| Aihe: Duuri- ja mollisävellajien etumerkintä (mm. kvinttiympyrä) | |
|---|
 7+sävellajit
02.06.2013 11:25:40 (muokattu 05.06.2013 18:03:53) | |
|
nahkis: Ja tälle oli vastaava alennusmerkkisiä varten:
Fiksusta Boksista ESiin AStui DESpootti GEStapon CESlonkiin
(tai jotain)
Jep. Olen keksinyt myös molleille muistisäännöt:
Ristimerkkiset: Eilen Bäivällä FIShermanin CISar GISela DISkattiin AIStittomasti
B-merkkiset: Daniel Gymmenessä Celsiuksessa Föönasi BEStmaninsa ESkon ASeet
(Olen tehnyt nuo muistisäännöt hollanninkieleisiä säveliä käyttäen (C, D, E, F, G, A ja B) (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis, Bis) (Bes, Es, As, Des, Ges, Ces, Fes)) | |
mklami: Kvinttiympyrästä on pyydelty FAQia, joten tässä se tulee.
Kvinttiympyrä ei ole mikään mystinen juttu, vaan ainoastaan apukeino muistaa eri duuri- ja mollisävellajien etumerkinnät.
Etumerkintä tarkoittaa nuotissa jokaisen viivaston alussa (ja esim. sävellajin vaihtuessa vaikka keskellä viivastoa) näkyvää ylennys- tai alennusmerkkien sarjaa. Etumerkintä koostuu vain ja ainoastaan joko pelkästään ylennysmerkeistä tai pelkästään alennusmerkeistä, näitä kahta merkkiä ei voi yhdistellä etumerkinnässä.
Tässä tekstissä ylennysmerkkiä kuvataan ns. risuaidalla (#) ja alennusmerkkiä pienellä b:llä. Ylennysmerkistä käytetään myös nimitystä korotusmerkki, mutta tässä tekstissä käytän nimitystä ylennysmerkki.
Perinteisesti sekä ylennys- että alennusmerkkejä käytetään korkeintaan 7 ylennykseen-/alennukseen asti, vaikka teoreettinen maksimimäärä on 12 ylennys-/alennusmerkkiä. Itse asiassa, ja kuten tässäkin FAQissa myöhemmin käy ilmi, nuottikirjoituksessa ei ole järkeä käyttää yli kuutta ylennys-/alennusmerkkiä, koska esim. 7 ylennyksen duuri- ja mollisävellajit voi kirjoittaa 5 alennuksella (koska kyseessä on enharmonisesti samana soivat sävellajit). Ja mitä yksinkertaisempi etumerkintä, sitä selkeämpää nuottia on varsinkin aloittelijan lukea.
Ensimmäinen asia eri sävellajien etumerkinnöistä joka kannattaa opiskella on se, että C-duurilla ja sen rinnakkaissävellajilla a-mollilla ei ole nuottikirjoituksessa mitään etumerkintää, ts. näiden sävellajien vallitessa viivaston alussa ei ole ylennys-/alennusmerkkejä. Kaikilla muilla duuri- ja mollisävellajeilla onkin sitten joko ylennys-/alennusmerkkejä etumerkintänä. Nämä etumerkinnät on helppo opetella ja muistaa kvinttiympyrän avulla.
Kvinttiympyrän periaate on hyvin yksinkertainen: piirretään ympyrä, ja vedetään siihen lyhyet poikkiviivat samoin kuin kellotaulussa (eli 12 viivaa tasaisin välein).
"Klo 12:een" ympyrän ulkopuolelle kirjoitetaan C, joka tarkoittaa C-duuria. Duurisävellajit kirjoitetaan ympyrän ulkopuolelle, ja mollisävellajit ympyrän sisäpuolelle.
