| Aihe: Helposti laajennettavat PA-Kamat pikku budjetin bändille | |
|---|
|
Hotlicks: Tohon on pakko korjata, että kyllä yllättävän moni tekee noita molempia (siis esiintyy ja miksaa pikkupaikoissa). Ainakin itse olen ollut useamman kanssa lähiöpubissa keikalla. Ens viikolla taas. Suomessa ei käsittääkseni niin paljon ole keikkaa tarjolla, että olisi varaa jatkuvasti kieltäytyä ainakaan keikan pienuuteen tai kamoihin vedoten. Liksa on sitten eri, mutta aina on päästy hyvässäs hengessä sopimukseen. Sama pätee soittajiin. Ihan ketä vaan voi pyytää ihan mille keikalle vaan. Sanovat kyllä jos ei innosta tai ehdi.
Tottakai löytyy sellaisiakin, jotka tekee. Mutta kun taloudellinenkin fakta on, ettei jollekin lähiöpub-keikalle sitä miksaajaa oteta mukaan lainkaan, niin aika vähissä tietysti ne sitten on ne kokemukset.
Mutta joka tapauksessa, tarkoitus ei ollut tietenkään vittuilla tuolla kommentilla. Aivan samalla tavalla multa puuttuu kokemusta miksaamisesta sitten niistä isommista paikoista : ) Eikä sitä nyt yksittäistapauksia lukuunottamatta ne omien bändien keikka-areenatkaan mitään jäähalliosastoa ole olleet, heh.
Rummut nurin ja nussimaan! - Musanäyte: http://www.youtube.com/watch?v=xNXySiXWU9w | |
Hotlicks: Liksa on sitten eri, mutta aina on päästy hyvässäs hengessä sopimukseen.
Joo no niin. Se liksa onkin sitten se jutun juju.
Moniko ammattimies raahaa itsensä ja kamansa harrastelijabändin
keikalle niin pienellä liksalla että OMAA tuotantoa soittava bändi kostuu keikasta muutakin kun bäkkärin voileivät?
Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat kökkähenkiset äänivelhot ilmoittautukoot!
Keskustellaan sitten niistä liksoista!
Kun kuitenkaan ei ihan ammatti-ihmistä viitti joka kerta kinua kaljapalkalla jonnekin takahikiälle keikalle. Sen verran minä(kin) kunnioitan toisten ammattitaitoa.
Siunattuja ovat kuurot, sillä he eivät kuule minun laulavan | |
Paljon on hyvää asiaa tällä palstalla puhuttu.
Sen verran vielä lisäisin noihin kulmakuppilakeikkoihin, että kuinka paljon niissä on loppujen lopuksi väliä äänenlaadulla? Ei sillä että nyt tarkoituksenmukaisesti pitäisi paskalta kuulostaa, mutta kun porukka nyt on usein niissä mitä on ja ainakin lopuksi kaikki ovat yleensä niin kännissä että kaikki kuulostaa hyvältä..
Meidän bändi on näissä äänentoistoasioissa pysynyt linjalla keep-it-simple; 8-kanavainen mikseri, kompaktit aktiivikaapit ja pari monitoria lavalle. Äänimiestä ei tarvita ja meininkiä yleensä on. Jos toiminta tästä yhtään kasvaisi mietittäisiin tämä asia toki uudelleen..
http://www.freewebs.com/rock-ugly |  puusormi
30.04.2010 23:53:41 (muokattu 30.04.2010 23:55:35) | |
|
Me soitellaan omia suomirokki biisejämme pääasiassa pienissä ja keskisuurissa kippoloissa ehkä n. 15-25 keikkaa / vuosi täällä itäisemmässä suomessa. Isoimmillaan keikkapaikat ovat olleet ehkä luokkaa 300-350 asiakaspaikkaa. Pieni PA (kaksi yläpäätä á 200w, yksi 500w subbari) on riittänyt sisätiloissa kaikenkokoisissa paikoissa kun on lähdetty siitä liikkeelle että volat pidetään ankarasti kurissa. Maksimiäänenpainetta kai lähtee valmistajan myyntimiesten mukaan yläpäistä metrin päähän 123dB / kaiutin ja subista jotain samaa luokkaa, vaan säröä kyllä tulee reilusti jos noin kovaa oikeasti ajelisi niitä. Ihan kuin oikea PA siis, mutta paljon pienempi. Äänenpaineet on pidetty pikkulaitteille sopivalla tasolla soittamalla kitarat ja basso linjaan sekä triggaamalla rummut peltejä ja haitsua lukuunottamatta. Tomit, virveli ja basari on dempattu aika rajusti, akustisesti niistä lähtee hyvin vähän ääntä. Peltejä ja haitsua on vaimennettu laittamalla alemman huopalätkän päälle hieman isompi pala vaahtomuovia, cympadien ostosta on puhuttu jo pitkään... Monitorointi tulee kaikille soittajille nappeihin lankaa pitkin.
