| Aihe: Apua kappaleiden tekemiseen yms. | |
|---|
|
Biisien kirjoittaminen on itsellänikin kehkeytynyt osaksi elämäntapaa. Olen oppinut, että ei kannata ujostella lähteä kirjoittamaan mitä omaperäisimmistä aiheista, ja kannattaa mielummin lähteä kirjoittamaan kuraa kuin ei mitään. Itselläni 'insipiraatio' saattaa puhjeta kun olen kirjoittanut vittuillakseni täyttä skeidaa, minkä jälkeen oivallan jotain maailmaa suurempaa.
Olen löytänyt musiikillisesti varsin omanlaisen tavan raapustaa asioita (siinä pelossa että joku varastaa ryppyisen vihkoni numero x); käytän adjektiiveja, visuaalisia keinoja, ja yhdistelen kaikilla tavoin sointumerkkejä, tuneita, säveliä, rytmityksiä, ja joskus johonkin lyhyeen riffiin piirrän pienen nuottiviivaston.
Huomaan, että saan menestyksekkäimmin tulosta, jos otan laulunteosta väkisin rutiinin, silloin pääsee tekemisen meininkiin. Mm nyt tunnen jo huonoa omatuntoa kesälaiskuudesta; menempä, mikäettei, kirjoittamaan viiden minuutin ajan jotain neronleimausta.
Eteenpäin pääsee eteenpäin menemällä. | |
Mun mielestä moneen asiaan (kuten musiikin kirjoittamiseen) pätee se, että ihminen sokaistuu yksin tehdessään liikaa omasta näkökulmastaan. Siis muusikko saattaa jumittua johonkin kohtaan pitkäksi aikaa tai kokonaan, ja silloin tarvittaisiin jonkun toisen muusikon apua.
On toki poikkeuksiakin.
Muistaakseni esim. Ville Valo säveltää ja sovittaa kaikki himin biisit itse. Ja ne biisithän on mieleenjääviä, melodia kohdillaan ja sovitettu juuri sopivasti himin tyyliseksi. Tähän auttaa mielestäni vain se, että biisintekijällä on vahva visio siitä minkälaiselta hänen musiikkinsa tulee kuulostaa. Olen lukenut sen juho juntusen himistä kertovan kirjan. Siinä on villen kommenttiraita jokaiselle levyillä kuultaville biiseille. Muistan lukeneeni ja sitä en ymmärrä, kun hän sanoo kirjoittaessaa jotain biisiä halunneen sille tietyn tunnelman verraten sitä johonkin toisen bändin biisiin. Omasta mielestäni kahdella eri melodian omaavilla biiseillä ei voi olla samanlaista tunnelmaa, koska omalla kohdallani tunnelma juuri muodostuu siitä melodiasta. Melodiat ovat itselleni vähän niinkuin tunnelmia. | |
Kyllä sounditkin vaikuttavat paljon tunnelman luontiin. Jos pistät Hammondin ja gospel-kuoron laulamaan Sad But Trueta, niin eihän siinä ole sama tunnelma kuin Metallicalla, vaikka melodia onkin sama. Samoin myös tempo voi luoda tunnelmaa, joskaan ei niin "helposti" kuin soundit. Vortechin kolme täysipitkää nyt CD:nä! Hinta 12 euroa. Tilausohjeet webbisivuilla. | |
Soitan kappaleet sähkökitaralla ilman sähköä sanelukoneelle tai kasettimankkaan, niin että niissä on vain sointupohja ja laulu melodioineen. Enempää on ihan turha tehdä, se vain vaikeuttaa kappaleen markkinointia ja sovittamista. En soita akustisella ellei kyseessä ole folk tai country, koska se on helppo tapa tehdä vääränlaisia kappaleita - kappaleet pitää tehdä sille instrumentille jolla ne loppupeleissä soitetaan.
Periaatteessa näin. Melodia ja sanat tekevät laulun. Ei sovitus. Mielestäni oikea instrumentti säveltämiseen on oma ääni, etenkin jos olet trubaruudi. Jätät soittimet alkuvaiheessa kokonaan pois kuviosta niin homma toimii parhaiten jos et soita mitään. Jos et koskaan esiinny ilman kitaraa ja ajattelet musiikkia vain kitaran kautta, niin silloin se tod näk on oikea instrumentti.
