| Aihe: Pasuuna | |
|---|
|
Tietääkö ketään, mistä löytyisi aloittelevalle pasunistille opettaja pääkaupunkiseudulta?
Kannattaa soittaa esim. Sibikseen ja kysyä.
Wanha Wetäjä: "Ehdoton 1. Pystö" |  WAN
07.07.2006 19:05:21 | |
|
Apua vetopasuunan ostoon
Olen ostamassa soitinta 11v pojalleni, joka on soittanut pari vuotta ko soitinta, eli en tiedä siitä mitään. Eli mitä kannattaa ostaa ja mistä?
Ehdolla olisi Blessing B-128, Besson 1030, Yamaha YSL 354 ja Jupiter 438L.
Katsoin myös Thomanin Thoman merkkisiä, mutta ne olivat epäilyttävän paljon halvempia.
Tiedän, että tätä pitäisi kysyä soiton opettajalta, mutta ajattelin hankkia soittimen nyt kun se kuitenkin on tilattava. | |
Apua vetopasuunan ostoon
Olen ostamassa soitinta 11v pojalleni, joka on soittanut pari vuotta ko soitinta, eli en tiedä siitä mitään. Eli mitä kannattaa ostaa ja mistä?
Ehdolla olisi Blessing B-128, Besson 1030, Yamaha YSL 354 ja Jupiter 438L.
Yammu on ainoo, joka on niin tasalaatuinen, että sen voi tilata vaikka postimyynnistä. Jos kerran tilata pitää.
Karsastaisin muutenkin B-alkuisia. Kerran olen Jupiterin oppilasmallia soittanut - ja tuntui kovin heppoiselta.
354:nen on muutenkin maailmalla arvostettu aloittelijatorvi. Sitäpaitsi Yammun slaidit on ylivertaisia - mikä on minusta tosi tärkeä juttu aloittelijalle.
Katsoin myös Thomanin Thoman merkkisiä, mutta ne olivat epäilyttävän paljon halvempia.
Juu ei!
Kysy nyt vielä F-musicista nettohinta 354:lle - ettei tarvii näkemättä ostaa.
Wanha Wetäjä: "Ehdoton 1. Pystö" | |
Ihan kohtuullisen ok - pienin tarkennuksin ja korjauksin:
Vire Bb
Kuten alla mainittiin: joko suorana tai kvarttiventtiilillä (Nimitystulee siitä, että venttiilin painaminen laskee virettä kvartin) varustettuna
Klassisessa musiikissa käytetään yleensä 0,549" (tuuman) porauksella olevia, kvarttiventtiilillisiä tenoripasuunoita.
Kevyessä musiikissa koot vaihtelevat, vaikka yleisin poraus lienee 0,500"
"Jokapaikanhyöynät" saattavat usein käyttää ns. medium large, eli 0,525" porauksella olevaa, jolla on helpompi sukkuloida klassisen ja jazzin välimaastossa.
Tässä kohdin on mielestäni ehdottomasti mainittava, että kaikkia vetopasuunoita saa sekä single että dual bore slidella varustettuna. Single bore malliessa sliden molemmat putket ovat samankokoiset, kun taas dual bore malleissa jälkimmäinen putki on isompi.
Toinen muistettava asia on, että äkkipäätään oudon mielestä samannäköisissä pasuunoissa voi porauksesta ja valmistusmateriaalesta riippuen (soittajasta puhumattakaan) olla hyvinkin erilainen saundiluonne. Fiksua olisikin, että pienempiporauksisilla soitetaan ylemmät stemmat - eli esim. bigbandissä tavataan laittaa 1. 0,485 - 0,525", 2. 0,500 - 0,525" ja 3. 0,525 - 0,549" 4. on bassopasuunan heiniä
No ei välttämättä totaalisen harvinainen.
Vire Eb, voidaan myös varustaa kvarttiventtiilillä
Vire Bb, voidaan varustaa yhdellä tai kahdella venttiilillä. Jos on kakasi, voivat olla joko "in-line" tai "independent" eli "samassa putkessa" tai toisistaan riippumattomia.
Ja pikkolopasuuna
Kontrabassopasuuna (joko F tai Bb)
unohtaa ei myöskään sovi venttiilipasuunaa ja cimbassoa
Sekä alttoklaavi.