Balanssia on tällä systeemillä helppo säätää ja laulun saa aina kuuluville kun kukaan ei pääse ruuvaamaan omaa vahvistintaan isommalle keikan edetessä ja rumpali saa kolistella dempattuja kannujansa raskaammallakin kädellä. Kierron kanssa ei ole ongelmia vaikka esim. lauluja kompressoidaan yleensä ihan jonkun verran. Nappikuuntelun ansiosta monitorointiolosuhteet ovat melko vakiot minkä ansiosta yleensä soundcheck on tehtynä n. 45-50 min siitä hetkestä kun auto on parkkeerattu baarin pihaan. Kun ei backlineäkään tarvitse paljoa pystytellä rumpuja lukuunottamatta. Roudausmusiikkia ei pääse kukaan soittamaan ennenkuin PA on pystyssä, mistä iso plussa systeemillemme.
Eihän noilla kamppeilla missään isoissa paikoissa soita eikä pärjää äänenpaineen suhteen kenellekään. Vaan hintansa ovat vehkeet haukkuneet moneen kertaan. Hintaa yläpäillä taisi olla n.700e (joo, Altot), subbasella käytettynä 500e (mackie swa1501) ja behkun digimikseri oli käytettynä muistaakseni 450e.
Systeemissämme on myös se etu että lainaamalla/vuokraamalla vaan paremmat kaiuttimet (+päätteet) homma skaalautuu ylöspäin helposti. Langallinen korvamonitorointi on erinomaisen edullinen ratkaisu jos sen kanssa vaan on halua opetella elämään. Itsensä kuulee varmasti vaikka missä betonibunkkerissa soittaisi korva kiinni crashissä ja keikan jälkeen ei kuuloluut huuda kuolemaa. Kun ei työnnä tulppia sisäkorvaan asti, voi natiivien kanssa keskustella henkeviä biisien välissä ilman tilamikkejä tai muita virityksiä. Eikä tarvii huutaa kuullakseen oman äänensä laulaessa, äänikin kestää paremmin.
Eli konstit on monet ja halvallakin pääsee jos ei perse kestä laittaa hirmu kalliita vehkeitä. Myönnän että kaihoisasti tulee aina tuolta torilta katseltua vähän järeämpää kalustoa. Ehkä sitten kun altoista aika jättää, mikä saattaa tapahtua minä hyvänsä päivänä :)
Saapiko lähettää terveisiä? | |
Mä taasen puolustan omaa pikkusettiä. Mua vituttaa suuresti kinuta aina lainaan/vuokralle joltain muulta kampetta, joka pitää sitten hakea ja viedä takaisin ja sitten vielä mahdolliset "tää on rikki rikoitte sen yybyy". Omat kamat kippaa treenikseltä pakun kyytiin ja ajaa keikalle, tietää niiden kytkennät ja mikä säätö vaikuttaa mihinkin, ja jos joku on rikki, tietää mistä lähteä epäkohtaa skaalailemaan.
Oma humppa-akti liikkuu Renkus Heinzin cube -sarjan ylä- ja alapäillä, Australian Monitor -vahvistinräkillä ja Allen&Heathin mikserillä, pari Mackien muovikippoa monitoreina, joita käytetään myös treeneissä ja akustiskeikoilla. Hyvin on riittäny meidän snadimmanpuoleisissa mestoissa. Onhan noihin rahnaa mennyt, mutta kiva kun ne on omia. Isommilla keikoilla ollaan toki pummattu järkkäri palkkaamaan PA operaattorin kera. Ja sekin on kivaa, ei tarvii ite huolehtia siitä. Mutta kun niitä isoja keikkoja on niin harvoin.
My 5 cents.
