| Aihe: Bruce Dickinson - soolotuotanto | |
|---|
|
Onko Bruce Dickinsonissa ainesta Iron Maidenin ulkopuolellakin? Ovatko miehen sooloalbumit hyviä?
Itse "löysin" Brucen soolotuotannon yllättävänkin myöhään, yli vuosi sen jälkeen kun Maiden-fanitus alkoi. Koko hommahan käynnistyi lahjaksi saamallani The Anthology DVD-boksilla, joka promovideoineen ja keikkoineen tarjosi mukavan yleiskattauksen miehen soolotuotantoa aiemmin tuntemattomalle kaverille. Paljon Dickinson-kamaa en suinkaan omista, sillä jatkoin vasta tänään, kun löysin Swampista 5€ hintaan mainion livealbumin "Scream For Me Brazil"!
Ja tykkään kovasti. Anthology ja SFMB siis vasta omistuksessa, ja myöhemmin hankkimaan sitten lisää. Accident, Chemical, Tyranny yms.
Mielipiteitä? |
 Räbbänä
18.11.2006 20:30:06 (muokattu 18.11.2006 20:30:49) | |
|
Mielipiteitä?
Helvatan hyvää matskua herra vääntänyt. Kumminkin tämä hevipuoli on reilusti kovempaa kuin kevyempi, vaikka ihan kelpo kamaa sekin.
Tällä hetkellä löytyy hyllystä Tyranny of Souls, The Chemical Wedding ja The Anthology DVD-boxi. Monesti meinannut mukaan kaupasta tarttua Accident of Birth mutta piheys aina iskeny.
Edit: Pientä korjailua. |
|
On kyllä kovaa kamaa. Alkupään kevyestä meiningistä siirryttiin grungemausteiden kanssa kohti metallisempaa kamaa. Accident of Birth, Chemical Wedding ja Tyranny of Souls on sitä raskaampaa materiaalia. Toimii todella hyvin. Tyranny of Souls-levyllä kuulee, ettei aika ole vienyt Brucen ääntä. |
|
Brucen kolme viimeisintä sooloa ovat heavy metalin parhaimmistoa. Mielestäni Accident of birth on näistä kolmesta paras. Nimibiisi, Darkside of Aquarius, Road to hell, Man of sorrows... todellisia mestariteoksia. Seuraava levy, "The Chemical wedding" on hieno sekin, huippukohtinaan nimibiisi, "The Tower" ja "Trumpets of Jericho". Uusin "Tyranny of Souls" on samaa luokkaa aikaisemman kolmikon kanssa. "Kill devil hill" on ehkä Brucen paras soolobiisi.
Ekat kolme soololevyä omaavat hetkensä, varsinkin "Tattooed millionaire", mutta ne eivät metallia kuitenkaan ole. Ja suht epätasaisia myös ovat. |
|
Kyllähän Brucen soolokama toimii täälläkin päin. Omistan sen kokoelman, Accident of Birthin, Chemical Weddingin ja Scream For Me Brazilin. Pitäisi hommata vielä Tyranny of Souls ja jossakin välissä sen dvd:n voisi myös hankkia. Niitä ensimmäisiä levyjä ei varmaan tule ainakaan vähään aikaan hommattua, vaikka ne muutamat biisit, joita olen niiltä kuullut, ovatkin olleet ihan meneviä rokkibiisejä.
Saisi Bruce pistää jotain kiertuetta pystyyn. Jos vaikka tännekkin eksyisivät.
Nuclear Waste. |
 DVD-SOITIN
18.11.2006 21:55:26 (muokattu 18.11.2006 21:55:37) | |
|
BRUCE DICKINSON – SCREAM FOR ME BRAZIL
Allekirjoittaneen ensikosketus legendaarisen Bruce Dickinsonin soolotuotantoon venähti yllättävänkin pitkäksi Maiden-fanituksen alkamisesta laskien, ja vasta reilun vuoden kuluttua ensimmäisen Iron Maiden-äänitteeni ostamisesta ja siihen ihastumisesta sain haltuuni Dickinsonin omaa tavaraa. Nimittäin mainion The Anthology DVD-kattauksen, jonka parissa tulikin sitten vietettyä antoisia hetkiä livekeikoista nauttien ja toisinaan promolevyillä itseäni viihdyttäen. Siihen se Bruce-tutustuminen sitten jäikin, kunnes tänään ilahduin suuresti bongatessani Swampin hyllyltä saman miehen livelevyn ”Scream For Me Brazil”, varsin mukavaan hintaan 4.90€. Sanomattakin selvää, että äänite lähti välittömästi mukaan, ja koko päivän sitä kuunnelleena voinen muutaman sanasen sanoa. Kyseessähän on siis sama keikka audiomuodossa, josta voi myös Anthologylta nauttia kuvan kanssa, ja mikä kannattaakin, onhan mukana Herra Adrian Smith.