Pasuuna tai oikeammin sen kantamuoto sackbut on aikoinaan ollut ensimäinen vaskipuhallin, jossa sävelkorkeutta on voitu muuttaa muutoinkin, kuin luonnonsävesarjaa käyttämällä.
Käypäs uudestaan laskemassa klassiset pasunistit ja mieti toi kvarttiventtiilin harvinaisuus uudestaan.
Löisin vaikka pääni pantiksi, että tällä hetkellä käytetyin pasuunamalli on 0,547" porauksella varustettu Bb/F - tenoripasuuna.
Periaatteessa alin ääni, jonka kvarttiventtiilittömälle tenoripasuunalle voi kirjoitaa on pienen Suuren oktaavin E. Kvarttiventtiilisellä toki sitten siitä kvartti alas.
Harrastelija soitaa helposti yksviivaseen F:ään big band leadin pitää saada "solid" kaksviivanen D, mutta siitä vetää huimimmat sedät ja tädit toista oktaavia yli että roikuu.
Pedaaliäänien kirjoittamista tulee välttää ilman saatanan pätevää syytä.
Vetopasuunassa on paljon sellaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia, mitä ei ole muissa puhallinsoittimissa. Tärkein jutska on tietenkin absoluuttisessa vireessä soittaminen - kuten viuluperheessä. Toinen uskomaton voimavara on se, että slaidin avulla pystyy hyödyntämään luonnosävelsarjaa - sitä ei venttiilirajoitteisilla värkeillä voi tehdä. Sen ovat tehneet taiteeksi mm. Frank Rosolino ja Conrad Herwig
Pelkästään valmistusmateriaalien vaikutuksesta sointiväriin voisi kirjoittaa kirjan, koska tämä loppupelissä niin simppeli vekotin on soitiväriltään ja soitettavuudeltaan erittäin herkkä materiaalien erilaisuudelle.
Hyvä viestiketju, ja postaus. Lisään vain pari omaa kommenttia tähän.
Cimbassoa käytetään lähinnä oopperakirjallisuudessa ja sitä soittavat aina tuubistit. Se on venttiilein varustettu soitin mutta on kapeamensuurinen kuten pasuuna. Tuubistien käsittelyssä lähes pahempi helvetinkone kuin bassopasuuna;)
Sackbut tunnetaan myös nimellä barokkipasuuna, ja sitä käytetään toisinaan edelleen vanhan musiikin esittämiseen.
-"Periaatteessa alin ääni, jonka kvarttiventtiilittömälle tenoripasuunalle voi kirjoitaa on pienen Suuren oktaavin E. Kvarttiventtiilisellä toki sitten siitä kvartti alas."
-kvarttiventtiiliosuus ei pidä paikkaansa, sillä alin ääni venttiilin kanssa on suuri C (joka jää matalalla seiskavedolla korkeaksi). Vain bassopasuunalla (F/D) voidaan soittaa puhtaasti C, kontra-h, sekä myös kontra-b kahdella venttiilillä (en puhu kontrabassopasuunasta nyt). Kyseinen kontra-b on siis jo kuitenkin ensimmäinen "pedaaliääni". Se on, kuten todettu, luonnonsävelsarjan pohjasävel.
"Pedaaliäänien kirjoittamista tulee välttää ilman saatanan pätevää syytä."
Tällä kommentilla saat minun vihani niskoillesi!!!
Pikemminkin niiden KIRJOITTAMATTA JÄTTÄMINEN on säälittävää ja turhan vanhanaikaista pasuunan äänialan tutkistelua. Normaalilla "tenori-bassopasuunalla" VOI soittaa OIKEAN sub-kontra B:n. En tarkoita että sitä tulisi silti kirjoittaa, mutta erittäin käyttökelpoinen rekisteri ulottuu noin kontra-f:n tienoolle. (Ei tietenkään mitään tilutusta kuitenkaan).