My life is like an Opel-highway. |  DSM
01.05.2010 11:47:38 | |
|
TheEsa: Paljon on hyvää asiaa tällä palstalla puhuttu.
Sen verran vielä lisäisin noihin kulmakuppilakeikkoihin, että kuinka paljon niissä on loppujen lopuksi väliä äänenlaadulla? Ei sillä että nyt tarkoituksenmukaisesti pitäisi paskalta kuulostaa, mutta kun porukka nyt on usein niissä mitä on ja ainakin lopuksi kaikki ovat yleensä niin kännissä että kaikki kuulostaa hyvältä..
Pakko kommentoida. Ensinnäkin se 1500€ budjetti tuntuu naurettavalta, mutta suosittelen silti tässä kohtaa juuri halpaa mikseriä ja 1-2 aktiivista hyvälaatuista muovilootaa. Toisaalta, jos paikat on pieniä niin miksi niitä pitäisi olla 2 ? yksikin riittää.
Sanoisin tässä kohtaa, että kiinnittäkää enemmän huomiota bändin balanssiin, kitara ja bassovärkeillä pärjää tosi hyvin jos soundit ja balanssit on kohallaan. Lauluja varten sitten vähän koilotinta.
Olen itse aina välillä tehnyt pikkusissa kaljapaikoissa keikkoja bändeille, ihan ensin mielenkiinnosta mutta sittemmin ihan muistuttaakseni itselleni, miten joskus voi asiat olla hyvinkin. Lähiökuppiloissa ei periaatteessa ole laadulla niin suurta merkitystä, koska sanomistahan siellä tulee ihan aina kuitenkin. Aivan sama onko sulla 1000 vai 10000 kamat siellä niin aina joku valittaa jostakin joka tapauksessa.
Viimeisin "muisto" asiasta oli noin 130 hengen (tais olla terassi mukana) kuppila johon oli tilattu suomirokkibändi... 2 asiakasta kävi kysymässä että voisiko bändi soittaa hiljempaa kun ei missään voi normaalisti keskustella. Pyysin kääntymään ravintolan puoleen ja valittaa ohjelmatarjonnasta sinne suuntaan jos paikalliset haluavat kantapaikkansa pysyvän keskusteluravintolana.
No meni vähän ulos aiheesta taas mut pistäkää balanssi kuntoon ja pienet kaulukamat niin siitä se lähtee. Subi vuokralle basarille jos tarvis.
"it's nice to be important, but it's more important to be nice..." | |
Äänenpaineet on pidetty pikkulaitteille sopivalla tasolla soittamalla kitarat ja basso linjaan sekä triggaamalla rummut peltejä ja haitsua lukuunottamatta. Tomit, virveli ja basari on dempattu aika rajusti, akustisesti niistä lähtee hyvin vähän ääntä. Peltejä ja haitsua on vaimennettu laittamalla alemman huopalätkän päälle hieman isompi pala vaahtomuovia, cympadien ostosta on puhuttu jo pitkään..
Äänipoikana tulee arvostettua sitä, että lavavola pysyy aisoissa. Toisaalta arvostan myös ns "tervettä" lavasoundia, joka ei IMO vaan synny soittamalla kielisoittimia linjaan :) poikkeuksiakin toki on, myönnetään. Ja teidän tapauksessanne ratkaisu varmasti onki laitteisto huomioonottaen varsin toimiva.. Cympadit on toimiva ratkaisu, suosittelen.
Henk.koht tasolla nuo linjasoundit korpeaa, kun työpaikan nykyiset (toivottavasti tilapäiset) bulgarialaiset house-orkat suosii juurikin tuollaista metodia ja usein vielä sähkörummuilla myrkytettynä. Musa tulee hiljaa joo, mutta ei se kyllä miltään kuulostakaan, paitsi ne sähkörummut kuulostaa pääsääntöisesti paskalta. Väritöntä, hajutonta ja ennenkaikkea mautonta toteutusta.. Tavallaan bändi syö jo omaa asemaansa sillä, että backlinevalinnoilla alistutaan musiikillisen tapetin rooliin. Varsinkin tuo tämänhetkinen housebändi on niin muovisen kuuloinen, että ei siitä saa kiiltopaperista konvehtia vaikka kuinka nappulaa vääntelee. Mut linjakamaa onkin kaikki soittimet lukuunottamatta puhaltimia. Onneksi laulut tulee vielä mikkeihin :)
katellaan... | |
duane: Äänipoikana tulee arvostettua sitä, että lavavola pysyy aisoissa. Toisaalta arvostan myös ns "tervettä" lavasoundia, joka ei IMO vaan synny soittamalla kielisoittimia linjaan :) poikkeuksiakin toki on, myönnetään. Ja teidän tapauksessanne ratkaisu varmasti onki laitteisto huomioonottaen varsin toimiva.. Cympadit on toimiva ratkaisu, suosittelen.
