| Aihe: Lisää ääntä sormisoittoon? | 1 |
|---|
 jogo3000
26.04.2023 06:48:00 (muokattu 26.04.2023 06:59:41) | |
|
Haluaisin säestää omaa laulua myös fingerstylemeiningeillä, mutta ongelmana on, että äänenvoimakkuus ei tahdo riittää laulun taustalla. Olen tässä testaillut jotain menetelmiä äänenvoimakkuuden kasvattamiseen, mutta kyselisin muiltakin vinkkejä miten tätä kannattaisi lähestyä:
- Ihan vaan lujempaa nyplääminen
Toimii aika hyvin. Huonona puolena käsi väsyy aika nopeasti ja alkaa tulla rakkoja. Treenaamalla korjattavia asioita varmaankin
- Kielen painaminen alaspäin, erityisesti peukalolla
Tämä tuntuu nostavan bassopään volaa todella paljon ja saundikin selkenee ja jämäköityy
- Peukalon työntäminen kauemmas eteenpäin
Olen nähnyt tuota muidenkin tekevän, peukalo törröttää joillain tosi pitkällä. Saako tällä tavalla enemmän vipuvartta kielen näpäyttämiseen?
- Oikean paikan etsiminen ääniaukon päältä
Jos soittaa liian läheltä tallaa niin se kieli ei vaan lähde värähtelemään yhtä lujaa.
- Kynsien kasvattaminen
Parantaa paitsi saundia myös volatasoja. Haasteena saada kynnet pysymään ehjänä.
- Sormiplektrat
Nostaa volaa ja mielenkiintoinen soittotatsi. Harmittavasti lisää etäisyyden tunnetta kitaraan, jotain on soittajan ja kitaran välissä.
E: voisin vielä mainita, että soittimena on laadukas ja aika äänekäs D-koppainen akustinen jossa on .013 kielet. |
|
Tämä on ihan tuttu ongelma. Kovalla tatsilla soittaminen ei ole oikein hyvä ratkaisu, kun soundi ja soittotuntuma kärsii.
Mun ratkaisu olisi kitaran mikittäminen tai sormiplektrat/kynnet. Arvelen, että kun jälkimmäisten kanssa vaan jauhaa tarpeeksi pitkään tulee siitä luonnollinen osa omaa soittoa.
Riippuen tietysti soittokontekstista voi tuollaisen suht laadukkaan äänentoiston toteuttaa pienelläkin kamamäärällä. Esim. laadukas pienikalvoinen konkkamikki + TC Voicesolo FX150 pikkupönttö. Mahtuvat pieneen kassiin ja kulkee kätevästi mukana. |
|
Resonaattorikitara voisi myös olla testaamisen arvoinen. Sen äänenvoimakkuus on tavan akkaria kovempi. Soundi voi toki jakaa mielipiteitä sen metallisesta klangista johtuen. Itse ainakin tykkään kovin. |
|
Ainakin omalla kohdallani kynnet kestävät nailonkieliä, mutta teräskielisten soittaminen rikkoo ne välittömästi. Muilta osin pitkät kynnet ovat soittohommissa oikein mukava harrastus, johon saa uppoamaan rutkasti aikaa. |
 Arkka
26.04.2023 13:47:37 (muokattu 26.04.2023 13:48:37) | |
|
jogo3000: - Kielen painaminen alaspäin, erityisesti peukalolla
Tämä tuntuu nostavan bassopään volaa todella paljon ja saundikin selkenee ja jämäköityy
Mielenkiinnosta kysyn tarkennusta, että tarkoitatko siis kitaraan päin?
- Kynsien kasvattaminen
Parantaa paitsi saundia myös volatasoja. Haasteena saada kynnet pysymään ehjänä.
Jotku väittävät kynsilakan jeesaavan. En ole testannut.
- Sormiplektrat
Nostaa volaa ja mielenkiintoinen soittotatsi. Harmittavasti lisää etäisyyden tunnetta kitaraan, jotain on soittajan ja kitaran välissä.
Tosta etäisyyden tunteesta ei varmaan millään pääse eroon, mutta kun joskus sormiplektroilla tuli jotain kokeiltua, niin leikkasin peukkuplekun lyhyemmäksi. Se auttoi jonkin verran. |
 Gary Enfield
26.04.2023 14:30:49 (muokattu 26.04.2023 14:40:43) | |
|
Arkka:
Tosta etäisyyden tunteesta ei varmaan millään pääse eroon, mutta kun joskus sormiplektroilla tuli jotain kokeiltua, niin leikkasin peukkuplekun lyhyemmäksi. Se auttoi jonkin verran.
Mainittu peukkupleku yksinkin nostaa bassolinjaa kivasti, ykköset/kolmoset erottuu paremmin. Olen myös lyhentänyt sitä, toimi mielestäin jotenkin paremmin sormien kanssa yhteen. Juu, eikä Dunlop, vaan sellainen tikkumainen plekuosa joka on helppo lyhentää. |
|
Arkka: Mielenkiinnosta kysyn tarkennusta, että tarkoitatko siis kitaraan päin?
Nimenomaan. |
|
jogo3000:
E: voisin vielä mainita, että soittimena on laadukas ja aika äänekäs D-koppainen akustinen jossa on .013 kielet.
Miksi ihmeessä soitat moisilla vaijereilla? Soitto helpottuu kaikilta osin kun vaihtaa ohuempaa settiin, myös ääntä tulee lisää koska voi soittaa reilummin pelkäämättä sormien rakoille menemistä.
