| Aihe: Monitoroinnista | |
|---|
|
Ja eikös etutrussissa roiku Gilliania varten vielä tötteröt puhaltamaan pelkkää laulua siihen lavan keskiosaan? HK Audio VT 212 kaappeja ainakin joskus käyttivät siihen tarkoitukseen.
Ei roiku enää. Tai siis ei ainakaan edellistä edeltävällä rundilla ollu. Mutta joo joskus oon minäkin Jortsaa jeesannu laittaan maxeja etulinjaan juurikin tolle kyseiselle herralla.
Moro
Viltsu
audiokantaja |  pitk
09.07.2007 14:42:50 (muokattu 09.07.2007 14:45:20) | |
|
Viittomakieli.
Tarkoittaa soittajasimmeisen ja minitorimiksaajan välistä kanssakäyntiä. Perusasiana soittaja seisoo (siis pitäisi seisoa) tontillaan (ellei istu; pakollinen lisäys, joku olisi kuitenkin viisastellut...) sound checkissä. Kun rumpali polkee bassorumpua, monitorijamppa laittaa soundin kohdalleen ja alkaa ajella sitä toiveiden mukaan palautelaatikoihin. Solittaja pitää sormeaan ylöspäin, kunnes haluttu taso on saavutettu, jolloin kääntää kätensä vaaka-asentoon. Jos informaatiota on tullut liikaa tai poptoimihenkilö muuttaa mielensä ja haluaakin vähemmän, pitää hän sormeaan alaspäin ja halutussa tasossa taas vaakaan. Siirrytään seuraavaan soittimeen. Ja samallalailla käydään koko bändin kattaus läpi. Helppoa kuin norjalainen sei. Eli peukalo ylöspäin ei tarkoita, että taso on hyvä, vaan että mökää halutaan lisää.
Yllämainittu siis lähinnä, kun muusikko ja teknikko eivät tunne toisiaan ja etenkin, mikäli monitoriukko ei tunne orkesteria. Jos monitorit ajellaan etupäästä, samat merkit sille etupään ukolle. Mikäli orkka on tuttu, monitoorismiäs tietää (tai ainakin pitäisi tietää) jo valmiiksi, mitä kukin ukkoa haluaa. Yksi vaihtoehto, jota ulkomaalaiset paljon suosivat on, että omaa monitorimiestä ei ole mukana, vaan orkan backliner suorittaa tilaukset paikalliselle monitoroitsijalle.
Keikan aikana balanssi kuitenkin muuttuu ja pop-immehinen haluaa muutosta monitorointiin. Helpoiten se käy osoittamalla esim omaa lauluaan ja taas sormea ylös, alas ja vaakaan. Myös voi osoittaa omaa soitintaa ja sama homma. Mikäli kommunikaatiossa käsimerkein on epäselvyyttä, kannattaa kävellä lavalle ja kysyä, mitäs-sais-olla. Eikä sinne tarvitse mitenkään kyyryssä muka huomaamattomasti (ns. Roudarikävelyä) mennä, vaan lampsia tontille ja selvittää asian.
Vakiorkkien kanssa sitten tulee tiettyjä spesiaalimerkkejä, joita oppii ajan kanssa tulkitsemaan ja niitä on hyvä myös käydä bändin tyyppien kanssa läpi. Eräs solisti heilutti kieltään kuin Gene Simmons ikään halutessaan lisää omaa lauluaan jne.
Oleellista on kuitenkin merkkien selkeys. Epämääräinen huitominen on toudella vaikeasti tulkittavaa. Ja mikäli sille monitorimiehelle ei keikan aikana saa näytettyä / sanottua toivettaan, niin turha piipittää jälkikäteen. | |
Ja jos teillä arvon muusikoilla on jotain tarpeita kesken keikan mitä tiedätte jo etukäteen tarvitsevanne tietyissä biiseissä niin merkatkaa kaikki ne biisilistaan minkä annatte sille talon sepälle joka niitä monitoreita ruuvaa, tai vaihtoehtoisesti käytte hyvissä ajoin ennen keikkaa kertomassa kaikki nämä asiat samalla kun viette sen biisilista niin kaveri voi ne nuottinsa ite kirjoittaa ylös.
