat Broke -soololevy, joka taisi olla Österbergin viimeisiä levytyksiä. Sujuvan beatkomppauksen ja perinteisten vanhan liiton tomifillien mestari.
 
Nolte
13.01.2007 16:36:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo, ei ole James Diosta kyse tässä, vaikka hieno musikantti hänkin. Jotain taianomaista oli Österbergin soitossa. Ihan perusbiittinsäkin kuulosti jotenkin erilaiselta, paremmalta, kuin useimmilla muilla. Aika kevyt tatsi taisi olla hällä. Ei mikään halonhakkaaja.
 
Hyvät kamat - huono soittaja!
Ernesti
13.01.2007 16:49:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En ole miehen soittoa livenä luonnollisesti ikäni puolesta koskaan nähnyt. Mutta minun mielestä paras. Joka ikinen biisi missä Österbergin kuulee soittavan toimii. Se komppi suorastaan lentää. Kun katsoo Ronnien soittoa, kiinnittyy ensimmäisenä huomio siihen oikeaan käteen. Aika omintakeinen tyyli. Ja lisänä vielä, Rogersit ja öljykalvot on tappavan hyväsoundinen yhdistelmä!!
 
Traditional grip!!
colosseum
13.01.2007 18:29:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kahdesti olen hänet livenä nähnyt, ensimmäisen kerran v. 1971 Korialla festareilla. Bändi oli tuttu, Luulosairas ja Tombstone Valentine kuultu ja jollakin tavalla hyvänä jenginä pidetty. Minua häiritsi eniten kitaristin puute, siihen aikaan kitaristi, ja hyvä sellainen oli tärkeää. Kaikki kunnia Nicke Nikamolle kuitenkin.
 
15-vuotiaalle festari-ympäristö oli lieveilmiöineen ( mm. Cordita-mehu) sen verran puoleensavetävä, ettei yksittäisistä muusikoista tai edes bändeistä ole kovin seikkaperäisiä muistoja.
 
Rehellisyyden puuskassa tunnustan, ettei Ronnien soitto siinä kehitysvaiheessani kuullostanut kovin ihmeelliseltä, muutamat englantilaiset rumpalit tuntuivat osaavan homman paljon paremmin.
 
Nuclear Nightclub ja myöhemmin Virginin julkaisema Rumours On The Rebound oli kovassa kuuntelussa, hienoja biisejä - mutta osaltaan oma kiinnostus rumpujensoittoon kiinnitti huomioni Österbergin musisointiin, vähäeleistä, vaivatonta, svengaavaa, time kohdallaan ja tunne siitä, että härifrån tvättas, jos tarvitaan.
 
Toinen livekohtaaminen ei ollut kovin lohdullinen, pikemminkin aika surullinen. Vuonna -78 tai -79, kesätanssilava, polkupyöräilijä Freeman orkestereinaan viihdyttämässä. Olipa iloinen yllätys, suosikkirumpali Ronnie Österberg soittamassa. Tutut valkoiset Rogersit, muistaakseni vain yksi pikkutomi, ajattelin miten mahtaa soitto sujua tuommoisella setillä.
Sujuihan se, mutta harvoin olen olen nähnyt niin tympääntynyttä ja väsyneen näköistä työntekijää missään.
 
Oma innostunut fiilis laski melko nopeasti, ja muistelen ajatelleeni elitistisesti, miksi Ronnien kaltainen huippumuusikko soittaa tuossa kokoonpanossa.
 
No, enää en ole menneisyyden vanki, ajat muuttuvat, muusikon - jopa loistavan sellaisen, täytyy elääkseen tehdä sellaista musiikkia jota yleisö haluaa.
 
Ps. Vasta myöhemmin, itseasiassa pari vuotta sitten, sain tietää Ronnien sairastuneen vakavasti muutama vuosi ennen kuolemaansa, tautiin, joka varmasti vaikutti myös hänen kuntoonsa ja mielialaansa keikalla jolla oli paljon hurraavaa yleisöä, joka ei kuitenkaan jaksanut innostaa häntä.
 
passe
13.01.2007 18:42:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Colosseumille plussa. Jotenkin hieno ja maanläheinen kirjoitus.. Tällaiset pistää aina myös väkisinkin venyttämään omaa perspektiiviään, kun jätkä puhuu kylmän rauhallisesti asioista jotka tapahtuivat silloin kuin sitä itse vielä oltiin kaupan hyllyllä margariinipaketissa.
 
Sometimes more is more
jdrum
13.01.2007 22:48:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Valitettavasti olen joutunut tyytymään kyseisen herran soiton ihailuun pelkästään levyllä. Tosin, vaikka olisin livenä nähnytkin, jäljellä olisi silti aika vähän muistikuvia.
 
Mutta yksi hienoimmista rumpaleista minusta. Pettämätön tyylitaju ja svengi. Kommentti, jonka voi laajentaa koskevaksi koko wigwamia, kaikilla kokoopanoilla. Tosin en ole ollut kovin innostunut Kettusen soitosta tässä orkesterissa, muissa yhteyksissä kyllä. Kettunen on ehjä "liian hyvä" wigwamiin, jokin siitä svengista puuttuu, mikä Ronnielta löytyi.
 
http://www.myspace.com/thelazywhale
Aimo
14.01.2007 13:10:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sehän soitti mm. Maaritin ekalle levylle rummut. Sillä levyllä oli myös Gutsi ja olikos peräti Pohjolan Pekkakin?
Ja Maarit jos joku on sitten rautainen mimmi.
 