Henk.koht tasolla nuo linjasoundit korpeaa, kun työpaikan nykyiset (toivottavasti tilapäiset) bulgarialaiset house-orkat suosii juurikin tuollaista metodia ja usein vielä sähkörummuilla myrkytettynä. Musa tulee hiljaa joo, mutta ei se kyllä miltään kuulostakaan, paitsi ne sähkörummut kuulostaa pääsääntöisesti paskalta. Väritöntä, hajutonta ja ennenkaikkea mautonta toteutusta.. Tavallaan bändi syö jo omaa asemaansa sillä, että backlinevalinnoilla alistutaan musiikillisen tapetin rooliin. Varsinkin tuo tämänhetkinen housebändi on niin muovisen kuuloinen, että ei siitä saa kiiltopaperista konvehtia vaikka kuinka nappulaa vääntelee. Mut linjakamaa onkin kaikki soittimet lukuunottamatta puhaltimia. Onneksi laulut tulee vielä mikkeihin :)
En ole ikinä kanssa kuullut, että sähkörummut tai linjakamat kuulostaisivat hyvältä. Lähtökohtaisesti se on ollut aina huono soundi, mutta sen saa halutessaan aika hiljaiseksi. Ei paljoa lämmitä kyllä sekään vaihtoehto. Mieluummin kitaristeille vaikka 5w vahvarit ja rumpali opetelkoon soittamaan. :) | puusormi
01.05.2010 14:44:50 (muokattu 01.05.2010 14:45:33) | |
|
Teijo K.: En ole ikinä kanssa kuullut, että sähkörummut tai linjakamat kuulostaisivat hyvältä.
Pistäyvy joku kerta keikalla jos satut samaan kaupunkiin :)
Lähtökohtaisesti se on ollut aina huono soundi, mutta sen saa halutessaan aika hiljaiseksi. Ei paljoa lämmitä kyllä sekään vaihtoehto. Mieluummin kitaristeille vaikka 5w vahvarit ja rumpali opetelkoon soittamaan. :)
Höh, ja myö pöljät kun on kuviteltu että soundaa varsin hyvältä. Olen minä nähnyt ihan starbojenkin vetelevän linjaan bassoa, kitaraa ja rumpujaan triggailevan.
Sitä minä en kyllä tajua miten "se on lähtökohtaisesti aina huono soundi" jos se tulee mallintimesta. Onko se huono soundi jos on putkinuppi ja siinä keinokuorma jossa on kaiutinemuloitu ulostulo ja siitä otetaan tiskiin? Vai onko soundi hyvä jos on mallintava, putkipääte ja mikitetty kaappi? Tai jos on putkietunen ja -pääte ja sitten oikean kaapin impulssin avulla lasketaan sille kaappimallinnos? Entäpäs jos vahvistin on trankku, onko jo silloin kaikki menetetty? Kerro minulle totuus tästä asiasta niin ei tarvii huonoilla soundeilla soittaa loppuelämäänsä :)
Saapiko lähettää terveisiä? | |
puusormi: Pistäyvy joku kerta keikalla jos satut samaan kaupunkiin :)
Toki, mieluusti.
Höh, ja myö pöljät kun on kuviteltu että soundaa varsin hyvältä. Olen minä nähnyt ihan starbojenkin vetelevän linjaan bassoa, kitaraa ja rumpujaan triggailevan.
Jos se sun mielestä on hyvä, niin mikäpä siinä. Mä en ole vaan itse vielä kertaakaan kuullut hyväsoundisena toteutuksena tommosta settiä. Mun mielipiteestä on kuitenkin ihan turha vetää hernettä nenään. Siitä saa kaikin käytettävissä olevin mokomin olla myös eri mieltä. | |
Menee jo vähän ohi aiheen, mutta menköön.
Jos rumpujen räime on tasoa tolkuton salin takaosassa ja PA:lla lähdetään vielä taistelemaan kaikki loputkin kuuluviin niin kyllä mä siinä tapauksessa alkaisin mieluummin puhumaan lähtökohtaisesti paskoista soundeista. Oli PA sitten T.boxia tai D&B:tä, mut tietyn rajan jälkeen koko homma on yhtä sotkusta puuroa.
Sähkörummuista löytyy kyllä laadukkaampia vehkeitä, kuin ne iänikuiset DTXpressit mitkä aika iso osa väestöstä tuntuu edelleen mieltävän ainoaksi vaihtoehdoksi käsitteelle "sähkörummut". Melkein väittäisin, että soundit paranisi monilla kuppilabändeillä aika rankasti, jos ne kiireessä viritetyt pakkasesta lavalle nostetut rumpusetit korvattais sähkörummuilla. Toistaiseksi ainoat valituksen aiheet mitä oon kuullu meidän Rolandin setistä on koskeneet aina tatsia eikä soundeja. Enkä yhtään kiellä, etteikö verkot tuntuis erilaiselta kuin oikeat kalvot.
Se on pojat sillälailla, että me on hävitty tää peli. | |
hjunnila: Menee jo vähän ohi aiheen, mutta menköön.
Jos rumpujen räime on tasoa tolkuton salin takaosassa ja PA:lla lähdetään vielä taistelemaan kaikki loputkin kuuluviin niin kyllä mä siinä tapauksessa alkaisin mieluummin puhumaan lähtökohtaisesti paskoista soundeista.
Joo, kyllä rumpujakin pitää osata soittaa että soundaa hyvältä. Aivan kuten kaikkia muitkin soittimia. Tai varsinkin rumpuja. En mä tosta oo sun kanssa yhtään eri mieltä. | |
Pieni rumpalipoika: Vielä lisäyksenä, että tällä palstalla pyörii tautisesti tämän maan eturivin äänimiehiä. Ja se on tietysti todella hyvä asia, mutta fakta vain on että heistä ei varmasti kovin moni tee edes miksaajan ominaisuudessa sellaisia keikkoja mistä tässä nyt varmasti puhutaan. Puhumattakaan, että kävisivät lähiöpubeissa itse soittamssa jurrisille apinoille suomirokkia.
Noissa Henkan (Hki & Tre) jameissa ne on kyl käyny kailottamassa todistajalausuntojen mukaan.
Tarkoitan vain, että karusta arjesta saattavat monet olla jo hieman vieraantuneita ;D Vaikka jokainen heistäkin on tietysti vuosikausia sitten uransa aloittanut muualta kuin PMMP:n tai Nightwishin etupäästä.
Jos et ole Aholan Kimmon tarinointia NW-keikkareissuista lukenu, niin paljon olet menettänyt. Bussit hajoo, sähköturvallisuus pyöreä nolla, kamat jotain naurettavan ja surkuhupaisan välimaastoa... Ja sitten ne iänikuiset äänenpainerajat täällä kotomaassa.
Rööninki taasen on joutunu vetää PMMP:a rapit tuhannelle mitoitetulla (sallitut äänenpainerajat huomioiden) setillä, kun yleisöä tullutkin paikalle noin kymmenkertainen määrä.
Karu arki - täyttä todellisuutta - aivan kaikille.
turkulainen | |
Hei tämmönen idea tuli tässä vielä...
Jos raha on tiukassa alkuun niin hommatkaa joku kaveri bändi tai musiikkiyhdistys tms. ja laittakaa yhteiset kamat alle ja jos esim. kummatki laittaa sen 1500e niin sit on jo 3000e kasassa ja sillä saa jo ihan välttävän läjän jne. Sitten tosiaan kandee ite opetella korjaan noita laitteita ja piuhoja ja sitä perus rassausta. Säästää pitkiä pennejä sillä.
Eipä muuta... :)
-Hensu
www.valoakansalle.webs.com | avl
02.05.2010 02:29:08 | |
|
Henri93: Hei tämmönen idea tuli tässä vielä...
Jos raha on tiukassa alkuun niin hommatkaa joku kaveri bändi tai musiikkiyhdistys tms. ja laittakaa yhteiset kamat alle ja jos esim. kummatki laittaa sen 1500e niin sit on jo 3000e kasassa ja sillä saa jo ihan välttävän läjän jne.