Kiits
Viltsu
audiokantaja | |
Viittomakieli.
...
Ja mikäli sille monitorimiehelle ei keikan aikana saa näytettyä / sanottua toivettaan, niin turha piipittää jälkikäteen.
Todellakin. Ja jos ei tuu mitään toivomuksia monitoroinnin suhteen, niin turha sinne yleensä on mitään odottaakaan. Ilman infoa ja palautetta ei vaan voi tietää. Eikä sitä palautteen antamista itse tilanteessa (soundchekissä tai vedon aikana) tarvi ujostella, kaikki ammattimiehet on vaan hyvillään jos kommunikaatio artistin ja monitorijätkän välillä pelaa. Parempi se on haukkua siinä vaiheessa kun vielä pystyy asialle tekemään jotain, kuin keikan jälkeen.
we call it music - they call the cops | |
Artistin viittomakieli on kyllä hyvä keskustelunaihe, mutta faktaa on että toisista ihmisistä saa selvää ja toisista ei. Useimmista kyllä näkee että jonkin sortin hätä on käsillä. Mä oon sitä mieltä että hyväksi viittelöijäksi ei juurikaan voi opetella, sen joko osaa tai ei osaa.
Taas oli klassikon ainekset käsissä viimeviikonlopun Ruisrockissa. Meidän lavalla oli esiintymässä amerikkalainen Gogol Bordello. Kyseissä bändissä 6 soittajaa, joista 5 laulaa + 2 tanssijaa. Bändin lentomakone laskeutui Turkuun jotain 25 min. ennen aikataulussa ilmoitettu aloitusaikaa. Jollain aiemmalla koneella oli paikalle tullut yksi backlineri.
Tämän backlinerin kanssa käytiin linjat läpi ja tsekkailtiin alustavia monitoritasoja. Sitten bändi ja loppu crew tuli mestoille, alkoi sellainen keskivahva sekoilu, mutta aika nopeasti saatiin bändi lavalle. Bändillähän ei tosiaan ollut omaa monitorimiksaajaa ja näinollen jouduin itse sijaiskärsijäksi.
No. Ensinnäkin riderissä oli jo annettu monitorimiksausohjeet joista ei ollut mitään iloa. Nämä olivat sellaiset surullisen kuuluisat "kaikille kaikkea"-ohjeet. Bändin instrumenttejahan oli tietysti viulu, haitari, akustinen kitara, sähkökitara, basso ja rummut. Toiseksi yksinäinen backlineri oli täysin ilman mitään soittimia ja äänentoiston perusosaamista joten hänen kanssaan tehty line check oli jokseenkin jonninjoutava. Samat gainit ja lähtötasot olen laittanut samaan mikseriin viimeisen parin vuoden aikana aika monta kertaa. Ilman oikeita äänilähteitä itse määrittelemäni gainit ja tasot ovat monesti toimineet lopullisessa toteutuksessakin. On siitä jotain hyötyä että on ennenkin käyny keikalla.
Niin. Sitten bändi alkoi vetää (20 min myöhässä) ja monitorisäätöihin haluttiin vähän muutoksia. Bändin rumpalin käsimerkit olivat ERITTÄIN helposti ymmärrettäviä. Ymmärsin joka merkistä ekalla mistä instrumentistä oli kyse ja että laitetaanko isommalle, ISOMMALLE, pienemmälle vai PIENEMMÄLLE. JA sitten ko. orkan basisti tummempi herrasmies oli täysin kykenemätön minkäälaiseen nonverbaaliseen kommunikointiin. Mä kyllä ymmärsin että nyt on joku pielessä - se näköi äijän naamasta Naantaliin asti, mutta ei siitä ottanu mitään selvää että haluaako se lisää haitaria, vähemmän haitsua, ranskalaiset perunat vai kofeiinittoman maitokahvin. Bändin backlinerikin havaitsi tilanteen ja kävi keskustelemassa. Ongelmakin selvisi, tosin en voinut sitä ratkaista hänen tahtomallaan tavalla. Hänen mielestään kaikki muu oli lavalla liian lujaa ja bassoa olisi pitänyt saada lisää jokapaikkaan. Just.