Selling coal!!! Lowest prizes!! Press 4678 to buy!!!!!
Groovelover
14.01.2007 16:23:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ronnie Österberg on se jonka aina mainitsen jos kysytään suosikkirumpalia kotimaisista, Ronnien soitto vaan osuu aina suoraan siihen otsalohkon mielihyväkeskukseen. Allekirjoitan täysin tässä ketjussa jo esitetyt kehut, herkkää ja erittäin musikaalista soittoa todellakin. Ja se ilmavuus on se juttu jota nykywigwamista jään kaipaamaan. Ja aivan ehdottomasti ne upeat tomifillit jotka oli jollain tapaa Ronnien tavaramerkki. By the way, huomenna 15. tammikuuta Ronniella olisi 59v synttärit jos olisi jaksanut elää.
 
Itse olen liian nuori että olisin nähnyt Ronnien soittoa livenä, olin 13 kun Ronnie kuoli; faija vanhana hippinä aina joskus hehkuttaa - erityisesti silloin kun saunotaan ja otetaan yhdessä vähän kuppia - niitä 70-luvun alussa näkemiään sen Pembroke-Gustavson-Pohjola-Österberg kokoonpanon wigukeikkoja. Kaikki Wigwam-levyt on toki hyllyssä ja niitä harvoja julkaistuja liveraitoja kuunnellessa voi fiilistellä ja yrittää mielessään kuvitella millaista on ollut meno keikoilla.
 
"It's not really what you play, but what you leave out that counts." Rick Danko, 1976
mats petter
14.01.2007 17:54:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

en niin hirveän hyvin tunne nyky-wigwamia, mutta olenko oikeassa jos sanon että nyky wigwam on progebändi, jossa on progerumpali, vanha wigwam oli progebändi, jossa oli poprumpali.
 
Groovelover
14.01.2007 18:15:02 (muokattu 14.01.2007 18:15:40)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

en niin hirveän hyvin tunne nyky-wigwamia, mutta olenko oikeassa jos sanon että nyky wigwam on progebändi, jossa on progerumpali, vanha wigwam oli progebändi, jossa oli poprumpali.
 
Tuon vanhan Wigwamin osalta olen aikalailla samaa mieltä kanssasi, Gustavsonin ja Pohjolan lähdettyä bändistä Jimpan ja Rekun popahtavampi lähestymistapa musiikin tekemiseen pääsi framille. Rekun usein haastatteluissa käyttämä nimike Wigwamin tekemisistä on "deep pop", ihan hyvä termi.
 
En Kepaa ihan progerumpaliksi nimittäisi, enemmän se mun kuva siitä on sellainen all-around pro-soittaja jolta biitti taittuu professionaalisti. Ja bändin progressiivisuus on vaihdellut vuosien varrella, ainakin allekirjoittaneelle vuoden 2002 Titans Wheel-albumi oli kova pala sulateltavaksi, sen verran paljon AOR-stadionrokkitunnelmia levy tarjoili. Ei se TW ole vieläkään auennut, mutta vuonna 2005 ilmestynyt Some Several Moons on mun mielestä huomattava parannus, on taas löytynyt sitä ilmavuuttakin ja biiseissä on kivoja kehittelyjä sekä pitkiä kaaria.
 
"It's not really what you play, but what you leave out that counts." Rick Danko, 1976
Juupe
15.01.2007 10:36:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ronnie on aina ollut suosikkejani, livenä en valitettavasti päässyt kuulemaan. Erittäin hyvä esimerkki todella musikaalisesta rumpalista, joka ei soittanut komppeja vaan musiikkia, ja aina juuri sen mitä biisin tarvitaan. Ei todellakaan mikään halonhakkaaja, mutta en kyllä sanoisi tatsia kevyeksikään. Vanhoilta Wigujen liveäänityksiltä kuulee, että kyllä Ludvigit saa kyytiä (Rogerssit tuli vasta myöhemmin).
 
Titans Wheel oli mullekin pettymys, jäin kaipaamaan mm. Ronnien persoonallisia maukkaita fillejä, jotka ovat esim. Nuclear Nightclubilla tärkeä osa biisien sovituksia. Kepa soittaa toki hyvin, mutta jotenkin personaattomasti, eikä koko levyllä ole kuin muutama Muusikkojen liiton hyväksymä standardi-filli. Aika huikea ero Ronnien soittoon verrattuna.
 
Jamppa2
22.01.2007 23:54:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ronnie oli kingi. Todellakin veivas musaa eikä beatia. Äärimmäinen tyyli taju, ja piti bändiä pystys ku Pekka ja Jukka lähtivät revittelemään. Todella kova live rumpali. Kuunnelkaapa esim. vielä kerran tuolta Live Music From the Twilight Zonelta vaikkapa tuo about 17 minsaa kestävä the band koveri The moon struck one ja kysykää sitten kuka oli kingi.
 
Nolte
23.01.2007 13:47:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuunnelkaapa esim. vielä kerran tuolta Live Music From the Twilight Zonelta vaikkapa tuo about 17 minsaa kestävä the band koveri The moon struck one ja kysykää sitten kuka oli kingi.
 
Kyllähän me nyt täällä rumpupalstalla tiedetään toki, kuka oli kingi. ;)
 
Hyvät kamat - huono soittaja!
Jamppa2
26.01.2007 15:31:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllähän me nyt täällä rumpupalstalla tiedetään toki, kuka oli kingi. ;)
 
No kuka?
 
"Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!"
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «