| Aihe: PA-kamojen kytkennöistä (mielellään ilman tulipaloa) | |
|---|
|
Täysidiootti hakee tietoa fiksummilta, niin jos jaksaa vastata asiallisesti, niin kiitos jo etukäteen.
Meillä on olemassa läjä vanhoja laitteita, joista kasaillaan yhdistelmää.
100w transistorinuppi
2 kpl 75w passiivikaiuttimia
6 kanavainen pikku mikseri (ei vahvistin)
Kitara- ja bassocombo
Laulumonitori
Läjä mikkejä ja tietysti soittimet.
Suunnitelma oli sellainen, että combot mikitetään ja laitetaan mikseriin. Combot
toimisivat sitten soittajille monitorina.
Basari ja snare mikitetään ja vedetään mikseriin
Laulu mikserille ja monitorille.
Kysymys olisi sitten se, että miten mikseri kytketään menemään nupin kautta passiivikaiuttimille?
Johonkin väliin pääte vai nupin line outin kautta? Jos pääte tarvitaan, niin minkä tehoinen olisi hyvä olla.
Ollaan vanhoja äijä vanhojen laitteiden äärellä. Kaikki digitaalinen kikkailu on poissuljettu vaihtoehto. | |
Pentacrow: Täysidiootti hakee tietoa fiksummilta, niin jos jaksaa vastata asiallisesti, niin kiitos jo etukäteen.
Meillä on olemassa läjä vanhoja laitteita, joista kasaillaan yhdistelmää.
100w transistorinuppi
2 kpl 75w passiivikaiuttimia
6 kanavainen pikku mikseri (ei vahvistin)
Kitara- ja bassocombo
Laulumonitori
Läjä mikkejä ja tietysti soittimet.
Suunnitelma oli sellainen, että combot mikitetään ja laitetaan mikseriin. Combot
toimisivat sitten soittajille monitorina.
Basari ja snare mikitetään ja vedetään mikseriin
Laulu mikserille ja monitorille.
Kysymys olisi sitten se, että miten mikseri kytketään menemään nupin kautta passiivikaiuttimille?
Johonkin väliin pääte vai nupin line outin kautta? Jos pääte tarvitaan, niin minkä tehoinen olisi hyvä olla.
Ollaan vanhoja äijä vanhojen laitteiden äärellä. Kaikki digitaalinen kikkailu on poissuljettu vaihtoehto.
Pitäisi tietää, minkälainen mikseri ja minkälainen transistorinuppi. Nyt ei pysty sanomaan kuin, että mikserin L ja R -outputit kytketään päätevahvistimen (teillä ilmeisesti se transistorinuppi) inputteihin. Nupin outputeista piuhat kaiuttimiin.
Monitorille signaali saadaan mikserin aux-outputista, josta vedetään piuha monitorin inputtiin.
Sen verran täytyy kuitenkin varoittaa, että noin pienellä tehonkestolla olevilla kaiuttimilla ja sadan watin päätevahvistimella ei kyllä toisteta mitään bassorumpuja ja/tai kokonaista bändiä. Jos ajelee mikserin kautta pelkkää laulua ja antaa muiden instrumenttien tulla omista vahvistimistaan ja rummut akustisena, niin jossain pienessä pubin nurkkauksessa saattaa ehkä saada laulun tulemaan riittävän kovaa. | |
sepisti: Pitäisi tietää, minkälainen mikseri ja minkälainen transistorinuppi. Nyt ei pysty sanomaan kuin, että mikserin L ja R -outputit kytketään päätevahvistimen (teillä ilmeisesti se transistorinuppi) inputteihin. Nupin outputeista piuhat kaiuttimiin.
Monitorille signaali saadaan mikserin aux-outputista, josta vedetään piuha monitorin inputtiin.
Sen verran täytyy kuitenkin varoittaa, että noin pienellä tehonkestolla olevilla kaiuttimilla ja sadan watin päätevahvistimella ei kyllä toisteta mitään bassorumpuja ja/tai kokonaista bändiä. Jos ajelee mikserin kautta pelkkää laulua ja antaa muiden instrumenttien tulla omista vahvistimistaan ja rummut akustisena, niin jossain pienessä pubin nurkkauksessa saattaa ehkä saada laulun tulemaan riittävän kovaa.
Kiitos paljon vastauksesta.
Nuppi on nelikanavainen Torque T100GA vuodelta 1974.
Sitä testattiin noilla kaiuttimilla kitaran ja basson kanssa ja ääntä niistä lähti ihan hemmetisti jo pienillä volyymeilla.
Mikseri hommattiin juuri käytettynä ja se on Allen & Heath ZED-10.