C:stä voidaan edetä sekä myötä- että vastapäivään kvinttiympyrää pitkin seuraavasti: kun edetään C:stä myötäpäivään (eli samaan suuntaan kuin kellon viisarit kulkevat), hypätään jokaisen viivan kohdalla puhdas kvintti YLÖSPÄIN edellisestä sävelestä, ja lisätään etumerkintään yksi ylennysmerkki (#). Esim. "klo 12:sta" (C) siirrytään "klo 1:een": C:stä puhdas kvintti ylöspäin (G) ja lisätään ensimmäinen ylennysmerkki (#). Näin saadaan "klo 1:een" sävellajiksi G-duuri, jonka etumerkintä on siis yksi ylennys. Tällä samalla idealla jatketaan "klo 6:een" asti, jolloin saadaan kokonaisuudessaan tällainen sarja:
klo 12: C-duuri (ei etumerkintää)
klo 1: G-duuri, 1 #
klo 2: D-duuri, 2 #
klo 3: A-duuri, 3 #
klo 4: E-duuri, 4 #
klo 5: H-duuri, 5 #
klo 6: Fis-duuri, 6 #
Tämän jälkeen palataan C-duuriin, ja etsitään duurisävellajit, joiden etumerkintänä on alennusmerkkejä (b). Homma tapahtuu täsmälleen päinvastoin kuin ylennysmerkkien suhteen:
Edetään "klo 12:sta" vastapäivään, hypätään jokaisella viivalla puhdas kvintti ALASPÄIN ja lisätään etumerkintään yksi alennusmerkki (b). Esim. "klo 12:sta" siirrytään "klo 11:een": C:stä puhdas kvintti alaspäin (F) ja lisätään ensimmäinen alennusmerkki (b). Näin saadaan "klo 11:een" sävellajiksi F-duuri, jonka etumerkintä on siis yksi alennus. Tällä samalla idealla jatketaan "klo 6:een" asti, jolloin saadaan kokonaisuudessaan tällainen sarja:
klo 12: C-duuri (ei etumerkintää)
klo 11: F-duuri, 1 b
klo 10: B-duuri, 2 b
klo 9: Es-duuri, 3 b
klo 8: As-duuri, 4 b
klo 7: Des-duuri, 5 b
klo 6: Ges-duuri, 6 b
"Klo 6:ssa" huomataan, että duurisävellajit ovat enharmonisesti samat, Fis-duuri ja Ges-duuri. Tästä voisi vielä jatkaa molempiin suuntiin niin, että käydään koko ympyrä läpi, jolloin saadaan sekä 12 ylennystä että 12 alennusta sisältävät etumerkinnät. Mutta kuten huomaatte, "klo 6:n" jälkeen nämä sävellajit ovat enharmonisesti samoja sävellajeja toisen samalla viivalla olevan sävellajin kanssa, ja tämä toinen sävellaji voidaan kirjoittaa vähemmällä määrällä etumerkkejä, joten suuressa määrässä (yli 6 kpl) etumerkkejä ei sinänsä ole järkeä.
Jep. Huomataan myös kello 5:n ja 7:nkin kohdalla. 5:n kohdalla on B-duurin (eli H-duurin) lisäksi Ces-duuri ja kello 7:nkkohdalla on Des-duurin lsäksi Cis-duuri. | |
7+sävellajit: Jep. Huomataan myös kello 5:n ja 7:nkin kohdalla. 5:n kohdalla on B-duurin (eli H-duurin) lisäksi Ces-duuri ja kello 7:nkkohdalla on Des-duurin lsäksi Cis-duuri.
Molleissa sama juttu kvinttiypyrässä kellotaulun mukaisesti:
Ristimerkkiset mollit:
Kello 12: A-molli
Kello 1: E-molli
Kello 2: B-molli (eli H-molli)
Kello 3: Fis-molli
Kello 4: Cis-molli
Kello 5: Gis-molli
Kello 6: Dis-molli
Kello 7: Ais-molli
B-merkkiset mollit:
Kello 12: A-molli
Kello 11: D-molli
Kello 10: G-molli
Kello 9: C-molli
Kello 8: F-molli
Kello 7: Bes-molli (eli Bb-molli)
Kello 6: Es-molli
Kello 5: As-molli | |
h103: Jos teoriakokeessa kiusataan antamalla sävellajin etumerkinnät ja kysymällä mitä sävellaji on kyseessä, niin ylennysmerkkisten kohdalla, voi laiskotella....
==> Näistä ei oikeasti tarvitse opetella mitään "kvinttejä", vaan ainoastaan katsoa kutakin ylennettyä sävelta seuraava sävel ja se on se sävellaji.