No nyt tuli mieheltä ihan asiallista tavaraa eli kultaista, heh, 80-lukua muistellen kun joku porukasta sai keikan niin kamoja lainattiin ihan kyselemättä. Marsun nuppi lähti studioon ja vastavuoroisesti sai kunnon tiskin omalle keikalle. Ja yhteiskeikoilla kamat laitettiin tietenkin aina yhteen. | |
Henri93: Hei tämmönen idea tuli tässä vielä...
Jos raha on tiukassa alkuun niin hommatkaa joku kaveri bändi tai musiikkiyhdistys tms. ja laittakaa yhteiset kamat alle ja jos esim. kummatki laittaa sen 1500e niin sit on jo 3000e kasassa ja sillä saa jo ihan välttävän läjän jne. Sitten tosiaan kandee ite opetella korjaan noita laitteita ja piuhoja ja sitä perus rassausta. Säästää pitkiä pennejä sillä.
Eipä muuta... :)
-Hensu
On totakin kokeiltu. Lopputulos oli että kamat aina paskana eikä rikkojaa ikinä löytynyt. Ei koskaan enää. |  Vilhelmus
02.05.2010 11:01:10 (muokattu 02.05.2010 11:08:12) | |
|
Haa. Tää keskustelu on rönsyillyt sen verran kiinnostavaan suuntaan, että pitänee itsekin osallistua, vaikken varsinaisesti avaajan pulmiin osaa sen enempiä sanoa. Paitsi ehkä hivenen kompata "hyvä pikkusetti + laajennukset vuokralle" -ideaa.
Mitä useampia keikkoja on itse nähnyt tahi soittanut, sitä enemmän on ruvennut kiinnittämään huomiota metelin määrään. Silloin kun soitetaan raskaampaa musiikkia, mielestäni keikkamestassa pitää olla yllättävänkin paljon kokoa (ja muuten akustiset ominaisuudet toki kunnossa), että meininki kuulostaa järkevältä. Nimibänditkin vetävät vielä aivan turhan pienissä paikoissa siltä kannalta tarkasteltuna, että yleisössä olis mukavata kuunnella musiikkia sopivalla äänenpaineella ja soundilla ilman korvatulppia tahi kuulonmenetystä. Ja kyllä, olen sillä kannalla, että esim. raskaamman musiikin rumpusoundit tulevat sieltä rummustosta vain ja ainoastaan vetelemällä tarpeeksi kovaa. Sitten kun sitä soundia kuitenkin tehdään osin prosessoimalla ja tällä "valmiilla" soundilla sitten peitellään lavalta tulevaa kolinaa, on ääntä jo enemmän kuin tarpeeksi. Onkin aina hienoa todistaa keikkoja lavalta tai yleisöstä jossakin mielellään vähintään 300+ asiakaspaikan mestassa, joka on oikeasti suunniteltu keikkailemista varten. Tampereen Klubilla ei oo enää pakko vetää vitun lujaa. Nosturi on jo tosi jees. Montako Klubia ja Nosturia löytyy keskimääräisen bändin keikkalistasta? Niin..
Tältä pohjalta on sitten tullut ajateltua oman coverpumpun meininkiä, varsinkin kun valtaosa keikoista on nimenomaan hyvinkin autenttisissa keskikaljakuppiloissa, mitkä eivät toteuta todellakaan edellä mainitsemaani ideaalin keikkapaikan toivetta. Eli pubit ovat pikkuisia, kenties sokkeloisia, eivätkä yleensä livesoittoon tarkoitettuja. Lisäksi äänentoiston ja kaiken muun ko. toimintaan liittyvän suhteuttamisessa pitäisi ottaa sellaisia asioita huomioon kuin:
- logistiikka (ei ole vielä sattunut komppiryhmään pakunomistajia, vaan hippejä)
- raha (meno: kamat & logistiikka, tulo: paska liksa)
- roudaus
- mahtuminen "lavoille".