No. Itseasiassa koko bändi oli poikkeuksellisen hyvä kommunikoimaan vieraan monitorimiksaajan kanssa basistia lukuunottamatta. Lavalla oli aikamoinen älämölö ja mm. viulu tuli SR sidefillistä SL monitorikiskaan sen verran rapeasti että jonkin sortin kuulonsuojaus olisi ollut paikallaan. Keikka sinänsä oli aika hyvä ja viihdyttävä.
Ääniteknisesti viihdyttävintä oli varmaan se kun solisti laittoi oman laulumikkinsä ständiin ja laittoi siihen peltiämpärin päälle ja alkoi hakkaamaan ämpäriä rumpukapulalla. Pari ekaa iskua tuli aika lujaa kunnes ilman erillistä pyyntöä laskin "naputtelun" tason inhimilliseksi katsomalleni tasolle.
Sellaista. Mutta iltasella kun kamat oli taiteltu autoon niin kalja kädessä taas tuli todettua että ainakaan itse en olisi pärjännyt ko. keikkaa yhtään niin hyvin millään digitaalimikserillä. Käyttöliittymän nopeus olisi tullut vastaan liian monta kertaa. | pitk
12.07.2007 10:30:11 (muokattu 12.07.2007 10:30:37) | |
|
Artistin viittomakieli on kyllä hyvä keskustelunaihe, mutta faktaa on että toisista ihmisistä saa selvää ja toisista ei. Useimmista kyllä näkee että jonkin sortin hätä on käsillä. Mä oon sitä mieltä että hyväksi viittelöijäksi ei juurikaan voi opetella, sen joko osaa tai ei osaa.
Osatotuus. Joillekin poppareille voi kertoa, edttä asian voi tehdä näinkin. Saattavat saada jopa a-haa-elämyhsen ja alkaa käyttää selkeitä merkkejä. Toiset ei opi vaikka voissa paistais, mutta aina kannattaa yrittää.
Sellaista. Mutta iltasella kun kamat oli taiteltu autoon niin kalja kädessä taas tuli todettua että ainakaan itse en olisi pärjännyt ko. keikkaa yhtään niin hyvin millään digitaalimikserillä. Käyttöliittymän nopeus olisi tullut vastaan liian monta kertaa.
Täysin eri mieltä ( ) Eri mieltä ( ) En osaa sanoa ( ) Samaa mieltä ( ) Täysin samaa mieltä ( ) TÄYSILLÄ samaa mieltä (X) | |
Sellaista. Mutta iltasella kun kamat oli taiteltu autoon niin kalja kädessä taas tuli todettua että ainakaan itse en olisi pärjännyt ko. keikkaa yhtään niin hyvin millään digitaalimikserillä. Käyttöliittymän nopeus olisi tullut vastaan liian monta kertaa.
Kyl juu näin on.
Oma tuttu orkka alla on noilla tikitaalihärveleillä helppoa ja lepposaa kun niiden ominaisuudet yleensä antaa myöden jopa vähän kikkaillakkin (poikkeuksia tietysti on siis tiskeissä).
Mut lentolähdöt vieraan orkan kans teettää jo ihan eri malliin varsinkaan jos itsellä tai talon hahmolla ei oo se bulsa edestakasin ja ylösalaisin hallussa.
Ruisrockissa meinas tulla hoppu sen Innovasonin kanssa kun en ollu vuoteen taas hiphoppiorkkaa tehny enkä pariin vuoteen Innovasonilla mitn. Onneks Klasulla on se tiski hallussa ja se oli koko ajan vieressä pitämässä kädestä kiinni.
Huomenna olis taas se SY80 edessä. Kyllä se digitaalimaailma vaan näköjään kovaa vauhtia tulee, pitää vaan itse kunkin sinnitellä perässä.
Kesää vaan kaikille.