Bassorumpu me kerran mikitettiin tulemaan kaiuttimista, niin se kuulosti ainakin paljon paremmalta kuin ilman.
Mutta joo, oikeastaan haluttiin vain saada äänet tulemaan tasaisesti ulos, ja siksi lähdettiin mikserin kanssa kikkailemaan.
Minkähän kokoisia vehkeitä sitä pitäisi olla, että nämä suunnitelmat jotenkin käytännössä toimisi. | |
Pentacrow:
Minkähän kokoisia vehkeitä sitä pitäisi olla, että nämä suunnitelmat jotenkin käytännössä toimisi.
Tässä ehkä suurin kysymys on se että minkä kokoisessa tilassa halutaan PA-kamoja käyttää. Nykyinen setup vaikuttaa just ja just sopivat pieneen pubiin mutta ehkä enemmän treeniskäyttöön tms.
- J | |
Jasks: Tässä ehkä suurin kysymys on se että minkä kokoisessa tilassa halutaan PA-kamoja käyttää. Nykyinen setup vaikuttaa just ja just sopivat pieneen pubiin mutta ehkä enemmän treeniskäyttöön tms.
- J
Kiitos vastauksesta.
Soittelu tapahtuu pääasiassa isohkossa autotallissa, joka toimii treeniksenä ja välillä keikkapaikkana kavereille.
Mietinnän aiheena tosiaan oli se, että onnistuuko noitten laitteiden kytkentä
edes teoriassa, ilman että alkaa savu nousta jostain.
Mukavaa, että täällä foorumilla on fiksuja ihmisiä. | |
Pentacrow: Kiitos paljon vastauksesta.
Nuppi on nelikanavainen Torque T100GA vuodelta 1974.
Sitä testattiin noilla kaiuttimilla kitaran ja basson kanssa ja ääntä niistä lähti ihan hemmetisti jo pienillä volyymeilla.
Mikseri hommattiin juuri käytettynä ja se on Allen & Heath ZED-10.
Bassorumpu me kerran mikitettiin tulemaan kaiuttimista, niin se kuulosti ainakin paljon paremmalta kuin ilman.
Mutta joo, oikeastaan haluttiin vain saada äänet tulemaan tasaisesti ulos, ja siksi lähdettiin mikserin kanssa kikkailemaan.
Minkähän kokoisia vehkeitä sitä pitäisi olla, että nämä suunnitelmat jotenkin käytännössä toimisi.
Näissä tilanteissa kannattaisi aina laittaa heti aluksi enemmän tietoa laitteista. Muutaman kuvan esim. laitteiden liitännöistä voi lisätä omaan profiiliin.
Varmistakaa ekana että kaiutinkaapelit ovat oikeita kaiutinkaapeleita eivätkä esim. kitarapiuhoja.
https://www.stpaulssound.fi/proel-s … ts-ts-kaiutinkaapeli/p/STAGE690LU3/
Kaiuttimien ja vahvistimen ohmit kun vielä sopii keskenään niin ei pitäisi olla pelkoa savumerkeistä. Kannattaa laittaa enemmän tietoa laitteista tänne niin tähänkin ongelmaan varmaan saa apua.
Mikserin ja vahvistimen väliin esim. tällaiset:
https://www.stpaulssound.fi/spe-xlr … oni-tai-linjakaapeli/p/SPEPLGXLRn2/
Sitten täytyy sanoa että mikseriksi tulitte valinneeksi laadukkaan laitteen, mutta samalla aika hankalan käyttää. Sen opetteluun melkein suosittelen pyytämään apua joltain joka miksereitä tuntee, ellei jaksa lueskella ohjeita.
Noilla samoilla välipihoilla saatte varmaan mikit suoraankin kiinni vahvistimeen. Voi olla että se olisi toimivin ja yksinkertaisin ratkaisu. Eli pelkkä laulu suoraan vahvistimen läpi kaiuttimiin. Yleensä lopputulos on parempi mitä vähemmän on nappuloita, joita käännellä. Jos laulumonitori on omalla vahvistimella niin siihen saa signaalin line outista. Jos se on passiivinen niin tarvitsee oman vahvistimen väliin. |  pitk
21.10.2023 12:35:26 | |
|
Tällaisen foorumin kautta on liki mahdotonta vastata. Suosittelen etsimään kaveripiiristä (tai kavereiden kavereista/jälkikasvusta/jne...) jonkun mielellään alalla työskentelevän ja tarjoamalla hänelle mukavan illan laitteiden parissa ;-). Tossa on nimittäin todella monta kohtaa, jossa voi mennä railakkaasti vihkoon. | |
pitk: Tällaisen foorumin kautta on liki mahdotonta vastata. Suosittelen etsimään kaveripiiristä (tai kavereiden kavereista/jälkikasvusta/jne...) jonkun mielellään alalla työskentelevän ja tarjoamalla hänelle mukavan illan laitteiden parissa ;-). Tossa on nimittäin todella monta kohtaa, jossa voi mennä railakkaasti vihkoon.
