| Aihe: Vaskiskoittajan pieni kriisiopas part 1 | |
|---|
|
Hmm. Jos otetaan mikä tahansa suomalainen soittokunta/puhallinorkesteri tms. niin aivan valtavan paljon suuremmalla todennäköisyydellä löytyy hyvä baritonisti kuin vaikkapa cornisti. Onko sitten toinen helpompi (harrastajalle) kuin toinen vai onko toisella vaan yleensä niin paljon mielekkäämpää soitettavaa (perinteinen soittokuntaohjelmisto) vai missä lienee syy mutta kyllä pieneltäkin paikkakunnalta löytyy monesti baritonisti jota kestää kuunnella.
Corno lienee yhtä vaikea kuin trumpetti ja harratelijaporukoissa niitä (hyviä) ei juuri tapaa lainkaan. Tampereella niitä oli tasan yksi. Onhan cornon nuotit ikäviä verrattuna barytonin stemmoihin. En nyt viimeisen 10 vuoden tilannetta tunne, mutta silloin kun itse soitin Tampereella oli kaksi harrastelijabarytonistia jotka jonkun verran pystyivät sooloja soittamaan ja se toinen olin minä. Minä olen nyt pois pelistä ja se toinenkin alkaa olla aikas vanha ukko. Taso ei siis ollut korkea. Silloin taisi olla kymmenen Rautatien Soittokuntaa. Niistä löytyi muita kelvollisia barytonisteja kaksi, toinen Hyvinkäältä ja toinen Helsingistä. Se helsinkiläinen ei osaa tuplakieltä lainkaan. Jostain syystä heitä pyydettiin melkein joka soittokuntaan avustamaan kun oli vaativampi paikka edessä (konsertti, levytys tjmv).
Tuuban soittajia (hyviä) löytyi tuosta sakista kaksi. toinen Valkeakoskelta ja toinen Hyvinkäältä. Heistä myöskään toinen ei osannut tuplakieltä. eikä taipuisia sooloja. Toisesta en tiedä. No otokseni on suppea, sillä onhan niitä soittokuntia Suomessa pilvin pimein.
Tästä rohkenisin olla eri mieltä. En ymmärrä miksi trumpettia hehkutetaan notkeana soittimena vaikka virtuoosituubisteja tulvii ovista ja ikkunoista.
No sinä olet kaikessa eri mieltä kannssani ja samaa mieltä kaveriesi kanssa. Mainitse yksikin nimi _harrastelija_ + virtuoosi barytonisteista tai tuubisteista ja missä porukassa hemmo/hemmot soittaa?
Venetsian Karnevaaleja tai Kimalaisen lentoa kuulee verrattain usein Tuuballa ja Baritonilla, Trumpetilla aika harvoin. Toisaalta em. kappaleet ei mitään hirveän isoja legatohyppyjä kysy. Harrastajapuolella tosin käsite notkea tuubisti taitaa silti olla aika harvinainen.
Niimpä, ei minullakaan tuplakielen kanssa vaikeuksia ollut, mutta jos piti soittaa taipuisia laulavia sooloja niin siihen toppas.
Eli leuka hoitaa homman, huulten asento (ansatsi) ei tällöin muutu juurikaan.
Leuka antaa tilaa huulille värähdellä 'laajemmin', jolloin alaäänet saa helpommin. Kyllä siinä huulien asento tahtoo muuttua liikaa, mutta jotkut tuntuu sen hallitsevan, joten en vastaankaan väitä.
"EWI4000s ei tarvitse anasatsia - ai niin, se hengitystekniikka - ja ei tarvi osata transponoida" |
 Cliffies
29.11.2006 11:25:41 (muokattu 12.12.2006 08:48:38) | |
|
Corno lienee yhtä vaikea kuin trumpetti ja harratelijaporukoissa niitä (hyviä) ei juuri tapaa lainkaan. Tampereella niitä oli tasan yksi. Onhan cornon nuotit ikäviä verrattuna barytonin stemmoihin. En nyt viimeisen 10 vuoden tilannetta tunne, mutta silloin kun itse soitin Tampereella oli kaksi harrastelijabarytonistia jotka jonkun verran pystyivät sooloja soittamaan ja se toinen olin minä. Minä olen nyt pois pelistä ja se toinenkin alkaa olla aikas vanha ukko. Taso ei siis ollut korkea. Silloin taisi olla kymmenen Rautatien Soittokuntaa. Niistä löytyi muita kelvollisia barytonisteja kaksi, toinen Hyvinkäältä ja toinen Helsingistä. Se helsinkiläinen ei osaa tuplakieltä lainkaan. Jostain syystä heitä pyydettiin melkein joka soittokuntaan avustamaan kun oli vaativampi paikka edessä (konsertti, levytys tjmv).