Viltsu
audiokantaja | |
Tilaisin keskustelua nyt eri IEM-laitteista mistä teillä on kokemusta. Pääsin ensimmäistä kertaa nyt vkoloppuna pelailemaan kunnolla korvamonttujen kanssa. Alla oli Senkun 300-sarjan vehkeet. Ei ollut yhdessäkään paikassa mitään ongelmia. Laitteet vaan päälle, kanavat kohdalleen ja menoks. Popparitkin tykkäs. Tästä innostuneena nyt tekis mieli hankkia vähän noita laitteita, joten vertailua odotan innolla. Noista em. vehkeistä mulla ei ole pahaa sanaa, mutta jos joku haluais kertoa vaihtoehdoistakin. | |
Tilaisin keskustelua nyt eri IEM-laitteista mistä teillä on kokemusta. Pääsin ensimmäistä kertaa nyt vkoloppuna pelailemaan kunnolla korvamonttujen kanssa. Alla oli Senkun 300-sarjan vehkeet. Ei ollut yhdessäkään paikassa mitään ongelmia. Laitteet vaan päälle, kanavat kohdalleen ja menoks. Popparitkin tykkäs. Tästä innostuneena nyt tekis mieli hankkia vähän noita laitteita, joten vertailua odotan innolla. Noista em. vehkeistä mulla ei ole pahaa sanaa, mutta jos joku haluais kertoa vaihtoehdoistakin.
Shure oli pitkään se vallitseva. Niistä on joka jätkällä omat lempparit toiset tykkää PSM700 sarjasta enemmän itse diggasin taas PSM600 sarjasta. Molemmat kuitenkin melko kaukana tosta senkusta.
Senkun e300G2 vehkeisiin oon ite kans ollut tyytyväinen, useammankin orkan kanssa noilla mennyt jo muutaman vuoden (koskas toi G2 tulikaan markkinoille) ilman ongelmia. (no okei oli mulla muutamien yksilöiden kans aika huonot meiningit mut se oli puhtaasti softahätää).
Napit tosin kannattaa hommata erikseen esim. Ultimate Ears.
Kyll noissa senkuissa on se hinta/laatu enemmän kun kohallaan ja noita vehkeitä Suomessa jo on pilvin pimein eli jos hajoaa vehe ja tarvii tilalle konetta tai jos tulee tilanne et tarvis lissä nopeesti niin ei liene ongelma.
Jatkellaan tästä, nyt saunaan.
Moro
Viltsu
audiokantaja | |
Meikäläiseltä saa 300g2 kans äänen. PSM700 toimii ja on hyvä, PSM600 samoin. PSM600 on vaan vähän ankea suppean kanavavalikoimansa takia. Sennheiserista ei tuu muuta huonoa mieleen kuin huolto Suomessa. Hinta/laatusuhteeltaan tällä hetkellä se kuitenki on täysin lyömätön.
Ootteko kohdannu miltään muilta valmistajilta varteenotettavia systeemejä? Siis semmosia OIKEITA vehkeitä, ei mitään markan leluja.
we call it music - they call the cops |  Oksu
25.07.2007 10:24:49 | |
|
PSM700 ja Senkun 300 saa pisteet kans. Joskus tuli kokeiltua Beyerin hörpötintä mutta ei ilmeisest ollu mikää ihmeelline ku en oikei muista ku merkin :) Samsonin langattomii tuli yhdellä rundilla kokeiltua. Hetken. Ei hjuva.
Hippi kukapa muukaan, ainainen riesa tän päivän stadissa. Oi tulispa kunnon sade joka pyyhkis alleen kaiken ton saastaan. Ja siihen paskaan mä luen hipit, stallarit, kommarit, revarit ja muut hihhulit jotka vaikeuttaa kekkosen duunia. | |
Meikäläiseltä saa 300g2 kans äänen. PSM700 toimii ja on hyvä, PSM600 samoin. PSM600 on vaan vähän ankea suppean kanavavalikoimansa takia. Sennheiserista ei tuu muuta huonoa mieleen kuin huolto Suomessa. Hinta/laatusuhteeltaan tällä hetkellä se kuitenki on täysin lyömätön.
Ootteko kohdannu miltään muilta valmistajilta varteenotettavia systeemejä? Siis semmosia OIKEITA vehkeitä, ei mitään markan leluja.
Onko AKG:n IVM:stä kellään kokemusta (muilla kuin Semmareilla), se ei oo ainakaan markan lelu hinnan puolesta? | |
Omien muistikuvien mukaan siin PSM600-sarjassa oli parempi soundi ja dynamiikka kuin siinä sen isoveljessä PSM700-sarjassa missä sitten taas on useampia vahdettavia taajuuksia.