Kiitoksia kaikille vastauksista ja neuvoista.
Mikähän olisi hyvä suomenkielinen kirja, josta saisi kattavaa selkokieilistä tietoa näistä vehkeistä.
Minkä kokoisia(tehoiltaan) kaiuttimien ja vahvistimien pitäisi olla, että niistä voisi hyvänkuuloisesti tuutata kaikki samasta. Niistä siis tulisi mikitetty kitara, basso, basari ja laulu, joita voisi mikseristä säätää. Onko parempi vahvistin+passiivit vai joku aktiivisetti?
Jos jollakin olisi joku ihan konkreettinen ehdotus, niin kiitos siitä. |  basisti1971
22.10.2023 09:19:43 (muokattu 22.10.2023 09:20:11) | |
|
Moi.
Pentacrow: Mikähän olisi hyvä suomenkielinen kirja, josta saisi kattavaa selkokieilistä tietoa näistä vehkeistä.
Vähänlaisesti tuontyyppistä kirjallisuutta suomeksi on aiheesta kirjoitettu, mutta Blomberg/Lepoluoto Audiokirja on loistava katsaus audiotekniikkaan.
Koska kustantajat ovat sitä mitä ovat, kovia painoksia tuskin enää otetaan, joten kirjoittajat suorittivat suuresti kunnioitettavan kulttuuriteon ja latasivat nettiin.
http://ari.lepoluo.to/audiokirja/
Linkki löytyy myös "studiotyöskentely" alafoorumin FAQ osastosta, mutta kukapa fakkeja lukisi :)
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=16&t=108222
Pentacrow: Minkä kokoisia(tehoiltaan) kaiuttimien ja vahvistimien pitäisi olla, että niistä voisi hyvänkuuloisesti tuutata kaikki samasta. Niistä siis tulisi mikitetty kitara, basso, basari ja laulu, joita voisi mikseristä säätää.
:)
Kuten tässäkin viestiketjussa on useampaan kertaan todettu, tuota on mahdotonta etänä määritellä, muuttujia on pelissä aivan liian paljon.
Pentacrow: Onko parempi vahvistin+passiivit vai joku aktiivisetti?
Jälleen kerran vastaus kysymykseesi riippuu siitä mitä haetaan.
Vanhoja passiivisettejä saa kokonsa ja painonsa vuoksi usein likipitäen kiitoksella, mutta käyttöarvo ja usein rock-uskottavuuskin on enemmän kuin kohdallaan.
Kaikki komponentit ovat myös varsin vapaasti yhdisteltävissä, joten vaikkapa vahvistimen (tai kaiutinelementin) antautuminen ei tee loppulaitteistosta käyttökelvotonta.
Varsinkin jos haalii komponetteja sieltä-täältä, passiivisetin rakentamisessa ja mieleiseen kuosiin säätämisessä on myös melkoisesti jumppaa, eikä lopputulos välttämättä kuitenkaan silti ihan vastaa kulutettua aikaa ja rahasummaa.
Kiinteässä käytössä asialla ei niin suurta merkitystä ole, mutta keikalla irtopalikoista kasatun passiivisetin pystyttäminen ja purkaminen käy ennenpitkää varsin raskaaksi. Etenkin jos on kiirus ja/tai vapaaehtoisia puuhaan on vähän =1.
"Nykyaikaiset" aktiivisetit ovat keveitä, pienikokoisia ja äänikenttä on usein huomattavasti tasaisempi kuin passiivikaapeissa.
Suojaukset ovat myös yleensä muutamaa kertaluokkaa paremmalla tolalla kuin passiivilaitteissa -etenkin jolleivät passiivit ole samaa merkkiä/sarjaa- mutta vastapainona hinta on usein moninkertainen, eikä muovipöntön ulkonäkö ole välttämättä kovinkaan kaksinen.
Mielipidekysymys toki tuo ulkonäköasia.
Aktiivisetit ovat myös yleensä helppoja kasata (etenkin jos ovat samaa sarjaa), pari piuhaa kiinni ja älämölö alkakoon.
Pentacrow: Jos jollakin olisi joku ihan konkreettinen ehdotus, niin kiitos siitä.