Tuuban soittajia (hyviä) löytyi tuosta sakista kaksi. toinen Valkeakoskelta ja toinen Hyvinkäältä. Heistä myöskään toinen ei osannut tuplakieltä. eikä taipuisia sooloja. Toisesta en tiedä. No otokseni on suppea, sillä onhan niitä soittokuntia Suomessa pilvin pimein.
Täytyy sanoa että Tampereella on asukaslukuun nähden aika kehno tilanne puhallinorkestereiden ja puhaltajien suhteen, siis määrällisesti, vaikka viime aikoina onkin ollut aika paljon kehitystä. Meillä menee sopivasti ristiin ajat, mää taas tiedän sen mitä tiedän lähinnä viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
Nuoria hyviä tuubisteja tulee aika hyvin nykyisellään, esimerkiksi Kokkolassa ja Kouvolassa on ollut hienoja meininkejä, hämmästyttävää mitä pätevät ihmiset saa aikaan. Kokkolassa nyt on muutenkin puhallinasiat perinteisesti hyvällä tolalla, määrää riittää. Vaikka musiikkiopistoista tulee hyvätasoisia soittajia niin monet perinteiset soittokunnat on henkitoreissaan, koska omia uusia soittajia ei juuri tule ja musiikkiopistolaisia ei välttämättä kiinnosta. Uudistumista kaipaisi moni soittokunta, äijäytyminen on ongelma.
Mikäs hiton linjapuhe tästä on tulossa? :D
Oma vanha: Tästä rohkenisin olla eri mieltä. En ymmärrä miksi trumpettia hehkutetaan notkeana soittimena vaikka virtuoosituubisteja tulvii ovista ja ikkunoista.
No sinä olet kaikessa eri mieltä kannssani ja samaa mieltä kaveriesi kanssa. Mainitse yksikin nimi _harrastelija_ + virtuoosi barytonisteista tai tuubisteista ja missä porukassa hemmo/hemmot soittaa?
Hmm. Olen ollut monessa asiassa myös samaa mieltä, eikä täällä kyllä kavereita huimasti pyöri.
Taisi mennä enemmän tuolla opiskelijapuolella mun aatokset. Kumma kyllä jostain aina paukahtaa uusia tuubisteja jotka on soittanut pari vuotta ja saa opiskelupaikan. Esimerkkeinä siis suurin piirtein kaikki Suomen ammattiin opiskelevat tuubistit, jotka on ollut harrastelijavirtuoosi-tasolla ennen opintoja.
Niimpä, ei minullakaan tuplakielen kanssa vaikeuksia ollut, mutta jos piti soittaa taipuisia laulavia sooloja niin siihen toppas.
Kyllähän se on perhanan vaikeaa soittaa legatoja hyvin, varsinkin jos EDIT käyrätorvella tai muulla EDIT vaskisoittimella pitää nopeita legatoja soittaa peräkkäin.
Leuka antaa tilaa huulille värähdellä 'laajemmin', jolloin alaäänet saa helpommin. Kyllä siinä huulien asento tahtoo muuttua liikaa, mutta jotkut tuntuu sen hallitsevan, joten en vastaankaan väitä.
Tästä on montaa mielipidettä, laskeako leukaa vai työntääkö eteenpäin alarekkarissa? Itse olen nykyisin laskemisen kannalla, kunhan suukappaleen ja leaun välillä on hyvä tuntuma eikä huulien asento muutu.
(Max Reger: Kirje kriitikolle)
Istun taloni pienimmässä huoneessa.
Arvostelunne on edessäni.
Tuossa tuokiossa se on oleva takanani. |
|
Esim. Myllyksellä kyllä leuka laskee (hampaiden rako suurenee) hypättäessä korkealta alas.
Ootko katsonut, ettei työnny samalla hieman eteen? Näin olen antanut itselleni opettaa.