Joskus kokeilin dB:n (se Italialainen) jotain langatonta IEM hässäkkää sillä lopputuloksella et siitä kun se seuraava parempi malli tuli niin en sitäkään uskaltanu kokeilla, sen verta pahat angstit järjestelmää kohtaan sai siitä ekasta vehkeestä.
Garwoodilla kans on jonkunmoinen järjestelmä, siitä tosin on vuosia kun viimeks niitä kokeillu. Oli Backline Rental vielä Sytelän Most Production siihen aikaan, mistä siis järjestelmä silloin vuokralla.
Viltsu
audiokantaja | |
Onko AKG:n IVM:stä kellään kokemusta (muilla kuin Semmareilla), se ei oo ainakaan markan lelu hinnan puolesta?
Tää meikäläistä kanssa kiinnostais, pelistä kun löytyy kaiken maailman DSP:tä. | |
Tämän ketjun ajankohta sattuikin sopivasti. Bändin jätkät juuri kysyivät, että millä konstilla meillekin saataisiin korvanapit.
Laitetaan alkajaisiksi linkki tuohon toiseen ketjuun, joka aihetta läheisesti sivuaa.
www.muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=50&t=145641&co=90
Tuo langattomien paristohärdelli ei minua oikein innosta. Rumpali (minä) istuu paikallaan kuin tatti, mikseri käden ulottuvilla, joten metrin langattomassa siirrossa ei ole tolkkua. Osittain sama pätee kyllä muihinkin. Joka mies on sidottu jos ei muuhun niin laulumikkiin. Jotenkin tuntuu siltä, että langallinen systeemi sopisi bändilleni paremmin. Ja stereona, jos saisi vaikkapa laulut panoroitua, niin olettaisin, että erottelevuus paranisi.
Eli kuulokevahvistin räkkiin. Merkkejä ja malleja on tolkuttomasti joka hintaluokassa. Eiköhän sopiva löydy ongelmitta. Niin simppelisti ajattelin, että teen monitoroitavasta materiaalista stereomixin, jonka ajan kuulokevahvistimeen. Kuulokevahvistimen AUXista sitten jokaiselle omaa laulua lisäksi päälle. Jos täytyy luoda neljä täysin erilaista henkkoht miksausta, niin sitten loppuu mikseristä ulostulot kättelyssä, eli sitten on hankittava tuo auxpander, mitä omarklah tuossa toisessa ketjussa kertoi käyttävänsä.
Kaapeloinissa sitten ajattelin hyödyntää tuota kaukokaapelia ja lavarasiaa, mikä taannoin tuli hankittua piuhasotkujen siivoamiseksi keskilattialta. 20m, 12+4 joka viedään lavan reunoja myöten etumikkien väliin. Paluukanavissa syötöt aktiivisubeille ja kahdelle etupään aktiivimonitorille, sisäänmenot etumikeille, kuulutusmikille, akustiselle, haitarille+ kolmelle skittastyrkkarille, joten tuossa on vielä muutama reikä vapaana. Olettaisin, että tuo stereokuulokesignaali kulkee kaukokaapelin xlr-piuhassa tuon parikymmentä metriä ongelmitta.
Tuosta sitten piuhalla popparille. Popparin vyölle sitten tuontapainen bodypakki omalla volansäädöllä. www.thomann.de/fi/fischer_amps_mini_bodypack_mit_lsregler.htm
Sitten vain joka jannu valitsee itselleen mieluiset napit.
Olisiko se tuossa?
One kind of music only - the good kind |  stnprkl
26.07.2007 13:07:51 (muokattu 26.07.2007 13:34:35) | |
|
Tämän ketjun ajankohta sattuikin sopivasti. Bändin jätkät juuri kysyivät, että millä konstilla meillekin saataisiin korvanapit.