-Bassopasunistin mielipide | |
...kvarttiventtiiliosuus ei pidä paikkaansa, sillä alin ääni venttiilin kanssa on suuri C (joka jää matalalla seiskavedolla korkeaksi). Vain bassopasuunalla (F/D) voidaan soittaa puhtaasti C, kontra-h, sekä myös kontra-b kahdella venttiilillä (en puhu kontrabassopasuunasta nyt). Kyseinen kontra-b on siis jo kuitenkin ensimmäinen "pedaaliääni". Se on, kuten todettu, luonnonsävelsarjan pohjasävel....
Mä kun en oo koskaan puuhastellut kvarttiventtiilin kanssa, niin eikö se laskekaan virettä aina kvartilla?
...Pikemminkin niiden KIRJOITTAMATTA JÄTTÄMINEN on säälittävää ja turhan vanhanaikaista pasuunan äänialan tutkistelua. Normaalilla "tenori-bassopasuunalla" VOI soittaa OIKEAN sub-kontra B:n. En tarkoita että sitä tulisi silti kirjoittaa, mutta erittäin käyttökelpoinen rekisteri ulottuu noin kontra-f:n tienoolle. (Ei tietenkään mitään tilutusta kuitenkaan).
Edelleenkään rekisterin ääripäiden käyttö ei saa minusta olla itsetarkoitus. - eli ei jatkuvasti eikä ilman saatanan pätevää syytä.
Unohdettaisko muuten humalaisten munkkien kirjoitusvirheet ja puhutaan b:stä ja Bb:stä, niinkuin muuallakin maailmassa.
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa | |
Mä kun en oo koskaan puuhastellut kvarttiventtiilin kanssa, niin eikö se laskekaan virettä aina kvartilla?
Edelleenkään rekisterin ääripäiden käyttö ei saa minusta olla itsetarkoitus. - eli ei jatkuvasti eikä ilman saatanan pätevää syytä.
Unohdettaisko muuten humalaisten munkkien kirjoitusvirheet ja puhutaan b:stä ja Bb:stä, niinkuin muuallakin maailmassa.
Mitä alemmas mennään, sitä enemmän joudutaan laskemaan vetoa, että saadaan se "alempi kvartti". Jos kvarttiventtiilin siis virittää niin, että suuri F on ykkösvedolla kohdallaan, ovat alemmat äänet enenevässä määrin jossakin muualla kuin "oikeat" vedot. Jo suuren Dessän kohdalla ollaan hivenen matalassa kutosessa, jolloin alin mahdollinen ääni, ennen kuin slaidi tippuu, on korkea suuri C.
Ymmärrettävistä syistä bassopasuunassa on hyvä siis olla toinenkin venttiili. Ehkä yleisin "kakkosventtiili" on viritetty niin, että yhdessä KV:n kanssa muodostuu suuri D (ykkösvedolle). Siellä vedot ovat jo niin kaukana toisistaan, että suuri H on jo matalassa vitosessa (ja seiskalta tulee siis kontra b jonka pedaaliääni on hulppeasti oktaavia matalampi.
Kuten voimme huomata, sanoessani että esim. pedaali f on vielä aivan käyttökelpoista äänialaa, liikuskelemme vielä kvinttiä ylempänä rekisterin ääripäästä.
Bassopasunistien vakiokoesoittobiisikin menee pedaaliessään. Jos sen tilalle hönkäsee vain lämmintä ilmaa, voidaan ensimmäiseltä kierrokselta lähteä suoraan kotiin. Ja toinen puolustus: pasuunan matala rekisteri on suunnilleen maailman MUNAkkaimman kuulosta! Kuuntele vaikka joka toista leffasoundtrackia..
Samaa mieltä olen kyllä ettei sitä (pedaalirekkaria) jatkuvasti, eikä edes enimmäkseen, pidä käyttää.
Ei olla humalaisia munkkeja ei. Miksi emme siis kirjoittelisi vaikka huonolla englanninkielellä tai kiinaksi, sillä eihän suomeakaan puhuta muualla maailmassa.
Maassa maan tavalla ja suomessa suomeksi. Suomessa H (ameriikassa B), suomessa alennettu H=B (ameriikassa Bb).
En näe mitään syytä miksi en puhuisi näistä suomalaisilla nimillään. Ja tuo amerikan mallikin on vain yksi tapa, joka on tietysti laajassa käytössä jazz-puolella. |  isojussi
12.08.2006 10:33:48 (muokattu 12.08.2006 10:40:48) | |
|
Mitä alemmas mennään, sitä enemmän joudutaan laskemaan vetoa,...
