| Aihe: Etniset skaalat | |
|---|
 Swan
08.07.2004 14:06:55 | |
|
Kiitoksia joutsenelle ja muille loistavasta threadista... tämä on oikeasti mielenkiintoinen meikäläisen mielestä. Tällä menolla mie saan kyllä Afrikka-meiningit lisättyä omaan psychedelic rock-meininkiin =)
plussat kyl pärähti.
Kiitosta vain. Kokeile myös Japani-meininkiä. :)
"Half of all Americans are now using the internet to get their news...but don't worry; experts say that before you know it, we'll all be back to using the internet for its primary purpose - downloading porn." - Conan O'Brien |
|
Mark Levinen Jazz Piano Book esittelee pari pentatonista skaalaa joita täällä ei ole vielä käsitelty.
IN-SEN
1 - b2 - 4 - 5 - b7 eli esim. C Db F G Bb
"ALTERED PENTATONIC"
1 - b2 - 4 - 5 - 6 eli esim. C Db F G A
Molemmat skaalat (C:hen pohjautuvana) käyvät aika näppärästi esim. A7alt-soinnun päälle.
"I've re-invented my image so many times that I'm in denial that I was originally an overweight Korean woman." -David Bowie |
 MrQ
28.09.2004 16:24:05 | |
|
Kellä on mitään hajua arabian/lähi-idän skaalauksista?
Entä intialaisen klasarin? |
|
Kellä on mitään hajua arabian/lähi-idän skaalauksista?
Entä intialaisen klasarin?
En tiedä arabiasta/lähi-idästä, mutta jos tonaliteetti on yhtä poikkeava, kuin intialaisen/perulaisen/tms. on sitä vähän vaikea lähteä tässä kuvailemaan. Tai siis asteikkoja pitäisi kuvailla hertseillä, kun ne ei ole meidän säveliä, eikä niistä tasaisesti jaettuja osia, vaan sävelten väliset suhteet poikkeavat täysin.
"Tritonus on harmonian ketsuppi" -E-J Rautavaara |
MrQ
28.09.2004 16:35:18 | |
|
Sen mäkin jo päättelin kun tuossa kaverit toi tunisiasta arabifolkkia ja valitteli että vittu tää on ihan epävireistä...
Kunhan nauruni lakkasi sain selitettyä että ne todennäköisesti käyttävät aivan eri tonaliteetteja kuin me... mutta siksi just kiinnostaakin että miten ne menee.
...ja siksi just penään niitä hertsejä tuolla aloittelijat-palstalla...
Niin, joo täällä sama. Jos joku tietää, niin kertokaa ihmeessä miten nämä hertsit menevät oman tietämyksen rajoissa toki länsimaisessa ja mikä jottei itämaisessakin musiikissa. |
|
Jos joku tietää, niin kertokaa ihmeessä miten nämä hertsit menevät oman tietämyksen rajoissa toki länsimaisessa ja mikä jottei itämaisessakin musiikissa.
meilläpäin maailmaa luultavasti näin:
220 a
233 a#
247 h
262 C (keski-C)
277 C#
294 D
330 D#
349 F
370 F#
392 G
415 G#
440 A |
|
En huomannut tätä vielä tässä threadissa, mutta vaikka olisikin niin tämä on niin käyttökelpoinen että kertaus ei haitanne:
Persialainen
1, b2, 3, 4, b5, b6, 7
C, Db, E, F, Gb, Ab, B
Allaolevassa kaaviossa o = perussävel, * = muu sävel
-|-o-|-*-|---|---|-*-|-*-|-*-|---|-*-|---|---|-*-|-o-|-
-|-*-|-*-|---|---|-*-|-o-|-*-|---|---|-*-|-*-|-*-|---|-
-|---|-*-|-*-|-*-|---|-*-|---|-
-|---|-*-|-o-|-*-|---|---|-*-|-
-|-*-|-*-|---|-*-|---|---|-*-|-
-|-o-|-*-|---|---|-*-|-*-|-*-|-
When asked, "What is the greatest obstacle to enlightenment?" the Buddha replied, "Laziness." |
|
Olen aloittelija, joten suokaa anteeksi tyhmyyteni. Miten näitä käytetään käytännössä? Muodostetaan sointuja vai mitä?
Ja kuulostaako soolo paremmalle, jos se soitetaan tietyssä skaalassa? |
|
http://www.freakguitar.com/
sieltä löytyy jotain sekä nuotteina, että tabeina.