Laitetaan alkajaisiksi linkki tuohon toiseen ketjuun, joka aihetta läheisesti sivuaa.
www.muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=50&t=145641&co=90
Tuo langattomien paristohärdelli ei minua oikein innosta. Rumpali (minä) istuu paikallaan kuin tatti, mikseri käden ulottuvilla, joten metrin langattomassa siirrossa ei ole tolkkua. Osittain sama pätee kyllä muihinkin. Joka mies on sidottu jos ei muuhun niin laulumikkiin. Jotenkin tuntuu siltä, että langallinen systeemi sopisi bändilleni paremmin. Ja stereona, jos saisi vaikkapa laulut panoroitua, niin olettaisin, että erottelevuus paranisi.
Eli kuulokevahvistin räkkiin. Merkkejä ja malleja on tolkuttomasti joka hintaluokassa. Eiköhän sopiva löydy ongelmitta. Niin simppelisti ajattelin, että teen monitoroitavasta materiaalista stereomixin, jonka ajan kuulokevahvistimeen. Kuulokevahvistimen AUXista sitten jokaiselle omaa laulua lisäksi päälle. Jos täytyy luoda neljä täysin erilaista henkkoht miksausta, niin sitten loppuu mikseristä ulostulot kättelyssä, eli sitten on hankittava tuo auxpander, mitä omarklah tuossa toisessa ketjussa kertoi käyttävänsä.
Kaapeloinissa sitten ajattelin hyödyntää tuota kaukokaapelia ja lavarasiaa, mikä taannoin tuli hankittua piuhasotkujen siivoamiseksi keskilattialta. 20m, 12+4 joka viedään lavan reunoja myöten etumikkien väliin. Paluukanavissa syötöt aktiivisubeille ja kahdelle etupään aktiivimonitorille, sisäänmenot etumikeille, kuulutusmikille, akustiselle, haitarille+ kolmelle skittastyrkkarille, joten tuossa on vielä muutama reikä vapaana. Olettaisin, että tuo stereokuulokesignaali kulkee kaukokaapelin xlr-piuhassa tuon parikymmentä metriä ongelmitta.
Tuosta sitten piuhalla popparille. Popparin vyölle sitten tuontapainen bodypakki omalla volansäädöllä. www.thomann.de/fi/fischer_amps_mini_bodypack_mit_lsregler.htm
Sitten vain joka jannu valitsee itselleen mieluiset napit.
Olisiko se tuossa?
Jos on vähänkään enempää laittaa rahaa niin kannattaa tsekata myös jokin ihan oikea langallinen IEM systeemi. Tarvitsevat tosin pattereita moiset.
Esim. Shurella on semmonen optio (mixmode asennossa) et laittaa toiseen ränniin täyden miksauksen ja toiseen esim just sen oman laulun ja poppari saa itte siitä panorointipotikasta päättää missä suhteessa muuta meteliä omaan lauluun. Ei tarvihe sinne mikserille asti lähteä tekemään noita ekoja säätöjä.
Fischer Ampsilla löytyy rumpaleille semmosia haitsuständiin ruuvattavia verkkovirralla toimivia purkkeja missä on IEM- ja perseenpäristinvahvain samoissa kuorissa.
Tsööts oli muinoin rakentanu ittelleen semmosen tsydeemin et sill oli yks räkki missä oli normi stereovahvistin ja Sansampin D.I.. Sinne räkkiin syötettiin se sen kuuntelu ja otettiin ulos bassolinja. Sit se oli teipannu bassopiuhan ja sen kuulokepiuhan toisiinsa kiinni ja ne viel hihnaan niin signaali kulki molempiin suuntiin ikäänkuin yhtä kaapelia pitkin. Basson kun nosti kaulaan niin kuuloke roikku valmiina olalla, ei muuta kun nappi korvaan ja menoks.
Tämmöttiiiiiii
EDIT: typo
Viltsu
audiokantaja | |
Jos on vähänkään enempää laittaa rahaa niin kannattaa tsekata myös jokin ihan oikea langallinen IEM systeemi.
Onko tuossa yllämainitussa jokin ihan perustavanlaatuisesti pielessä?
Mahdollisimman simppelin ja mikä ettei kustannustehokkaankin systeemin ajattelin rakentaa, mutta ei se nyt penneistä ole kiinni. Harrastuspohjalta vedetään, niin johonkin ne keikkapalkkiot pitää sijoittaa.