Aivan totta - en ottanut tätä huomioon.
Maassa maan tavalla ja suomessa suomeksi. Suomessa H (ameriikassa B), suomessa alennettu H=B (ameriikassa Bb).
En näe mitään syytä miksi en puhuisi näistä suomalaisilla nimillään. Ja tuo amerikan mallikin on vain yksi tapa, joka on tietysti laajassa käytössä jazz-puolella.
ameriikassa = muualla maailmassa. Myös klasaripuolella.
H:han on ollut käytössä kai pääosin vaan Suomessa ja Ruotsissa juuri todennäköisemmin kirjoitusvirheestä johtuen. Ymmärtääkseni Suomessakin H:sta ei monessa musiikkiopistossa ym. puhuta enää mitään. Genrestä riippumatta.
Eteenpäin, kohti edistystä. Eli miksi pitää kiinni perinteestä, josta on vain haittaa - vai oletko samaa mieltä myös Thaimaan lapsiprstitutiosta: Maassa maan tavalla....
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa | |
Eteenpäin, kohti edistystä. Eli miksi pitää kiinni perinteestä, josta on vain haittaa - vai oletko samaa mieltä myös Thaimaan lapsiprstitutiosta: Maassa maan tavalla....
Puuttumatta mitenkään tähän H/B/Bb-problematiikkaan haluaisin pikkuisen kyseenlaistaa tuon vertauksen asiallisuutta.
Pittää koittaa yrittää. | |
Puuttumatta mitenkään tähän H/B/Bb-problematiikkaan haluaisin pikkuisen kyseenlaistaa tuon vertauksen asiallisuutta.
HOHO - kuinka niin?
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa |  Cliffies
13.08.2006 18:04:21 (muokattu 12.12.2006 08:32:13) | |
|
Ymmärtääkseni Suomessakin H:sta ei monessa musiikkiopistossa ym. puhuta enää mitään. Genrestä riippumatta.
Ei ole kyllä tullut vastaan. Lienee musiikkiopisto-kohtaista jos on. Ei ole tullut ainakaan mitään Suomen kattavaa ohjeistusta, tosin sivutoimisena käyrätorvensoiton opettajana en juuri kokouksissa istu... ;)
Missä musiikkiopistoissa on siirrytty pois vanhasta systeemistä? Vai onko kyseessä Hearsayn-konservatorio? | |
...Missä musiikkiopistoissa on siirrytty pois vanhasta systeemistä? Vai onko kyseessä Hearsayn-konservatorio?
Tää perustuu ihan eräältä musiikkiopiston opettajalta kuulemaani. Opistokohtaista ymmärtääkseni.
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa | |
Jo suuren Dessän kohdalla ollaan hivenen matalassa kutosessa, jolloin alin mahdollinen ääni, ennen kuin slaidi tippuu, on korkea suuri C.
Edwardsilla näyttää olevan saatavilla viritysputki, jonka avulla tenoripasuunallakin pystyy soittamaan suuren C:n ja kontra-H:n. http://www.edwards-instruments.com/trombone/tenor/accessories.shtml (Eb Tuning Slide) | |
Pieni selvennys itseäni varten.. kuinka alas suoralla tenoripasuunalla pääsee kromaattisesti? Kun kromatiikka viimein loppuu onko sen alla vielä mainitut pedaaliäänet?
musique | |
Hmmmmmmm...ilman fvarttiventtiiliä suuren oktaavin C
Sen alapuolella olevan B:n kanssa loppuu slaidi kesken. No - lärvillä kikkailemalla senkin saa, mutta sitten siitä seuraava Bb onkin jo pedaaliääni.
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa | |
Tää perustuu ihan eräältä musiikkiopiston opettajalta kuulemaani. Opistokohtaista ymmärtääkseni.
Tuli mieleen että jos käytetään B:tä H:n sijaan niin mikä on ylennetty B? Bis?
Onko standardisoitu jo? Ja onko alennettu Bb vai bes? Kun oikein rupesin asiaa ajattelemaan niin onhan se B paljon loogisempi kuin H.