Kuitenkin sanoisin että kaiken muun voi muuttaa paitsi laulun/laulumelodian, joten on sikäli perusteltua ajatella että biisi tullaan joka tapauksessa laulamaan ja siten se olisi yleispätevämmin oikea instrumentti säveltämiseen.
-otetaan huomioon myös että pääosin vain soittajat kuuntelevat soittimia. Muut kuuntelevat laulajaa ja sitä mitä sanottavaa sillä on.
www.lyyrica.org/sanoittaja | |
On toki poikkeuksiakin.
Muistaakseni esim. Ville Valo säveltää ja sovittaa kaikki himin biisit itse. Ja ne biisithän on mieleenjääviä, melodia kohdillaan ja sovitettu juuri sopivasti himin tyyliseksi. Tähän auttaa mielestäni vain se, että biisintekijällä on vahva visio siitä minkälaiselta hänen musiikkinsa tulee kuulostaa...
Noh, noh... HIMilläkin on tuottaja ja HIM = yhtye. Kyllä siellä varmasti käydään jatkuvasti paljon keskustelua niistä biiseistä ja puntaroidaan yhteisvoiminkin sudenkuoppia. Ei Valokaan varmaan niin pimeä ole että jättäisi moisen mahdollisuuden hyödyntämättä ;D
www.lyyrica.org/sanoittaja | |
Minä en osaa vastata kysymykseen biisien keksimisestä. Olen aina pitänyt niitä "lapsina" jotka tulevat ulos vaikka kuinka pidättelisi. Eli jos ei sisältä tule biisejä, kannattaa varmaan keskittää ammattitaitonsa toisten tekemien biisien soittamiseen. Niinhän ylivoimainen enemmistö muusikoista leipänsä ansaitsee (niistä, jotka musalla ansaitsevat).
Ne ammattilaiset, jotka työkseen "joutuvat" pykäämään biisejä tilauksesta, noudattavat todennäköisesti tietynlaisia, kukin omia rutiineitaan, joilla homma käynnistyy. Silkka ammattitaito auttaa, kun tekee "uusia biisejä, jotka ovat olleet hyviä jo 20 vuotta".
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | |
Itse ole alkava kirjoittaja. Mulla idea lähtee yleensä aiheesta, joka putkahtaa esiin jostain. Komppailen kitaralla sointuja ja laulan mielessäni melodiaa.
Joskus tulee jotain, monasti pätkiä.
Itsellä taidoi ei riitä tekemään melodian kautta, vaan teen
soinnut /sanat, johon tulee itsestään laulunuotti.
Tän jälkeen komppikoskettimilla piisi syntyy käden käänteessä.
Jatkotyöstössä sitten soolot ja introt.
Joku sanoi että hänellä on matkalaukullinen lappuja ja lippuja joissa
pieniä pätkiä ja ideoita ylhäällä. Juuri nuon minullekin on käymässä.
Piisinteko on vähän kuin palapeliä tekisi. Palat loksahtaa paikalleen kun niitä aikansa kääntelee. Väkisin niitä ei saa paikaleen tai ainakin saa tekemällä tehdyn vaikutelman. | |
Henkilökohtaisesti ongelma ei ole uusien ideoiden esiinpulpahtaminen vaan se että yleensä en saa niitä ylös riittävän ajoissa tai sitten se kun alan vääntämään tietokoneella pohjia ja homma alkaa mennä koneella näpräämiseksi ja pääasia unohtuu/jää tekemättä. |  kivi
24.05.2009 05:53:30 (muokattu 24.05.2009 05:55:10) | |
|
MikaDVD: Henkilökohtaisesti ongelma ei ole uusien ideoiden esiinpulpahtaminen vaan se että yleensä en saa niitä ylös riittävän ajoissa tai sitten se kun alan vääntämään tietokoneella pohjia ja homma alkaa mennä koneella näpräämiseksi ja pääasia unohtuu/jää tekemättä.
Tuossa ei enää puhutakaan biisin teosta, vaan biisin konstuoimisesta.
Onneksi ratkaisu on helppo: laula, mölise, hyräile ja ääntele biisi ensin yhdelle raidalle ihan kertaotolla mikrofonin kanssa. Tätä raitaa voit käyttää mallina kaikkea muuta tehdessä.