1 tai 2 laadukasta 10"(-15") alapääelementillä varustettua aktiivikaappia tolppien nokassa ja yksi 15" tai 18" subi.
Subi on kokolailla pakollinen jos bassarin alapäätä haluaa vähänkään paremmin kuulumaan, varsin harvassa yläpäässä riittää matalien taajuuksien tehonkesto siihen että bassarin alapää kuuluisi ennen kuin kaiuttimen liikepoikkeama ylittyy.
Oma "pikku-PA" on RCF 310A Mk4 ja RCF AS705 subi.
310A riittää treeneissä ilman subia F#BEADG kutosen bassonkin toistamaan laulujen ohella.
310A on ergonomian ja muidenkin ominaisuuksien kantilta hivenen haikea esitys kun monipuolisempiakin laitteita on tarjolla, joten jollen toista samanlaista halvalla löydä, samansuuntaisen budjetin laitteista valinta osuisi tällä hetkellä luultavasti dB Opera 10 kajareihin.
Yhdellä yläpäällä saa etenkin hankalissa/pienissä tiloissa usein kahta yläkaappia paremman äänikuvan aikaiseksi, ja treeneissä on erittäinkin hyvä ratkaisu koska heijastukset pysyvät kahta kaappia paremmin kurissa (=mm. laulumikki kiertää vähemmän).
Toki, jos syystä tai toisesta pitää saada meteli ulostumaan stereona, kahdelle yläkaapille ei tietenkään vaihtoehtoa ole.
Budjetti-/väliratkaisuna voisi tietysti tehdä niinkin että laulut (ja kitarat?) Torquen läpi olemassaoleviin kaappeihin suoraan tai tiskin kautta kuten jäsen basifisti tuossa totesi, ja bassari tiskin kautta aktiivisubiin.
Aktiivisubin älykkäästi valkkaamalla siihen on myöhemmin yksinkertaista liittää yläpää tai kaksi.
T:Samuli | |
basisti1971: Moi.
Vähänlaisesti tuontyyppistä kirjallisuutta suomeksi on aiheesta kirjoitettu, mutta Blomberg/Lepoluoto Audiokirja on loistava katsaus audiotekniikkaan.
Koska kustantajat ovat sitä mitä ovat, kovia painoksia tuskin enää otetaan, joten kirjoittajat suorittivat suuresti kunnioitettavan kulttuuriteon ja latasivat nettiin.
http://ari.lepoluo.to/audiokirja/
Linkki löytyy myös "studiotyöskentely" alafoorumin FAQ osastosta, mutta kukapa fakkeja lukisi :)
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=16&t=108222
:)
Kuten tässäkin viestiketjussa on useampaan kertaan todettu, tuota on mahdotonta etänä määritellä, muuttujia on pelissä aivan liian paljon.
Jälleen kerran vastaus kysymykseesi riippuu siitä mitä haetaan.
Vanhoja passiivisettejä saa kokonsa ja painonsa vuoksi usein likipitäen kiitoksella, mutta käyttöarvo ja usein rock-uskottavuuskin on enemmän kuin kohdallaan.
Kaikki komponentit ovat myös varsin vapaasti yhdisteltävissä, joten vaikkapa vahvistimen (tai kaiutinelementin) antautuminen ei tee loppulaitteistosta käyttökelvotonta.
Varsinkin jos haalii komponetteja sieltä-täältä, passiivisetin rakentamisessa ja mieleiseen kuosiin säätämisessä on myös melkoisesti jumppaa, eikä lopputulos välttämättä kuitenkaan silti ihan vastaa kulutettua aikaa ja rahasummaa.
Kiinteässä käytössä asialla ei niin suurta merkitystä ole, mutta keikalla irtopalikoista kasatun passiivisetin pystyttäminen ja purkaminen käy ennenpitkää varsin raskaaksi. Etenkin jos on kiirus ja/tai vapaaehtoisia puuhaan on vähän =1.
"Nykyaikaiset" aktiivisetit ovat keveitä, pienikokoisia ja äänikenttä on usein huomattavasti tasaisempi kuin passiivikaapeissa.
Suojaukset ovat myös yleensä muutamaa kertaluokkaa paremmalla tolalla kuin passiivilaitteissa -etenkin jolleivät passiivit ole samaa merkkiä/sarjaa- mutta vastapainona hinta on usein moninkertainen, eikä muovipöntön ulkonäkö ole välttämättä kovinkaan kaksinen.
Mielipidekysymys toki tuo ulkonäköasia.
Aktiivisetit ovat myös yleensä helppoja kasata (etenkin jos ovat samaa sarjaa), pari piuhaa kiinni ja älämölö alkakoon.