One kind of music only - the good kind | |
Tässä keräilin jotakin langallista juttua äkkiseltään thomannilta, että saadaan vähän mahdollisuuksista selvää..
http://www.thomann.de/fi/fischer_amps_inear_monitor_bp.htm
Tuossa olisi sellainen henk. koht. bodypack, johon saa joko stereomiksin, tai monona mahdollisuus on esim. ottaa toiseen kanavaan monomiksaus ja toiseen henkilökohtaiset soittimet/laulun ja pyöritellä näiden keskinäistä balanssia ympäri.
Joskus olen testannut tätä ja vaikutti jämäkältä peliltä.
http://www.thomann.de/fi/fischer_amps_in_ear_body_pack_xl.htm
Ylemmästä hienompi versio, jossa saa tuon yllä mainitun meniningin lisäksi vielä mikksignaalin. mikistä siis johto menee tuohon boksiin, ja boksista splitattu signaali jatkaa vasta mikserille.
http://www.thomann.de/fi/fischer_am … s_guitar_inear_cable_ii_6_meter.htm
Tämänlaisia johtoja on jo olemassa, mutta itsekkin voi soveltaa. Kannattaa tehdä vastaava johto, mikäli luureille tarvii möykkää soittimen kanssa. Helpottaa paljon johtohelvettiä lavalla.
Itse suunnittelin aikoinaan eräälle poppoolle homman niin, että kahdella pre-auxilla (ei ollut siis pöydässä enempää) tehdään stereomiksaus ja tämä ajetaan räkkimalliseen kuulokevahvariin. Kaikki laulut (4) ajettiin ryhmien (4) kautta masteriin, joka sitten mahdollisti sen, että ryhmien ulostulosta saatiin ajettua jokaiselle laulajalle omaa laulua stereosignaalin lisäksi. Laulut ajettiin kuulokevahvistimen kanavakohtaiseen aux-syöttöön, josta sitten pystyttiin vähän kontrolloimaan sen tasoa. Rumpalilla oli sitten oma kuulokevahvistin, johon ajettiin sen isomman version thru-lähdöstä stereosignaalia (rumpali ei siis laulanut).
Helpompi olisi toki ollut ajella koko hommaa neljällä tai viidellä auxilla, mutta tiskistä ei saanut enempää auxeja irti.
"Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja | |
Onko tuossa yllämainitussa jokin ihan perustavanlaatuisesti pielessä?
Mahdollisimman simppelin ja mikä ettei kustannustehokkaankin systeemin ajattelin rakentaa, mutta ei se nyt penneistä ole kiinni. Harrastuspohjalta vedetään, niin johonkin ne keikkapalkkiot pitää sijoittaa.
Tarkoitus ei ollut millään tavalla dumata vaan ainoastaan tarjota lisää vaihtoehtoja.
Viltsu
audiokantaja |  rintapek
27.07.2007 20:54:12 (muokattu 27.07.2007 20:58:53) | |
|
Tarkoitus ei ollut millään tavalla dumata vaan ainoastaan tarjota lisää vaihtoehtoja.
En minä sillä kysynyt, vaan lähinnä siksi, ettei tuohon ole huomaamattani jäänyt jotain katastrofaalista sudenkuoppaa. Tämä ketjuhan on monitoroinnin FAQ, joten kaikki lisävaihtoehdot ovat toivottavia.
En tosiaan ole korvanappien kanssa aikaisemmin ollut tekemisissä, ennenkuin nyt bändin kundit ottivat asian puheeksi. En tuosta mitään budjettiratkaisua edes yrittänyt, vaan lähinnä yksinkertaisinta tapaa toteuttaa steronapit nelimiehiselle bändille. Sitten siitä tulisi ehkäpä tuommoinen. Todennäköistä on, että tuo ei kuitenkaan tule kelpaamaan. Bändini ukot ovat kelpo kavereita ja soittajia, mutta tekniikan suhteen kutakuinkin ummikoita. Googletus kuitenkin sujuu, eli kun havaitaan, että "nuo oikeat" langalliset IEM:t ovat esim. tämmöisiä, www.thomann.de/fi/fischer_amps_guitar_bass_in_ear_set.htm, hinnat alk 500,-/ukko ja ne kaikki toimivat pattereilla, niin minun lienee turha edes tarjota tuota ensimmäistä suunnitelmaani. Mikäli ynnäilin hintoja oikein, niin siinä kustannuksiksi ilman nappeja tulee "vain" ehkäpä satanen/ukko, eikä pattereita tarvita. Tarkoittaa, että tuossa täytyy olla jotain vikaa.