On ihmeellistä, kuinka ihminen voi yrittää esimerkiksi pakottaa ilmiselvää 6/8-tahtilajia 4/4-tahtilajiksi, jos ei ole ymmärtänyt ennen mitään muuta muokkailua tallentaa alkuperäistä ideaa. Muokatessa se viimeistään katoaa.
Muista myös ettei tahtien tarvitse mennä tasan, tempovaihdoksia on muitakin kuin tuplaus ja puolitus eikä taukojen oikeaa pituutta tiedä kuin seuraamalla alkuperäistä ideaa. Ensin on musa, sitten vasta sen nuotinnos (tai mikä sequun kirjoittaminen se kenelläkin onkaan). |  Numb
15.06.2009 07:54:09 | |
|
MikaDVD: Henkilökohtaisesti ongelma ei ole uusien ideoiden esiinpulpahtaminen vaan se että yleensä en saa niitä ylös riittävän ajoissa
Heh, minulla on kännykässä joltinenkin määrä suht epämääräistä mölinää, kun joku idea on pitänyt saada talteen. Sillä on tullut pelastettua useampiakin lennosta kiinni saatuja aihioita.
En tiedä mitä sitten ovat jossain marketissa miettineet, kun äijä hyllyjen välissä hymisee :)
tai sitten se kun alan vääntämään tietokoneella pohjia ja homma alkaa mennä koneella näpräämiseksi ja pääasia unohtuu/jää tekemättä.
Pistelen demoja talteen ihan mies ja kitara -pohjalta. Sitten on varsinaiset äänitykset erikseen, ne tehdään silloin kun on näkemys siitä mitä ollaan hakemassa, ja ryhdytään toteuttamaan sitä.
A waist is a terrible thing to mind. | |
Eikös lähestyvä deadline tuo parhaan inspiraation?
Soitan myös synaa. |  insight
22.06.2009 12:10:57 (muokattu 22.06.2009 12:16:06) | |
|
kivi:
Nöyryys on valttia. Biisien kirjoittaminen on lahja, sitä ei saa loukata.
Hyvin sanottu.
Mulla tulee monesti joku biisin osa päähän valmiina, jopa lyriikoita myöten. Yleensä se tapahtuu silloin, kun olen liikkeessä (kävelen) enkä voi sitä panna muistiin.
Joskus taas löydän kitaralla jotain sointukulkuja, jotka ovat tietenkin kaukana valmiista biisistä. Koneella saatan aloittaa ihan ilman ideaa tyyliin haitsu nakuttamaan taustalle, joku teema, sille biitti ja basso. Lähestymistapoja on monia.
Mulle musiikki tulee ennen tekstiä, enkä pidä itseäni hyvänä lyyrikkona. Sovittajana uskoisin olevani kohtuullisen lahjakas, mutta sekin on kuulijan korvassa eniten.
Joo ja tosiaan. Mulla ainakin biisinteon lähtökohtana on iden ehdoilla meneminen; annan biisin tavallaan säveltää itsensä. Sen myötä saatankin tehdä mitä tyylilajia vaan, sellaistakin, mistä en tavallisesti pidä, mutta en halua omien mieltymysten noissa tapauksissa vaikuttaa ideaan.
arto123: Melodiat ovat itselleni vähän niinkuin tunnelmia.
Näin mäkin asian koen.
Can you feel the atmosphere | |
Itse teen biisejä aikalailla satunnaisesti. Heti koulun jälkeen nappaan kitaran käteen ja alan vaan satunnaisesti soittelemaan sointuja ja pian minulla onkin sointukulku. Sitten äänitän Garagebandiin tämän sointukulun. Palaan sen pariin vasta ylihuomenna, jolloin pyrin luomaan rummuilla simppelin taustakompin. Taas annan hautua pari päivää miettien lyyrikoita ja mahdollista sooloa tai lisäjuttuja.
Sanoituksista voin sanoa sen verran että kannattaa kysyä itseltään, mikä luomastaan sointukulusta tulee ekana mieleen. Kerran eräs tekemäni sointukulku tuntui sopivan täydellisesti johonkin länkkärielokuvaan ja niimpä kirjoitin villistä lännestä kertovat sanoitukset. Vielä olisin voinut mennä pidemmälle ottamalla vaikkapa jonkun kuuluisan länkkärisankarin ja laulanut hänestä.
Chuck Berry isn't just a legend, he's the rock music itself. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