1 tai 2 laadukasta 10"(-15") alapääelementillä varustettua aktiivikaappia tolppien nokassa ja yksi 15" tai 18" subi.
Subi on kokolailla pakollinen jos bassarin alapäätä haluaa vähänkään paremmin kuulumaan, varsin harvassa yläpäässä riittää matalien taajuuksien tehonkesto siihen että bassarin alapää kuuluisi ennen kuin kaiuttimen liikepoikkeama ylittyy.
Oma "pikku-PA" on RCF 310A Mk4 ja RCF AS705 subi.
310A riittää treeneissä ilman subia F#BEADG kutosen bassonkin toistamaan laulujen ohella.
310A on ergonomian ja muidenkin ominaisuuksien kantilta hivenen haikea esitys kun monipuolisempiakin laitteita on tarjolla, joten jollen toista samanlaista halvalla löydä, samansuuntaisen budjetin laitteista valinta osuisi tällä hetkellä luultavasti dB Opera 10 kajareihin.
Yhdellä yläpäällä saa etenkin hankalissa/pienissä tiloissa usein kahta yläkaappia paremman äänikuvan aikaiseksi, ja treeneissä on erittäinkin hyvä ratkaisu koska heijastukset pysyvät kahta kaappia paremmin kurissa (=mm. laulumikki kiertää vähemmän).
Toki, jos syystä tai toisesta pitää saada meteli ulostumaan stereona, kahdelle yläkaapille ei tietenkään vaihtoehtoa ole.
Budjetti-/väliratkaisuna voisi tietysti tehdä niinkin että laulut (ja kitarat?) Torquen läpi olemassaoleviin kaappeihin suoraan tai tiskin kautta kuten jäsen basifisti tuossa totesi, ja bassari tiskin kautta aktiivisubiin.
Aktiivisubin älykkäästi valkkaamalla siihen on myöhemmin yksinkertaista liittää yläpää tai kaksi.
T:Samuli
Kiitos todella paljon vaivannäöstäsi vastauksiin. Olen koittanut noita FAQ osaston juttuja lukea tuntikausia, mutta en vain ole osannut hakea tietoa oikeasta paikasta. Mahtavaa, että joku on laittanut tuon kattavan kirjan ilmaiseksi nettiin luettavaksi. Harmi, että painettua materiaalia ei enää kannata tehdä.
Ensi viikolla alkaa laitteiden asennus ja saas nähdä, miten äijien käy =) |  anapena
22.10.2023 12:58:30 (muokattu 22.10.2023 13:09:34) | |
|
Mummielestä Lepoluodon muuten ansiokkaasta kirjasta on vaikea amatöörin saada omin päin kiinni. Pohjalle tarttis saada muutama luento ja vähän käytännön kokemusta aiheesta.
Muistaakseni Ruipon Bändikamat-opus on helpompi, kirjastossa saattais olla, oma kappaleeni on aika hapero.
http://ruippo.fi/mustek/bandikamat/index.html
Larmolalla taisi olla jokin Rokkibändin ABC. Tätä en ole itse lukenut, voi mennä vähän ohi sektorin.
https://riffi.fi/verkkokauppa/tuotteet/rokkibandin-abc
Jäsen pitk antama taktiikka voisi olla kivuttomin. Riippuu vähän kyseisen hahmon pedagogisista avuista ja janoisuudesta/viinapäästä.
Laittakaas joku toi ruippolinkki pysyviin-ketjuun!
TommiW.- Autot, kämpät ja piparit. | |
anapena: Mummielestä Lepoluodon muuten ansiokkaasta kirjasta on vaikea amatöörin saada omin päin kiinni. Pohjalle tarttis saada muutama luento ja vähän käytännön kokemusta aiheesta.
Muistaakseni Ruipon Bändikamat-opus on helpompi, kirjastossa saattais olla, oma kappaleeni on aika hapero.
http://ruippo.fi/mustek/bandikamat/index.html
Larmolalla taisi olla jokin Rokkibändin ABC. Tätä en ole itse lukenut, voi mennä vähän ohi sektorin.
https://riffi.fi/verkkokauppa/tuotteet/rokkibandin-abc
Jäsen pitk antama taktiikka voisi olla kivuttomin. Riippuu vähän kyseisen hahmon pedagogisista avuista ja janoisuudesta/viinapäästä.
Laittakaas joku toi ruippolinkki pysyviin-ketjuun!
Suuri kiitos myös näistä linkeistä. Ei muuta kuin kirjojen hankintaan. Niistä löytyy viisaus. | |
Moi.
Pentacrow: Kiitos todella paljon vaivannäöstäsi vastauksiin.
Ole hyvä :).