Voi työntyä tai ei, kannattaa kysellä varmaan Myllykseltä.
Kannattaa päristellä pääasiassa 'alaääniä'. Ylä-ääniä päristellessä käy helposti niin kuin sanot.
Taas asia, joka on mulle opetettu niin, että koko rekisteriä.
Jos ilman suukappaletta päristellään niin varmasti koko äänialan päristeleminen ideana saa raivoisaa vastustusta. I for one.
(Max Reger: Kirje kriitikolle)
Istun taloni pienimmässä huoneessa.
Arvostelunne on edessäni.
Tuossa tuokiossa se on oleva takanani. |
 Baryton-B
29.11.2006 12:59:16 (muokattu 05.11.2011 23:12:24) | |
|
...Toki niistä tahtoo syntyä glissandoja, mutta niiden harjoittelu vetopasuunalla voi auttaa venttiilipelien soittoa.
Mihin tämä lause perustuu ja mitä se tarkoittaa?
Oikeastaan se oli kysymys, sillä en tiedä. Ajattelin; jos vetopasuunalla harjoittelee nopeita suuria (kvintti, oktaavi) glissandoja, niin saa tuntuman huuliin = yrittää tehdä venttiilipelillä samoin. Mutta ei kai sitten.re)
"EWI4000s ei tarvitse anasatsia - ai niin, se hengitystekniikka - ja ei tarvi osata transponoida" |
|
Voi työntyä tai ei, kannattaa kysellä varmaan Myllykseltä.
Ainakin niin opetti PeeJay.
Jos ilman suukappaletta päristellään niin varmasti koko äänialan päristeleminen ideana saa raivoisaa vastustusta. I for one.
Miksi?
En muista Rissasen sitä kieltäneen.
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa |
|
Oikeastaan se oli kysymys, sillä en tiedä. Ajattelin; jos vetopasuunalla harjoittelee nopeita suuria (kvintti, oktaavi) glissandoja, niin saa tuntuman huuliin = yrittää tehdä venttiilipelillä samoin. Mutta ei kai sitten.
Mites vetopasuunalla tehdään oktaavin glissando, kun slaidi kattaa vain ylinousevan kvintin?
Perinteiset flexibility-treenit tehdään per veto, partialien (mitäs vittua ne on taas suomeks??) mukaan. Sitten kun treenataan esim. against the grain (vasten vetoa) soittoa, tehdään flexejä niin, että vaihdetaa vetoa.
.. Baryton resonoi (imaisee itsensä ympäristön sointiin ;-) helpommin kuin vetopasuuna. Kun näin käy, tuntuu soitto helpommalta ja vähemmän ilmaa kuluttavammalta, mutta tämäkin johtunee vain siitä, että minulla ei ole tarpeeksi kokemusta ja taitoa...
Ymmärrän tän siinä mielessä, että koska pasuunan projektio (varsinkin "ei-klasari") on paljon selkeämpi, kuin baritonitorvella, tuntuu soitto itsestä kevyemmältä ja oman saundinsa kuulee realistisemmin. Muutenhan baritonissa (jenkkien euphonium) on yleensä ottaen isompi poraus kuin pasuunassa.
Totuus löytyy kuitenkin muualta: Venttiilipesä tekee torvesta dramaattisesti "tukkoisemman" lisäten näin merkittävästi vastapainetta ja pienentäen ilmantarvetta. Tiedän tämän siitä, että soitan myös säännöllisesti venttiilipasuunaa, jolle pitää juuri tämän takia varoa antamasta liikaa ilmaa.
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa |
|
partialien (mitäs vittua ne on taas suomeks??)
osasävelet?
(Max Reger: Kirje kriitikolle)
Istun taloni pienimmässä huoneessa.
Arvostelunne on edessäni.
Tuossa tuokiossa se on oleva takanani. |
|
Ainakin niin opetti PeeJay.
Varmasti, se on ihan hahmotuskysymys ja tekniikkakysymys. Oiskohan toi eteenpäin työntäminen vähän selkeämpi hahmottamisen ja tuntuman kannalta joten se on varmaan yleisempi. Todella upeata matalaa rekisteriä olen kuullut molemmilla tavoilla.
Miksi? En muista Rissasen sitä kieltäneen.
Suositteliko se sitä?
(Max Reger: Kirje kriitikolle)
Istun taloni pienimmässä huoneessa.