Varmaan olisi parasta jos säännöt vaihdettaisiin kerralla koko maassa mutta tuskin tapahtunee. Kevyen musiikin puolella on tietenkin paljon loogisempaa opetella se B.
Tää nyt taitaa mennä aika paljon ohi tän threadin aiheesta, anteeksi... | isojussi
28.08.2006 19:50:48 (muokattu 28.08.2006 19:51:21) | |
|
Tuli mieleen että jos käytetään B:tä H:n sijaan niin mikä on ylennetty B? Bis?
Tän tiedon mäkin muuten tarvitsisin. Mutta muistaisin, että vain yksikertaisesti ylennetty B.
Onko standardisoitu jo? Ja onko alennettu Bb vai bes?
Siis Bb
Kun oikein rupesin asiaa ajattelemaan niin onhan se B paljon loogisempi kuin H.
Elä muuta virka.
Varmaan olisi parasta jos säännöt vaihdettaisiin kerralla koko maassa mutta tuskin tapahtunee. Kevyen musiikin puolella on tietenkin paljon loogisempaa opetella se B.
Tää nyt taitaa mennä aika paljon ohi tän threadin aiheesta, anteeksi...
Ei kai haittaa siitä keskustella tässäkin välissä? Oppilailleni sanon, että fiksu osaa molemmat ja on näin "niskan päällä".
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa | |
Loppujen lopuksi on kai kyse siitä mitä säveltä soittaessaan tarkoittaa, Bb B h his c. ces ceces, ja soittaako sen ulos. Kun näissä sitten vielä on variantteja niin kyllä se on yks lysti...
Ostin uteliaisuuttani Thomannin halvimman pasuunan 95 euroa + 15 postikuluja.
evp trumpetistina näin äkkiseltään voisin sanoa että se kyllä haukkuu hintansa. Tosin Stagg on kevyempi kiloissa.
Lasten kanssa olen huomannut että joskus todella kannattaa aluksi ostaa halpaa..
kun kerran kompastuu torvensa kanssa.. | |
...Ostin uteliaisuuttani Thomannin halvimman pasuunan 95 euroa + 15 postikuluja.
evp trumpetistina näin äkkiseltään voisin sanoa että se kyllä haukkuu hintansa. Tosin Stagg on kevyempi kiloissa...
Toi olis kyllä mielenkiintoista nähdä.
Lasten kanssa olen huomannut että joskus todella kannattaa aluksi ostaa halpaa..
kun kerran kompastuu torvensa kanssa..
Toi taas ei.
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa | |
Kiloja Thomannilla on 2 ja vähän yli. Onkos pasuunoissa suuria painoeroja? |  Tuuge
03.09.2006 09:38:28 (muokattu 03.09.2006 11:05:11) | |
|
Tähän väliin kiinnostaisi tietää kuinka yleinen soitin pasuuna oikeastaan on? Ja pasunistien omia fiiliksiä omasta kehityksestä soittajana.
(toki tiedän, etteivät puhaltimet tällähetkellä ehkä ole muodissa. Meitä ei ole montaa.)
Kuinka moni uskaltaa ottaa haasteekseen torven soiton aloituksen.
Itse aloitin tuossa kesän alussa ja nyt kuukausi sitten ihan ohjatussa opetuksessakin.
Aikaisemmin en ole mitään puhallinta soittanut, jos huuliharppua ei lasketa. Bändisoittimet + varhaisnuoruuden viulu sekä piano ovat olleet musiikillisena pohjana. En puhaltamisen puutteesta huolimatta kuitenkaan koe torvea mitenkään vaikeaksi tai ylitsepääsemättömäksi. Nyt jo tavailen ensimmäisiä Jazz- standardeja levyjen ja nuottien mukaan. Kohta tekisi mieli jo värvätä itsensä ihan yhteismusisoivaan orkesteriin (kiinnostuksena se mustempimusiikki). Ehkä silti vielä hetken treenailen, etten ihan heti mene itseäni nolaamaan.
Mitenkäs teidän muiden pasunistien kehitys on kulkenut, etenkin jos miettii alkuaikojen soittamista...
Pääasia että bassot kuuluu! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