...suunnittelin aikoinaan eräälle poppoolle homman niin, että kahdella pre-auxilla (ei ollut siis pöydässä enempää) tehdään stereomiksaus ja tämä ajetaan räkkimalliseen kuulokevahvariin. Kaikki laulut (4) ajettiin ryhmien (4) kautta masteriin, joka sitten mahdollisti sen, että ryhmien ulostulosta saatiin ajettua jokaiselle laulajalle omaa laulua stereosignaalin lisäksi. Laulut ajettiin kuulokevahvistimen kanavakohtaiseen aux-syöttöön, josta sitten pystyttiin vähän kontrolloimaan sen tasoa.
Kutakuinkin tämmöinen oli minullakin mielessä. Hauska lukea, että en ole keksimässä ruutia uudelleen.
Rumpalilla oli sitten oma kuulokevahvistin, johon ajettiin sen isomman version thru-lähdöstä stereosignaalia (rumpali ei siis laulanut).
Tuo ei ole hullumpi idea. Meillä rumpali(t) laulavat ja tämä toinen kannuttajamme tykkää kuunnella rumpuja huomattavasti lujempaa kuin minä. Eli sillä aikaa, kun minä olen haitari sylissä, niin tuon kitaristimme pitäisi pystyä säätämään omaa kuunteluaan jostain muualta kuin päämikseristä. Meillä on mikserinä tuo Behkun digi, ja sen käyttö tuntuu muulle bändille olevan yhtä myrkkyä.
Tuontyyppinen voisi toimia. www.thomann.de/fi/rolls_pm_351.htm Tosin sellainen, jossa instthru jatkuisi linjatasoisena. Käytössä on sähkökannut, joten en niille mielellään uhraisi mikkietusia, kun alkavat muutenkin käydä vähiin.
Helpompi olisi toki ollut ajella koko hommaa neljällä tai viidellä auxilla, mutta tiskistä ei saanut enempää auxeja irti.
Niinpä. Reilu vuosi sitten, kun tuo digipöytä hankittiin yritin esittää, että hankittaisiin samalla siihen ADAT- kortti mahdollisia laajennuksia varten, niinkauan kun niitä vielä on saatavilla. Hävisin äänestyksessä 3-1. "Ei me sitä tulla mihinkään tarvitsemaan". Väylillä rakentaisi ADA8000 läpi neljä yksilöllistä stereokuuntelua, mutta en tuota silloin tiennyt.
Bändin ukot tosiaan tuota nappikuuntelua kyselivät, mutta tässä pari päivää mietittyäni olen tullut siihen tulokseen, että jos tuon saisi simppelisti toimimaan, niin minulle siitä suurin riemu olisi. Hoidan tuolla yhdellä pöydällä saliääntä, keikkaäänitystä ja monitoreita.
Tämä monitorimikkona toimiminen on se hiuksiaraastavin homma, joka tässä harrastajatasolla menee jokseenkin näin:
"Oletko nyt varma, että tässä laulussa on kaikua?"
- Jjep.
"No miksei se kuulu monitorista?"
-Hetki. (ruuvailee mikseriä)
"Nythän tää meni kauheeksi puuroksi... ÄKKIÄ KAIKKI efektit h**vettiin monitoreista!"
O.K. (ruuvailee mikseriä)
"No mihin toi akustisen Echo nyt katosi? Ja saako akustista ja omaa laulua kovemmalle"
O.K. (ruuvailee mikseriä)
"Joo nyt kuuluu hyvin, mutta saundi meni ihan paskaksi... oletko varma, että tässä akustisessa on Echo päällä?"
-Jjep.
"No miksei se kuulu monitorista?" ... jne.
Edit: nuo "lainausmerkit" jossain välissä tuppaavat muuttumaan _alaviivoiksi_
One kind of music only - the good kind | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