Arvostelunne on edessäni.
Tuossa tuokiossa se on oleva takanani. |
|
Mites vetopasuunalla tehdään oktaavin glissando, kun slaidi kattaa vain ylinousevan kvintin?
Varovasti, ettei slaidi tipu.
(Max Reger: Kirje kriitikolle)
Istun taloni pienimmässä huoneessa.
Arvostelunne on edessäni.
Tuossa tuokiossa se on oleva takanani. |
|
Suositteliko se sitä?
Itte asiassa ei ollut muistaakseni puhetta rekkarista vaan määrästä. Eli ei liikaa. Varmaan se oma fiilis on aika tärkee tässäkin kohden.
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa |
|
Varovasti, ettei slaidi tipu.
Oon muuten pudottanu sen kolmasti. Kerran vaan piti rempata.
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa |
Cliffies
30.11.2006 14:22:11 (muokattu 12.12.2006 08:50:22) | |
|
Itte asiassa ei ollut muistaakseni puhetta rekkarista vaan määrästä. Eli ei liikaa. Varmaan se oma fiilis on aika tärkee tässäkin kohden.
No nyt uskoisin paremmin. Mitä ylemmäs mennään päristellen ilman suukappaletta sitä kauemmaksi mennään varsinaisesta EDIT käyrätorven ja mahdollisesti muun vaskisoittimen EDIT ansatsista. Kyllähän niin pääsee vaikka kuinka ylös ja jos siihen ymppää EDIT torven tai mahdollisesti muun vaskisoittimen niin pääsee kanssa aika ylös mutta soundi on kamala, kestävyys huono ja huuliin sattuu pian. Eli ei kiva.
(Max Reger: Kirje kriitikolle)
Istun taloni pienimmässä huoneessa.
Arvostelunne on edessäni.
Tuossa tuokiossa se on oleva takanani. |
|
Oon muuten pudottanu sen kolmasti. Kerran vaan piti rempata.
Jörgen van Rijen soitti Lieksassa jonkun Don Quijote-henkisen soolopiisin jossa se koputteli slaidilla lattiaa. Hauskaa! Sen lisäksi se hyppelehti ympäri lavaa ja riisui paidan pois. Naiset piti...
(Max Reger: Kirje kriitikolle)
Istun taloni pienimmässä huoneessa.
Arvostelunne on edessäni.
Tuossa tuokiossa se on oleva takanani. |
|
Mutta on myös niin; mitä parempi ansatsi on, niin sitä vähemmän tarvitaan ilmaa...vaiko?
Jotakuinkin näin, ja mitä parempi ansatsi sitä paremmin voi käyttää ilmaa ihan tosissaan.
(Max Reger: Kirje kriitikolle)
Istun taloni pienimmässä huoneessa.
Arvostelunne on edessäni.
Tuossa tuokiossa se on oleva takanani. |
|
Jörgen van Rijen soitti Lieksassa jonkun Don Quijote-henkisen soolopiisin jossa se koputteli slaidilla lattiaa. Hauskaa! Sen lisäksi se hyppelehti ympäri lavaa ja riisui paidan pois. Naiset piti...
Se piti Hesan ITF:ssä kaveriensa kanssa Conrad Hervigin keikan aikana Jumolla kaljapäissään semmosta älämölöö, että puoli konserttia meni pieleen. Ärsyttävä öykkäri.
Ilman mersua Suomi olisi polkupyörien ja uiton varassa |
Baryton-B
30.11.2006 18:28:22 (muokattu 05.11.2011 23:13:05) | |
|
Vasemmassa kuvassa esitetään kysymys johon voisi pasunistit ja trumpetistit vastata?
http://www.35plus.fi/ansatsi_huulet.jpg
"EWI4000s ei tarvitse anasatsia - ai niin, se hengitystekniikka - ja ei tarvi osata transponoida" |
|
Seuraavassa linkissä on kuva. Eräs opettaja (Heinz Burum) kertoo, että jos ylähuuleen tulee kuvan mukaista levyä puristettaessa kuvan mukainen kolo, niin soitto ei tule koskaan onnistumaan.
Alhaalla olevassa valokuvassa alahuulella työnnetään ylähuulen takaosan lihaa eteenpäin ja syntyy samainen 'kolo' tai rajakohta: Sen etupuolella on ylähuuleen kiinteämpää lihaa ja takana punertavampaa takaosan lihaa. Tapahtuuko teillä noin ja mitä mieltä olette Burumin kommentista?