Esim. ylennetyt sävelet ==> sävellaji
Fis ==> G-duuri
Fis,Cis ==> D-duuri
Fis,Cis,Gis ==> A-duuri
Fis,Cis,Gis,Dis ==> E-duuri
Fis,Cis,Gis,Dis,Ais ==> H-duuri
Fis,Cis,Gis,Dis,Ais,Eis ==> Fis-duuri
Fis,Cis,Gis,Dis,Ais,Eis,His ==> Cis-duuri
Ja ihan vaan sivutuotteena, nuo sävellajit on kvinttiympyrässä kohillaan.
Toinen yritys selittää sama asia:
Sävellajin saa helposti selville etumerkeistä (vain korotusetumerkit), kun katsoo mikä sävel on viimeiseksi korotettu. Se on aina johtosävel, jolloin sävellaji on se seuraava johtosävelestä ylöspäin (ks. yllä oleva taulukko).
Sama juttu on alennetuissakin. Toiseksi viimeinen alennettu sävel kertoo kyseessä olevan duurin (lukuunottamatta F-duuria):
Bes ==> F-duuri
"Bes", Es ==> Bes-duuri
Bes, "Es", As ==> Es-duuri
Bes, Es, "As", Des ==> As-duuri
Bes, Es, As, "Des", Ges ==> Des-duuri
Bes, Es, As, Des, "Ges", Ces ==> Ges-duuri
Bes, Es, As, Des, Ges, "Ces", Fes ==> Ces-duuri | |
7+sävellajit: Jep. Huomataan myös kello 5:n ja 7:nkin kohdalla. 5:n kohdalla on B-duurin (eli H-duurin) lisäksi Ces-duuri ja kello 7:nkkohdalla on Des-duurin lsäksi Cis-duuri.
Toisinsanoen pitäisin rajaa 7-merkkisten sävellajien kohdalla, esimerkiksi, jos kappale menee Gis-mollissa on järkevämpää moduloida se Ais-molliin, kuin Bes-molliin. Sitten, kun mennään 8-14-merkkisiin sävellajeihin, on järkevämpää korvata, esimerkiksi Gis.duurin sijästä on järkevämpää käyttää As-duuria, tai Des-mollin sijasta on järkevämpää käyttää Cis-mollia. Linkki 8-merkkisiin sävellajeihin:
https://www.facebook.com/photo.php? … t=gm.204462073010784&type=1&theater |  Janus
02.06.2013 12:15:58 (muokattu 02.06.2013 12:16:20) | |
|
7+sävellajit: Toisinsanoen pitäisin rajaa 7-merkkisten sävellajien kohdalla,
Kiinteissä etumerkeissä, kyllä.
esimerkiksi, jos kappale menee Gis-mollissa on järkevämpää moduloida se Ais-molliin, kuin Bes-molliin.
Noiden enharmonisten sävellajien maasto onkin tavallaan erikoistapaus, koska sekuntimodulaatio ylöspäin on aika yleinen JA sekä G#/Ab että A#/Bb-molleissa on runsaasti etumerkkejä. Tää on sikälikin tapauskohtaista, että jos kappale on esimerkiksi big band-sävellys/sovitus, järkevämpää käyttää Ab- ja Bb-molleja, sillä big bandin puhaltajilta alennukset vain vähenevät transponoiduissa stemmoissa (ja tästä johtuen, alennusmerkkiset sävellajit ovat muutenkin kohtuu yleisiä, joten komppisoittajien pitäisi olla tottuneita lukemaan niitä).
Sitten, kun mennään 8-14-merkkisiin sävellajeihin, on järkevämpää korvata, esimerkiksi Gis.duurin sijästä on järkevämpää käyttää As-duuria, tai Des-mollin sijasta on järkevämpää käyttää Cis-mollia.
Kappale voi siirtyä pitkäksikin aikaa esim. dominanttisävellajiin (C#-duuribiisi => G#-duuri), ja tällöin ei toki olekaan tarkoituksenmukaista vaihtaa pysyvää etumerkintää, vaan merkata uuden sävellajin johtosävel tilapäisellä (kaksois)ylennyksellä. Ja välidominanttiketjuilla/tonikisaatioilla noita "teoreettisia" ristimerkkisiä sävellajeja voi esiintyä lyhyen aikaa kappaleissa tilapäisin etumerkein ihan tosielämässäkin. Mutta noissa tapauksissa ei todellakaan kannata vaihtaa "kellotaulun toiselle puolelle" (A-osa C#-duurin etumerkeillä, B-osa Ab-duurin) vaan pitää mielessä kokonaisuuden vaatima logiikka. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