Iron Maiden kömpi halki 1990-luvun varsin verkkaisesti, monenlaisten rattaiden hypätessä bändin kulun tielle. Dickinsonin seuraaja Blaze Bayley sai laimeahkon vastaanoton, ja Steve Harrisin henkilökohtaiset ongelmat heijastuivat yhtyeen musiikkiin varsin voimakkaasti. Bruce Dickinsonille 1990-luku oli kuitenkin vapauttavaa aikaa, ja mies pääsi siivilleen soolo-uran puolella, todistaen samalla pärjäävänsä ilman itsensä kuuluisaksi tehnyttä, legendaarista, yhtyettä.
Accident Of Birth-levyllä Brucen kaartiin liittyi vielä legendaarinen (silloin) ex-Maidenkitaristi Adrian Smith, ja viimeistään tämä nosti Dickinsonin soolobändin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi varsinaisen tyylimuutoksen kokeneelle Iron Maidenille. Varsinaiseksi menestykseksi osoittautuneen The Chemical Weddingin jälkeen Bruce, Adrian, Roy Z ja kumppanit suuntasivat kiertueelle, jolta tämä mainio livealbumi on tallennettu, Sao Paolosta Brasiliasta.
Bruce Dickinsonin kiertuekokoonpano kokonaisuudessaan kuuluu miehen itsensä lisäksi näin; Adrian Smith kitarassa, Roy Z samaten, bassossa Eddie Cassillas ja rummuissa Dave Ingrahams. Jos Adrian Smithin ja Roy Z:n kaltaiset nimet herätä vaadittavaa kunnioitusta ja laatutoteamusta kokoonpanon toimivuuden suhteen, voi aina lohduttautua sillä että Mr. Air Raid Siren ei bändiinsä huonoja soittajia kelpuuttaisikaan. Ja että osaa soitto kulkea! Allekirjoittaneen mieltä lämmittää odotetusti eniten Adrian Smithin läsnäolo, mies kun on edelleen minulle jumala, kaikkien aikojen paras kitaristi ja kaikkea muuta. Saas nähdä koska Smith-fanitus menee hulluuden puolelle.
Lienee varsin selvää, että klassikkoalbumin kiertueella, tämänkaltaisella kokoonpanolla tallennettu keikka ei voi olla pettymys. Kautta linjan kuullaan upeaa heavymetalia, parin alan kärkinimen maustamassa, mehukkaasti yhteen toimivassa bändissä, valopilkkujen Dickinson & Smith ymmärrettävästi varastaessa shown. Kappaleet kuten Laughing In The Hiding Bush, The Tower, Trumpets Of Jericho, Chemical Wedding ja aina yhtä koskettava Tears Of The Dragon nostavat albumin heti kättelyssä parhaiden koskaan kuulemieni livealbumeiden joukkoon. Plussaa on pakko antaa myös mainiolle rytmiryhmälle, joka on juuri omiaan tukemaan kerrassaan mainiota kappalemateriaalia. Chemical Wedding-albumin ollen minulle ensi kuulemalla pienoinen pettymys, voin suureksi ilokseni todeta, että Scream For Me Brazil herättää kappaleet eloon. Ja tämän hienommin ei voisi elävä heavymetal-musiikki kukoistaa.
Scream For Me Brazil on yksi kaikkien aikojen kovimmista elävän musiikin tallenteista, ja nosti myös allekirjoittaneelle pienoisen Bruce-kuumeen, jonka ansiosta miehen soolotuotantoa onkin syytä ruveta jo keräilemään. Onko kenties hienompaa tunnetta olemassa, kuin että hyvä musiikki kolahtaa? |
|
Accident, Tyranny ja erityisesti loistelias Chemical kuuluvat ehdottomasti suosikkeihini ja jättävät melkeinpä varjoonsa jopa suurimman osan Maidenin tuotannosta. Näissä levyissä on sellaista taikaa mitä toivoisi nykypäivän hevimetelissä kuulevan useamminkin. Loistavaa paskaa. |
|
Tyranny of Souls oli kyllä pirun kova levy! Diggaan enemmän, kuin Maidenista.
Floikilla on hauskemapaa. |
|
Accident Of Birth ja Chemical Wedding ovat todella onnistuneita levyjä molemmat!
ODOMANKOMA BOO ADZEE
OBOO KYEREMA |
|
Muutaman biisin olen kuullut, keskivertoa parempaa kamaa.
Kyllä se Paranoid joskus vielä menee... |
|
Iteltä löytyy Tattoeed millionare, Skunkworks ja tota raskaampaa puolta edustava Accident of birth.
Ite pidän kyllä juurikin tuosta hieman grungahtavasta Skunkworksista eniten. Alex Dickson on perkeleen kova lankun vinguttelija, kannattaa tutustua levyyn (ja samalla avartaa vähän käsitystä tuosta legendaarisesta sumutorvesta).