Mikrotonaalisiin skaaloihin täytyisi perehtyä. Länsimaisen (i.e.- 12 tone sydeemi)musiikin soittamiseen suunnitellut instrumentit tosin tekee hieman vaikeaksi niiden sisällyttämisen soittoon / "säveltämiseen" ... |
|
http://www.freakguitar.com/
sieltä löytyy jotain sekä nuotteina, että tabeina.
Mikrotonaalisiin skaaloihin täytyisi perehtyä. Länsimaisen (i.e.- 12 tone sydeemi)musiikin soittamiseen suunnitellut instrumentit tosin tekee hieman vaikeaksi niiden sisällyttämisen soittoon / "säveltämiseen" ...
Siksi jokaisella kielisoittimen soittajalla tulisi olla myös nauhaton versio aiheesta. |
-HeavyMetal-
07.12.2005 17:19:51 (muokattu 07.12.2005 17:52:52) | |
|
ja tosta swanin kirjotuksestako pitäs sitte vielä ymmärtääkkin jotakin?
ei siis millään pahalla.... |
Swan
07.12.2005 18:32:56 | |
|
ja tosta swanin kirjotuksestako pitäs sitte vielä ymmärtääkkin jotakin?
ei siis millään pahalla....
Ihan selkeältähän tuo minusta näyttää. Tämä on teoriapalsta, joten jos siitä kiikastaa, niin selaas pari perustavampilaatuista FAQia läpi. :) |
|
ja tosta swanin kirjotuksestako pitäs sitte vielä ymmärtääkkin jotakin?
ei siis millään pahalla....
Kyllä tosta Swanin kirjoituksesta ymmärtää ihan kaiken jos nyt ei ole ihan tumpelo.
Ei siis millään pahalla...
"Anaalileikit. Ei huono. Miellyttää älykköjä." Meet the Feebles |
|
Kyllä tosta Swanin kirjoituksesta ymmärtää ihan kaiken jos nyt ei ole ihan tumpelo.
Ei siis millään pahalla...
hehee... |
sus
17.01.2006 20:49:31 | |
|
tää on yks mun lemppari, kyseessä on siis fryyginen duuri
7
|-X-|-X-|---|-X-|---|
|---|---|-X-|-X-|---|
|-X-|---|-X-|-X-|---|
|-X-|---|-X-|-X-|---|
|-X-|-X-|---|---|-X-|
|-X-|-X-|---|-X-|---|
anteeksi vaikeaselkoisesta tablauksesta
bluus |
|
Skaalat ja soinnut:
http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/
http://www.looknohands.com/chordhouse/guitar/index_rb.html |
|
Ja muistakaa käyttää asteikoita niin improvisoidessa kuin sävellyksissäkin, niin teitä luullaan velhoiksi!
Repesin, mutta se johtui vain ilmaisusta :) Hieno topic. + |
Jake.e
25.10.2006 17:00:42 (muokattu 25.10.2006 17:13:01) | |
|
Kannattaa muistaa vielä Mustalaismolli ja sen 5. moodi.
Mustalaismolli: 1 2 b3 #4 5 b6 7
Nyt putos tämä poika kärryiltä. Tuon mustalaismollin tajuan, mutta mites ihmeessä moodit tähän liittyy?
EDIT: tää on yks mun lemppari, kyseessä on siis fryyginen duuri
Fryyginen duuri? Eikös moodit ole vain moodeja?
Jerk. |
Swan
25.10.2006 17:27:44 | |
|
Nyt putos tämä poika kärryiltä. Tuon mustalaismollin tajuan, mutta mites ihmeessä moodit tähän liittyy?
Kaikki skaalat voidaan symmetrisiä lukuunottamatta jakaa moodeihin. Nämä tavallisimmat (jooninen, doorinen etc.) ovat siis duuriasteikon moodeja. Mustalaismollin 5. moodi on fryyginen dominantti, jossa on palautettu 7. Menee näin:
1 b2 3 4 5 b6 7
Fryyginen duuri? Eikös moodit ole vain moodeja?
Tuosta termistä tulee mulle ekana mieleen fryyginen dominantti, eli harmonisen mollin 5. moodi. Se oheinen sormitus on kylläkin 2. moodista, joka on lokrinen palautetulla 6:lla.
Moodit kyllä voidaan jakaa duuri- ja mollisävytteisiin terssin perusteella. Esim. doorinen ja fryyginen ovat molleja siinä missä lyydinen on duuri. |
|
Saanen kysyä: Mistä tietää että skaala ei ole etninen? Onko tämä etninen vaan ihmisen pääkopassa? |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