Pentacrow: Olen koittanut noita FAQ osaston juttuja lukea tuntikausia, mutta en vain ole osannut hakea tietoa oikeasta paikasta.
Mnetin FAQ:t ovat pääsääntöisesti varsin sekavia, ja koska ovat lukitsemattomia ja usein viestiketjuista faq:eiksi "nostettuja", tieto katoaa ympäripyöreisiin keskusteluihin aiheen sivusta.
Pentacrow: Mahtavaa, että joku on laittanut tuon kattavan kirjan ilmaiseksi nettiin luettavaksi.
Todella mahtavaa, virtuaalihatunnosto kirjan tekijöille.
Kuten myös tuon jäsen Anapenan linkittämän Ruipon Bändikamat-kirjan saattamisesta ilmaiseen sähköiseen muotoon.
anapena: Mummielestä Lepoluodon muuten ansiokkaasta kirjasta on vaikea amatöörin saada omin päin kiinni. Pohjalle tarttis saada muutama luento ja vähän käytännön kokemusta aiheesta.
Muistaakseni Ruipon Bändikamat-opus on helpompi...
Totta puhut, Lepoluodon kirja on oppikirjamaisempi (koska on sellaiseksi alunperin suunniteltu), Ruipon opus on maanläheisempänä varmasti alkutaipaleella olevalle parempi yleisteos.
Larmolan kirja on muistaakseni laaja-alaisempi katsaus bändijuttuihin, ja ellen väärin muista, oli kamaosio ainakin PA:n kantilta suppea.
Varmasti kannattaa kuitenkin tuokin lukea jos jostain käsiinsä saa, eipä herra Larmolalta vissiin mitään huonoa julkaisua ole tainnut koskaan ilmestyä.
anapena: Laittakaas joku toi ruippolinkki pysyviin-ketjuun!
Samaa mieltä.
Pentacrow: Harmi, että painettua materiaalia ei enää kannata tehdä.
Harmihan se on, mutta saahan varsinkin .pdf-muotoiset hätätilassa printattua kansioon tai jopa sidottua jos itseltä tai sidosryhmiltä laitteet löytyy.
Oikeata kirjaa nuo eivät tietenkään korvaa, mutta sinnepäin ;).
Pentacrow: Ensi viikolla alkaa laitteiden asennus ja saas nähdä, miten äijien käy =)
Hyvin siinä käy :).
anapena: Jäsen pitk antama taktiikka voisi olla kivuttomin. Riippuu vähän kyseisen hahmon pedagogisista avuista ja janoisuudesta/viinapäästä.
Kuten myös siitä kuinka avoin on tuollaiselle äänentoiston toteutuksen lähestymistavalle ;).
T:Samuli | samiko
27.10.2023 10:51:10 (muokattu 27.10.2023 11:03:06) | |
|
Pentacrow:
Meillä on olemassa läjä vanhoja laitteita, joista kasaillaan yhdistelmää.
100w transistorinuppi
2 kpl 75w passiivikaiuttimia
6 kanavainen pikku mikseri (ei vahvistin)
Kitara- ja bassocombo
Laulumonitori
Läjä mikkejä ja tietysti soittimet.
Suunnitelma oli sellainen, että combot mikitetään ja laitetaan mikseriin. Combot
toimisivat sitten soittajille monitorina.
Basari ja snare mikitetään ja vedetään mikseriin
Laulu mikserille ja monitorille.
Kysymys olisi sitten se, että miten mikseri kytketään menemään nupin kautta passiivikaiuttimille?
Johonkin väliin pääte vai nupin line outin kautta? Jos pääte tarvitaan, niin minkä tehoinen olisi hyvä olla.
Moi minunkin puolesta. Omasta historiasta sanon että kymmenisen vuotta aikoinani äänentoistoalalla työskennellyt ja 30 vuotta omien bändikamojen kimpussa. Varsinkin alkuaikoina oli kaikenlaista epämääräistä sillisalaattia mistä piti loihtia soittokamat.
Ja sitten minun ehdotus mitä teidän kannattaisi tehdä:
- Noihin passiivikaappeihin ei missään nimessä mitään muuta kuin laulu, ei riitä tehot alkuunkaan. Pelkkä basari on niin tehoa haukkaava instrumentti että ei tule onnistumaan.
- Ostatte transistorinupille oman kaiuttimen ja tietty laulukaapeille vahvistin.