Näitä ynnäiltyäni en omalla kohdalla näe minkäänlaista järkeä lähteä vetämään noihin räkälöihin normaalin backlinen kanssa. Jumalauta Äetsän Kökköbaarissa ihmiset kuolis hipin ensimmäisestä virvelinsivalluksesta eikä meikän fullstäkki nuppiräkkeineen mahtuis varmaan edes portaita ylös. Homma on kehkeytynyt lopulta äärimmäisen käyttökelpoiseen muotoon; sähkörummut, kielisoittimet suoraan linjaan, lisäksi laulumikit. Äänentoistona yläpäät ja subbari (2xOpera 410D + SUB 15 D). Ideana se, että subbari pitää olla jotta raskaampi setti jytisee. Paljon uskottavamman kuuloista vetää hiljempaa, mutta bassopään kera, kun niittää kansaa hirveällä ylämiddletuuballa. Näissä mestoissa kaiuttimet asetellaan (PRP tästä melttosikin) niin, että homma kuuluu jotenkin myös soittajanplantuille. Näin ollen monitoreja ei tarvita. Kierto-ongelmia ei tule, koska mikkejä ei joudu gainaamaan niin helvetisti backlinevoluumin takia. Tällä setillä pystytään myös vetämään vähän isommissa paikoissa, jos heitetään vielä toinen subbari mukaan. Tietysti paikan isontuessa alkaa jossain vaiheessa rajat tulla vastaan. Verrattuna samojen hommien tekemiseen vaikkapa normibacklinellä ja laulukamoilla, paremmin onnistutaan seuraavassa:
- jätkät & kamat mahtuu farkkuun
- soundi on helposti hallittavissa ja ns. valmis
- pubinnurkkaan mahdutaan
- ikinä ei ole "pakko" vetää liian kovaa.
Ei ole vielä kyllä tullut kokeiltua, mutta tietty ois hauska koittaa miten tuossa setissä riittäis hönkä kunnon backlinen kanssa. Sitten tarvittaisiin kuitenkin monitorit, mikkejä ja muuta säätöä ja sen jälkeen pitäisi tehdä täydet ääniteknikon työt. "Lavalta" käsin turhan hankalaa. Ja kuka siitä maksais, hä!?
Toki sitten bändille aina autenttisempaa on vetää paremman tuntuman tuovilla ns. oikeilla kamoilla. Varsinkin, jos kuuntelu saadaan toimimaan niin, että olis oikeasti vaikka edes puoliksi yhtä mukava laulaa kuin tuon em. kompaktisetin kanssa, jolloin kaikki kuuluu sekä itselle että yleisölle mainiosti. Sitten kun mesta _oikeasti_ mahdollistaa kunnon backlinella rokkailun, kamat ja äijä tilataan muualta (ellei niitä talon puolesta ole). Tämä tuo vaan sen ongelman, että liksaa pitäisi pyytää paaaljon enemmän. Ja siitä ravintoloitsijat eivät sitten alkuunkaan tykkää..
Ainiin, vielä tärkein asia, oothan esim. sää Teijo uhrannut aikaa myös sille seikalle, miten yleisö kokee soundinmuutokset verrattuna kunnon backlineen, jos stagella pelaakin sähkörumpuja ja linjaansoittoa suosiva hipistö? Oman bändin tarkoitus on nimenomaan viihdyttää asiakaskuntaa ja ainakin juuri näissä pikkuräkälöissä sille asiakaskunnalle taitaa olla ihan sama, tuleeko soundi modulista vai Kumusta. Itse asiassa taitaa olla vähän parempikin, kun rumpusoundit on "vähän niinku paikallisradiossakin". Ja niinku edellä sanottiin, pääasia että laulu kuuluu. Kuten paikallisen vakioasiakas erään soundcheckin aikana huusi, "laulu kovemmalle ja meteli pienemmälle"! :P
Joo, ei tää mietiskely auta alkuperäistä kysyjää lainkaan. Jotenkin vaan halusin tuoda esiin turhautumista siitä, että hommien lähtökohta on vähän liian usein hukassa, eikä ajatella sitä että varsinkin pienissä mestoissa, minne yleisö ei edes välttämättä tule niinkään live-esiintyjää kuulemaan, yleensä ihmisten ja ravintoloitsijoiden ykköstoive on se "KUNPA EI TULIS NIIN LUJAA". Jos näin on, eikö siihen pitäisi hakea ratkaisua moninaisin keinoin.