Hmmm. En kyllä kuollaksenikaan ymmärrä tuota levyasiaa, ei hahmotuskyky riitä. Olen samaa mieltä että jos ko. levyä puristetaan ja tulee kolo huuliin niin ilmiselvästi herra Burum ei osannut asialle mitään tehdä. Saksassa (?) kun ollaan niin hyvälle opettajalle on aina tulossa uusia oppilaita ja voi kylmästi heivata pellolle oppilaat jotka ei miellytä.
(Max Reger: Kirje kriitikolle)
Istun taloni pienimmässä huoneessa.
Arvostelunne on edessäni.
Tuossa tuokiossa se on oleva takanani. |
|
Hmmm. En kyllä kuollaksenikaan ymmärrä tuota levyasiaa, ei hahmotuskyky riitä.
No sillä on tarkoitus vahvistaa "mum" lihaksia, eli kun levyn saa huulien avulla pysymään vaaka-asennossa, niin ne vahvistuvat. Minusta huono keino, sillä samalla tulee puristettua huulien sivuosan lihaksia. Jokun paksumpi (esim. suuri pyykkipoika) olisi parempi.
Mutta kuvassa kysyttiin muutakin, miksi ohitit ne? ...eli tuleeko sinulle noin tehden valokuvan mukaisen rajakohta ja mikä kohta huulista värähtelee eri rekistereissä, karkeasti sanottun?
"EWI4000s ei tarvitse anasatsia - ai niin, se hengitystekniikka - ja ei tarvi osata transponoida" |
|
No sillä on tarkoitus vahvistaa "mum" lihaksia, eli kun levyn saa huulien avulla pysymään vaaka-asennossa, niin ne vahvistuvat. Minusta huono keino, sillä samalla tulee puristettua huulien sivuosan lihaksia. Jokun paksumpi (esim. suuri pyykkipoika) olisi parempi.
Joo ei tunnu oikein hyvältä idealta. Voimaa tärkempää on osata hahmottaa ylähuuli, itse en tosin tiedä kuinka paljon enemmän trumpetinsoitto kysyy ylähuulelta joten pidättäydyn mistään kiveen kirjatusta. Oli harjoitus mikä tahansa niin helposti alkaa tekeen suupielet työtä ja koko paketti hahmottuu niiden mukaan joten onko hyötyä/järkeä, voidaan kysyä.
Mutta kuvassa kysyttiin muutakin, miksi ohitit ne? ...eli tuleeko sinulle noin tehden valokuvan mukaisen rajakohta ja mikä kohta huulista värähtelee eri rekistereissä, karkeasti sanottun?
En ole pasunisti tai trumpetisti! :D En sitä levyjuttua hahmottanut joten en edes kokeillut, enkä kyllä uskallakaan, jos minusta ei ole vaskisoittajaksi... Villi arvaus tuohon pärinäkysymykseen että sama "kohta" pärisee mutta huuli liikkuu, mitä vähemmän sitä parempi.
(Max Reger: Kirje kriitikolle)
Istun taloni pienimmässä huoneessa.
Arvostelunne on edessäni.
Tuossa tuokiossa se on oleva takanani. |
|
En ole pasunisti tai trumpetisti! :D
Kovin täällä vaski soittajana esiinnyt, opetat vaskien soittoa ja otat kantaa ansatsiin??
En sitä levyjuttua hahmottanut joten en edes kokeillut, enkä kyllä uskallakaan, jos minusta ei ole vaskisoittajaksi... Villi arvaus tuohon pärinäkysymykseen että sama "kohta" pärisee mutta huuli liikkuu, mitä vähemmän sitä parempi.
Ei nyt ollut levystä kysymys vaan siitä; kun työnnät alahuulella ylähuulen takaosan lihaa eteenpäin valokuvan tapaan, niin syntyykö sinulla kuvan mukainen rajakohta ylähuulen etuosan ja takaosan lihan väliin. Sitä kai Burumkin tarkoitti?
Ja nää kysymykset oli muillekin tarkoitettu.
"EWI4000s ei tarvitse anasatsia - ai niin, se hengitystekniikka - ja ei tarvi osata transponoida" |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