- Jos ei ole mitään hajua kuinka kamat kytketään, niin en suosittele lukemaan mitään alan kirjoja. Ensinnäkin teillä on kamat sillisalaattia että tuskin siellä suoraan neuvoa juuri teidän tilanteeseen. Ja sitten että sitä lukemaansa oikeasti sisäistää niin menee kyllä hankalaksi, tai ainakin voi mennä. Joku tuttu tai tutun tuttu neuvomaan. Meinaan itse olen autojen kanssa ihan kujalla, jamuutama ongelma kun on tullut ja yrittänyt neuvoja lukea niin sanat hyppivät vain silmissä ja mielessä. Kaikki termit ja osat täyttä hepreaa. Helpompi vain soittaa kaveri apuun tai viedä liikkeeseen.
Ja sitten vaihtoehto 2, ja se parempivaihtoehto:
- Ostakaa suosiolla parempi/järeämpi PA jos haluatte mikitellä ja homman kuulostavan hyvältä/paremmalta. Ei ne tuhansia eroja maksa. | |
samiko: Moi minunkin puolesta. Omasta historiasta sanon että kymmenisen vuotta aikoinani äänentoistoalalla työskennellyt ja 30 vuotta omien bändikamojen kimpussa. Varsinkin alkuaikoina oli kaikenlaista epämääräistä sillisalaattia mistä piti loihtia soittokamat.
Ja sitten minun ehdotus mitä teidän kannattaisi tehdä:
- Noihin passiivikaappeihin ei missään nimessä mitään muuta kuin laulu, ei riitä tehot alkuunkaan. Pelkkä basari on niin tehoa haukkaava instrumentti että ei tule onnistumaan.
- Ostatte transistorinupille oman kaiuttimen ja tietty laulukaapeille vahvistin.
- Jos ei ole mitään hajua kuinka kamat kytketään, niin en suosittele lukemaan mitään alan kirjoja. Ensinnäkin teillä on kamat sillisalaattia että tuskin siellä suoraan neuvoa juuri teidän tilanteeseen. Ja sitten että sitä lukemaansa oikeasti sisäistää niin menee kyllä hankalaksi, tai ainakin voi mennä. Joku tuttu tai tutun tuttu neuvomaan. Meinaan itse olen autojen kanssa ihan kujalla, jamuutama ongelma kun on tullut ja yrittänyt neuvoja lukea niin sanat hyppivät vain silmissä ja mielessä. Kaikki termit ja osat täyttä hepreaa. Helpompi vain soittaa kaveri apuun tai viedä liikkeeseen.
Ja sitten vaihtoehto 2, ja se parempivaihtoehto:
- Ostakaa suosiolla parempi/järeämpi PA jos haluatte mikitellä ja homman kuulostavan hyvältä/paremmalta. Ei ne tuhansia eroja maksa.
Kiitokset mielipiteistä ja neuvoista vielä kerran kaikille. Ostin divarista Rokkibändin ABC kirjan ja lueskelin myös nuo netistä löytyvät kirjat.
Saatiin meidän sillisalaatilla homma toimimaan ja äänet ulos ihan riittävän kuuluvasti. Ei tarvita isompia laitteita meidän käyttöön.
Case is closed. | |
Pentacrow: Kiitokset mielipiteistä ja neuvoista vielä kerran kaikille. Ostin divarista Rokkibändin ABC kirjan ja lueskelin myös nuo netistä löytyvät kirjat.
Saatiin meidän sillisalaatilla homma toimimaan ja äänet ulos ihan riittävän kuuluvasti. Ei tarvita isompia laitteita meidän käyttöön.
Case is closed.
Tommoisella Torguellahan tai vastaavalla bändit on pärjänneet silloin -74
Jos ne on ehjät niin niillä pärjää ihan samalla tavalla tänään.
Ero on vaan siinä, että tänä päivänä ei oo pakko pärjätä tuolla laitteistolla jos ei tahdo. Mut jos niit haluaa käyttää niin ei siin ole mitn väärää.
Onneksi maailmassa on paljon hyviä ja helppoja biisejä.
Ei tarvitse soittaa huonoja eikä vaikeita. |  musamies
01.11.2023 16:14:10 (muokattu 01.11.2023 16:46:32) | |
|
Pentacrow: Kiitoksia kaikille vastauksista ja neuvoista.
Mikähän olisi hyvä suomenkielinen kirja, josta saisi kattavaa selkokieilistä tietoa näistä vehkeistä.
Minkä kokoisia(tehoiltaan) kaiuttimien ja vahvistimien pitäisi olla, että niistä voisi hyvänkuuloisesti tuutata kaikki samasta. Niistä siis tulisi mikitetty kitara, basso, basari ja laulu, joita voisi mikseristä säätää. Onko parempi vahvistin+passiivit vai joku aktiivisetti?
Jos jollakin olisi joku ihan konkreettinen ehdotus, niin kiitos siitä.