Ja todetaan nyt vielä, että en minä peräänkuuluta, että joka orkan pitäis vetää pikkumestoissa sähkörummuilla tai suoraan linjaan. Perustelujen jälkeen sen ei pitäisi vaan olla mahdoton vaihtoehto. Ja hemmetti, että on mukava joskus kuunnella akustisia kokoonpanoja järkevällä volyymilla. Ja mitä suuremmalla äänenpaineella vedätte, sitä todennäköisemmin ottavat seuraavalla kertaa jälleen meidän sopivavolaisen ryhmän soittelemaan :P
P.S. Muusikoille mää en haluaiskaan soittaa, hyi saatana.. Vaikka osaisivatkin arvostaa hiljaisella backlinellä vetävää ryhmää hissuttelijarumpaleineen.
Jäätävä mänkkinen. | |
Vilhelmus:
Ainiin, vielä tärkein asia, oothan esim. sää Teijo uhrannut aikaa myös sille seikalle, miten yleisö kokee soundinmuutokset
Ihan yleisön yhdeksi jäseneksi mä oon itseni kokenut tässä.
Kuten paikallisen vakioasiakas erään soundcheckin aikana huusi, "laulu kovemmalle ja meteli pienemmälle"! :P
Yleisöä ei voi aliarvioida. :) |  duane
02.05.2010 16:02:31 (muokattu 02.05.2010 16:06:40) | |
|
Ja todetaan nyt vielä, että en minä peräänkuuluta, että joka orkan pitäis vetää pikkumestoissa sähkörummuilla tai suoraan linjaan. Perustelujen jälkeen sen ei pitäisi vaan olla mahdoton vaihtoehto. Ja hemmetti, että on mukava joskus kuunnella akustisia kokoonpanoja järkevällä volyymilla. Ja mitä suuremmalla äänenpaineella vedätte, sitä todennäköisemmin ottavat seuraavalla kertaa jälleen meidän sopivavolaisen ryhmän soittelemaan :P
Voihan toi toimiakin, ja saattaa olla jopa hyväkin ratkaisu ahtaissa mestoissa ilman äänimiestä toimiville ryhmille.
Mut niinku aiemmin sanoin, äänimiehenä mua vituttaa sähkörummut yli kaiken. Täällä laivalla ei oo vielä kertaakaan tullu sellaista settiä ja soittajaa vastaan ettei olis hävettäny olla tiskin takana kun niillä vedetään. Soundit on kornit, yliprosessoitua ei-dynaamista huttua, ja presettiä vaihdellaan niin tiheään, ettei kannata edes yrittää puuttua yksittäiseen soundiin.. Tyylitajusta on toki nämäkin asiat kiinni, usein karkaa mopo käsistä.
Edelleen olen sitä mieltä, että osaavat soittajat saa "oikeillakin" kamoilla pidettyä lavavolan terveenä, toki osa sitä ammattitaitoa on myös se että osaa ottaa sopivankokoiset kamat keikalle. Miksatessakin balanssi rakentuu huomattavasti helpommin oikeiden äänilähteiden kanssa -> lopputulos Topin ja Tuiren korvissa on parempi.
Ennenkaikkea, mun mielestä livemusaa on turha alistaa tapetin rooliin. En kannata luukuttamista, mutta liika hissuttelukin on huono juttu. Bändi syö sillä omaa rooliansa viihdyttäjänä. Älkää siis soittako liian lujaa tai liian hiljaa, soittakaa sopivasti :)
EDIT: sekin on jännää, että volumesta tuleva palaute ei ole usein missään suhteessa dB -lukemaan, vaan tyylilaji ja orkan ulkonäkö jne vaikuttaa usein enemmän..
katellaan... | |
Jos nyt ajatellaan, että 1500 euron budjetilla hankitaan tonnin aktiivikaiutinpari (esim. RCF Art 310 tai Mackie SRM 450), tiskin ostoon jää rahaa ~500€. Kovasti kehuttua A&H MixWizardia ei sillä hinnalla saa. Mitä mieltä porukka on Soundcraftin MFXi 12:sta?
http://www.soundcraft.com/products/product.aspx?pid=156
Sisäänrakennettu Lexiconin efektilaite, rakenne hieman roudauskestävämpi kuin halvimmissa miksuttimissa... Saako rahalle vastinetta?
Mitä muita järkeviä vaihtoehtoja tuossa hintaluokassa on? | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