13 setti ja myös otelautakäsi huutaa apua, F-duuri barre ekalta nauhaväliltä ko setillä on täyttä tuskaa, tämä nyt on aivan selkee fakta vs vaikkapa 11 setti. Monen aloittelijan into saattaa lopahtaa juurikin tässä kohtaa, hommataan kitara jossa on oletuksena liian tuhti kielisetti.
Itse vaihdoin ohuempaan settiin ja hion tallapalaa matalammaksi ja sormet kiittävät. Toki sormivaivaisena tämä oli pakko tehdä.
Kitarani on pikkukoppainen elektroakkari joten voimakkaan akustisen äänen tuottaminen ei ole ykkösasia ja soitan musaa missä myös sooloillaan plekulla joten kielten täytyy taipua bendailuun.
https://www.youtube.com/watch?v=kWqbQ5qXaCQ Tässä vertaillaan akustisen setteja 10-13, sormilla soitettuna eron kulkee aika selvästi, 10 setti on myös testaajan mielestä tasapainoisin ja mukavin soittaa mikä lienee aika luonnollista.
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! |
|
Komppaan edellistä. Paksut kielet vaativat paljon voimaa. Oma kokemukseni edellisen kitarani, Sigman DM4 kanssa, oli sellainen että 12 setti soi kauniisti mutta vähän heikolla volumella ja bassopää oli turhan niukka. Siis sormisoitolla. Plekulla kyllä tömäkkä. 11-setti toimii paljon paremmin. Barreet myös helpompia. Kokeilu kymppisetillä (kun sellainen sattui laatikossa olemaan) oli pettymys tälle kitaralle. Alakielistä puuttui voima, soundi oli pehmeä mutta voimaton. Ohut kieli ei taida saada kitaran kantta resonoimaan. Elixirin kymppisetin ala-E taitaa olla .047. Soitin kaksi päivää tällä setillä ja vaihdoin 11-52 settiin johon olen tykästynyt sormisoitossa. Nykyinen Furch toimii myös hyvin tällä setillä. Mun kitarat on olleet aina D-koppaisia. Pienemmät melat saattaa toimia hyvinkin ohuemmalla setillä.
Kyllähän siinä vähän euroja palaa kun kokeilee montaa eri paksuutta mutta se lienee ainoa tapa jolla löytää itselleen hyvän setin. Itse opin vielä sen että vuosikymmeniä sitten luulin että Addarion 10-47 setti on hyvä. Meni varmaan turhaan joku kitarakin vaihtoon kun en osannut kokeilla pykälää tukevampaa settiä. Kokeilu ei viisastuta mutta lisää kokemusta se tuo..... |
jogo3000
29.04.2023 09:28:08 (muokattu 29.04.2023 09:30:22) | |
|
Tämä kielisetti on valmistajan suositus tähän kitaraan ja saundaa sekä tuntuu tosi hyvältä. Barreissa ei ongelmaa, koska tässä on saatu soitettavuus todella hyväksi tehtaalla. Saan myös plektralla harjatessa enemmän volaa näistä isoista kielistä.
Mulla on toisessa akkarissa kymppisetti, joka on ihan hauska mutta taitaa kuitenkin vaihtua paksumpaan juurikin saundin heikkoiden takia. Siinä ei kolmetoistaset kyllä toimineet ollenkaan ja päädyn varmaan johonkin välimaastoon, .011 tai .012.
Väliraporttina että muutaman tekniikan yksityiskohdan hiomisen tuloksena tilanne on jo huomattavasti parempi. Tuo alaspäin painaminen (ei pidä tietenkään liioitella!) auttaa tasapainottamaan saundia paljon. Paremman termin puutteessa näpäytyksen iskun nopeuden kasvattaminen on myös lisännyt volaa. Tämä tuntuu paljon rennommalta kuin alkuperäinen "kovaa" soittamisen yritelmä, helpompi pysyä rytmissä ja saundaa paremmalta.
E: bonuksena vielä että kannattaa etsiä myös hyvää kohtaa tuosta ääniaukon tietämiltä. Vaikuttaahan se valtavan paljon saundiin muutenkin. |
|
Bonushavainto: uudet kielet on äänekkäämmät kuin vanhat tumput. Vaihdoin juuri uuden setin ja volaa on reilusti enemmän. |
|
jogo3000: Bonushavainto: uudet kielet on äänekkäämmät kuin vanhat tumput. Vaihdoin juuri uuden setin ja volaa on reilusti enemmän.
No tämähän on selvä! Jos oikeasti soundista on kiinnostunut, joutuu akustisiin vaihtamaan kieliä aika tiuhaan. Itsellä ehdottomasti parhaiten on kestänyt ne Martinin SP2.0 käsitellyt kielet.
Tuo kielisetin sopivuus kuhunkin kitaraan on muuten mielenkiintoinen tapaus ja erittäin tapauskohtainen, joka selviää vain kokeilemalla. Lähes poikkeuksetta olen joutunut toteamaan, että valmistajan kitaraan valitsemat kielet (paksuus) on melkein aina se paras vaihtoehto.
Myös materiaali vaikuttaa. Forsforipronssilla tulee usein korostetttua kitaraan ns. kuoppa EQ, eli basso ja yläpää korostuu, keskitaajuudet menee piiloon. Mulla on Martin D-28, jossa on jo luonnostaan erittäin kuoppa EQ. Kun siinä oli fosforipronssikielet, tuntui että D- ja G-kielten äänet hukkuivat täysin muitten alle. Vaihdoin kielet 80/20 pronssisiksi ja johan tuli tasapainoisempi soundi. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