Tattoeed millionare oli meikän ensi kosketus Brucen soolomatskuun, joskus vuonna hakku ja leipäveitsi (abaut -94) Ja se kolahti kyllä meikäläiseen silloin aika kovasti, vaikka olikin vähän kevyempää kuin Maiden. Sitäpaitsi se taitaa olla ainut levy missä Gerskin kuulostaa ihan hyvältä =)
Hell is where the heart is! |
|
Iteltä löytyy Tattoeed millionare, Skunkworks ja tota raskaampaa puolta edustava Accident of birth.
Ite pidän kyllä juurikin tuosta hieman grungahtavasta Skunkworksista eniten. Alex Dickson on perkeleen kova lankun vinguttelija, kannattaa tutustua levyyn (ja samalla avartaa vähän käsitystä tuosta legendaarisesta sumutorvesta).
Tattoeed millionare oli meikän ensi kosketus Brucen soolomatskuun, joskus vuonna hakku ja leipäveitsi (abaut -94) Ja se kolahti kyllä meikäläiseen silloin aika kovasti, vaikka olikin vähän kevyempää kuin Maiden. Sitäpaitsi se taitaa olla ainut levy missä Gerskin kuulostaa ihan hyvältä =)
Mielestäni tattoeed millionare ja varsinkin Skunkworks ovat melkoista paschaa ja sitä oman tyylin etsimistä. Onneksi ei jäänyt polkemaan tuolle tasolle sooloura... |
 lapio
19.11.2006 13:03:54 (muokattu 19.11.2006 13:04:32) | |
|
Ite pidän kyllä juurikin tuosta hieman grungahtavasta Skunkworksista eniten. Alex Dickson on perkeleen kova lankun vinguttelija, kannattaa tutustua levyyn (ja samalla avartaa vähän käsitystä tuosta legendaarisesta sumutorvesta).
Skunkworks on minustakin aivan helvetin hyvä levy, ei siitä ehkä hevarit tykkää, mutta minulle toimii. Balls to Picassohan on myös ihan hiton hyvä levy, joka ehkä vaatii hieman enemmän kuuntelua avautuakseen.
Nämä kolme viimeisintä, joita tuossa hehkutettiin ovat pirun kovia, Tyranny of soulsilla hieman loppua kohti laatu laskee, mutta hyvä levy. Tattoed millionaire jää ehkä heikoimmaksi minun arvosteluasteikollani, mutta ei sekään huono ole. |
|
Road The Hell ja Tears Of The Dragon ovat hienoja biisejä, niistä mitä miehen soolotuotantoa olen kuullut. Muista en liiemmin piittaa... |
|
I'm in a band with an italian drummer..
Jälkiabortti, anyone? Jätä mies, ota poika! |
|
Iron Maidenia en voi sietää, mutta Skunkworks on kova levy!
"You scumbags! Quit putting a goddamn dollar sign on every fuckin' thing on this planet!!!" |
|
Accident Of Birth ja Chemical Wedding ovat todella onnistuneita levyjä molemmat!
Joo, näin on. Itselläni noitten lisäksi tuplakokoelma The Best Of Bruce Dickinson, josta löytyy myös todella helmibiisejä kuten Broken ja Silver Wings. Uusin levy Tyranny Of Souls oli mielestäni pieni pettymys(liian löysää kamaa) vaikkakin pari helmibiisiä sieltäkin löytyy esim. videobiisi Abduction. Ja hieno on myös video:
http://www.youtube.com/watch?v=eViKM5g4Coc
M.A.C.H.O. #24 "Don't stress with it, THRASH WITH IT!!!" www.chaoscreation.net |
|
Uusin levy Tyranny Of Souls oli mielestäni pieni pettymys(liian löysää kamaa) vaikkakin pari helmibiisiä sieltäkin löytyy
Mielestäni lätyllä on vain yks heikompi biisi, Believil. |
|
Uusin levy Tyranny Of Souls oli mielestäni pieni pettymys(liian löysää kamaa) vaikkakin pari helmibiisiä sieltäkin löytyy esim. videobiisi Abduction. Ja hieno on myös video:
http://www.youtube.com/watch?v=eViKM5g4Coc
Ite petyin aluksi myös levyyn mutta kuuntelun myötä se on kasvanut melkeinpä samalle tasolle, kuin Chemical Wedding (jota tuskin mikään levy ohittaa, koskaan). |
yellow
19.11.2006 19:25:57 (muokattu 19.11.2006 19:26:13) | |
|
Tyranny of souls on hieno levy. Ainoastaan yksi heikko biisi eli Believil, mutta muuten kovaa kamaa. Mielestäni samaa tasoa Accidentin ja Chemicalin kanssa. Brucen vokalisointi on aivan timanttia tällä levyllä. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