Ennen ei tuutattu kaikkea samasta ja se toimi.
Nuorena tuli kokeiltua mitä kummallisimpia virityksiä esim. hyvä monitori laittamalla Hammond L-100 etulevy kauiuttimineen kiinni vaatekaapin tapaiseen puiseen talon rakenteisiin kuuluvaan kaappiin ja Dynacordin täysputkipääte siihen kiinni.
Rumpalille oli eri huone, jossa tais olla 18 tuumainen fane isossa kotelossa ja HH diskanttudraiveri omatekoisella torvella. Siinä 100 wattinen Sound City täysputki. | |
Moi.
Pentacrow: Ostin divarista Rokkibändin ABC kirjan ja lueskelin myös nuo netistä löytyvät kirjat.
Saatiin meidän sillisalaatilla homma toimimaan ja äänet ulos ihan riittävän kuuluvasti. Ei tarvita isompia laitteita meidän käyttöön.
Case is closed.
Virtuaalihatunnosto tilannepäivityksestä.
Mukava kuulla että saitte toimimaan :).
rintapek: Tommoisella Torguellahan tai vastaavalla bändit on pärjänneet silloin -74
En ollut tietenkään tuossa vaiheessa vielä kuvioissa mukana, mutta sen perusteella kun itse reilu vuosikymmen jälkeenpäin Riihimäellä aloittelin PA-harrastustani, veikkaan että tuollaisen 70-luvulla omistanut jantteri lienee saanut vapaasti valita bändin jonka kanssa soittelee.
Sen verran alkeellisilla (=kitarastyrkkareilla) valtaosa laulua vielä 80-luvullakin vahvisti.
Varakkaammilla oli tietysti erilaisia mikserimmän näköisiä mikserivahvistimia, aniharvalla oikeita miksereitä ja räkkipäätevahvistimia.
Mulla kävi julmettu flaksi kun sain jo varsin aikaisessa vaiheessa ostettua bändiimme laulajaksi havitelleelta jantterilta Marshall 2003 PA-nupin ja Rewatt kaapit.
Nuo ovat sinakin mun mielestä retrofiilistelyihin edelleen ihan validit laitteet.
rintapek: Jos ne on ehjät niin niillä pärjää ihan samalla tavalla tänään.
Täysin totta, hämmentävän harva tuota ajattelumallia tuntuu sisäistävän.
rintapek: Ero on vaan siinä, että tänä päivänä ei oo pakko pärjätä tuolla laitteistolla jos ei tahdo. Mut jos niit haluaa käyttää niin ei siin ole mitn väärää.
Totta nuokin, etenkin jälkimmäinen.
T:Samuli | samiko
02.11.2023 13:28:00 (muokattu 02.11.2023 13:29:30) | |
|
rintapek: Tommoisella Torguellahan tai vastaavalla bändit on pärjänneet silloin -74
Jos ne on ehjät niin niillä pärjää ihan samalla tavalla tänään.
Varmasti pärjää, niinkuin vaikka yhdellä aktiivikaiuttimella laululle, rummut akustisesti ja kitarat/bassot omista comboistaan.
En millään jaksa uskoa että vuonna 74 tuollaisesta mikserivahvistimesta plus pienistä kaiuttimista olisi ängetty pihalle basaria, snarea (muutenkin kovaääninen soitin), kitarat ja bassot ja laulut eli siis käytännössä kaikki mahdollinen. Enkä voi millään uskoa että kaiken tuuttaminen noin pienien kamojen läpi kuulostaisi paremmalta kuin se että niitä käytettäisiin vain laulukamoina plus ehkä max jotain akkarin räpsyä.
Mutta tämä on tosiaan vain oma näkemys ja pääasia että aloittaja on tyytyväinen ja saanut homman rokkaamaan. | |
Syy miksi nykyjään tuntuu varteenotettavalta laittaa jonkinlaisesta pienistä äänentoistolaitteista paljon muutakin kun laulua, omia vahvistimia ei viitsi kuljettaa ja digimikseristä pääsee säätämään, säätöjä on enemmän, jolloin voi saada äänen sopivaksi silloinkin kun ennen pitäs olla oma vahvistin. Tehokkaat pienehköt laitteet halpoja toisin kuin ennen.
Nyt hyvä oma vahvistin voi olla kalliin tuntuinen verrattuna pa-laitteisiin. Kun itse soitan koskettimia, on niiden vahvistaminen kuitenkin sellaista, johon voi laittaa muutakin. Subbari ja jotkut kaiuttimet. Jos on laulu, yleensä myös mikseri ja silloin saa muutakin samoista. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
