| Aihe: Duuri- ja mollisävellajien etumerkintä (mm. kvinttiympyrä) | |
|---|
|
Kiitos jälleen hienosta Faq:sta. Nää jutut olis pitäny opetella jo ajat sitten, mutta parempi kai myöhään, kuin ei milloinkaan (olipas kliseinen, olis voinu melkeen jättää sanomatta :P) |
|
Ja tälle oli vastaava alennusmerkkisiä varten:
Fiksusta Boksista ESiin AStui DESpootti GEStapon CESlonkiin
(tai jotain)
hanurinsoitonopelta:
F-aaraon B-aarista Es-iin As-tui Des-pootti Ges-Ces
(mikä nimi toi GesCes nyt sitten on)
No pääasia, että toimii... |
|
Minä opin tuon "kvinttiympyrän" vähän erilailla (ja mielestäni helpommin)...
C D E F G A B
0 2 4 -1 1 3 5
korotus +7, alennus -7, molli -3
esim1. Cm=-3=kolme alennusmerkkiä (Bb, Eb, Ab)
esim2. F#m=3=kolme korotusmerkkiä (F#, C#, G#)
Korotus: Father Charles Goes Down And End Battle
Alennus: Battle Ends And Down Goes Charles's Father
Tuolla perusteella minä ne etumerkit kohalleen laittelen. Saattaa toimia vähän matemaattisemmilla henkilöillä ehkä.
Ihan vaan jos jotain kiinnostaa... |
 jussiohman
31.08.2007 13:08:53 (muokattu 31.08.2007 18:42:33) | |
|
Edit: Ei mitn.
subutex willer |
|
Kvinttiympyrästä on pyydelty FAQia, joten tässä se tulee.
Etumerkintä koostuu vain ja ainoastaan joko pelkästään ylennysmerkeistä tai pelkästään alennusmerkeistä, näitä kahta merkkiä ei voi yhdistellä etumerkinnässä.
Kuka sen kieltää? |
|
Kuka sen kieltää?
Ei sitä ole kukaan kieltänyt. Mutta niin kauan kuin pysytään duuri/mollisävellajien puitteissa, sävellajit vaan sattuvat tuottamaan pelkästään jompiakumpia etumerkintään. Saa etumerkintään laittaa ihan mitä lystää, mutta jos ketjun otsikko on "duuri- ja mollisävellajien etumerkintä", silloin tuo "vain alennuksia/ylennyksiä, ei molempia yhtä aikaa" on toimiva nyrkkisääntö.
"Dr. Dominant, I presume?" |
 dfer
22.05.2008 21:47:38 | |
|
Olen mieltynyt vastapäivään menevään kvinttiympyrään mollisävellajissa. Onko tietoa missä lauluissa esiintyisi tuollainen sointukierto? Jossain barokkisävellyksissä ainakin olen kuullut. |
|
Eli kvinttiympyrää "myötäpäivään" mentäessä:
klo 12: C-duuri ja a-molli (0# / 0b)
klo 1: G-duuri ja e-molli (1#)
klo 2: D-duuri ja h(b)-molli (2#)
klo 3: A-duuri ja fis-molli (3#)
klo 4: E-duuri ja cis-molli (4#)
klo 5: H(B)-duuri ja gis-molli (5#)
---->>>> klo 6: Fis-duuri ja dis-molli (6#) = Ges-duuri ja es-molli (6b)
klo 7: Des-duuri ja b(Bb)-molli (5b)
klo 8: As-duuri ja f-molli (4b)
klo 9: Es-duuri ja c-molli (3b)
klo 10: B(Bb)-duuri ja f-molli (2b)
klo 11: F-duuri ja d-molli (1b)
klo 12: C-duuri ja a-molli (0b / 0#)
Hetkinen! Eikö B-duurin rinnakkaissävellaji ole g-molli eikä f-molli kahdella alennuksella ? |
 baron
02.01.2009 22:52:05 (muokattu 02.01.2009 22:54:10) | |
|
Hetkinen! Eikö B-duurin rinnakkaissävellaji ole g-molli eikä f-molli kahdella alennuksella ?
H-duurin rinnakkaissävellaji on G#-molli
ja Bb-duurin G-molli.
On tärkeä erottaa, käytetäänkö B-merkintää scandinaavisesti (Bb) vai anglosaksisesti (H)
Edit: Nyt huomasin että siteeraamassasi kvinttiympyrässä on virhe ja olet oikeassa.
Ei! En osaa soittaa. Enkä koskaan opi! |
|
Edit: Nyt huomasin että siteeraamassasi kvinttiympyrässä on virhe ja olet oikeassa.
Jeb, hyvä näin, varmistin etten ollut itse väärässä! |
|
Tää on mua aina hämännyt kvinttiympyrän opetuksissa... Toi B / H ( Eli Bb ) Tuntuu useimmiten merkitty "väärin"... ja kyse on melko yksinkertaisesta asiasta kuitenkin, tai sitten olen käsittänyt kaiken väärin :D
"No mitäpä sitä ei basisti rahaa vastaan tekisi..." |
|
jjsound: Tää on mua aina hämännyt kvinttiympyrän opetuksissa... Toi B / H ( Eli Bb ) Tuntuu useimmiten merkitty "väärin"... ja kyse on melko yksinkertaisesta asiasta kuitenkin, tai sitten olen käsittänyt kaiken väärin :D
Siis mikä on väärin? Suomessa klassisen eli taidemusiikin piirissä käytetään nimitystä H. |
|
"mklami: Kvinttiympyrästä on pyydelty FAQia, joten tässä se tulee.
Kvinttiympyrä ei ole mikään mystinen juttu, vaan ainoastaan apukeino muistaa eri duuri- ja mollisävellajien etumerkinnät."
Öh, en ole tuota kvinttiympyrää koskaan tarvinnut. Hoidan sävellajin selvityksen näin:
1) Lähdetään liikkeelle C-duurista (sormi c-naulalle!).
2) Mennään sävellajin korotusmerkkien määrä x 5 nauhaa alaspäin. Esim. 2 korotusmerkkiä: C:stä 10 nauhaa laspäin = D-duuri.
3) Mennään alennnusmerkkien määrä x 5 nauhaa ylöspäin. Esim. 3 alennusmerkkiä: C:stä 15 (12 + 3) nauhaa ylöspäin = Eb duuri.
That's it. Kvinttiympyrä bullshit! |
|
Joosef: "mklami: Kvinttiympyrästä on pyydelty FAQia, joten tässä se tulee.
1) Lähdetään liikkeelle C-duurista (sormi c-naulalle!).
2) Mennään sävellajin korotusmerkkien määrä x 5 nauhaa alaspäin. Esim. 2 korotusmerkkiä: C:stä 10 nauhaa laspäin = D-duuri.
3) Mennään alennnusmerkkien määrä x 5 nauhaa ylöspäin. Esim. 3 alennusmerkkiä: C:stä 15 (12 + 3) nauhaa ylöspäin = Eb duuri.
That's it. Kvinttiympyrä bullshit!
Tää on teoriapalsta, ei kitarapalsta. Mun pianossa ja mun saksofonissa ei oo nauhoja.
Voisit lähteä takaisin kitarapalstalle.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Mä opin tällaisen lorun englanninkielisiltä sivuilta:
Fat Cats Go Down Alley Eating Birds
Sitten vaan katsotaan mikä sävellaji on kyseessä, esimerkiksi A, niin katsotaan missä asennossa A on kvinttiympyrässä eli klo 15 (3) eli kolme ekaa sanaa tuosta rimpsusta menee Fat Cats Go. Näin ollen C F ja G ovat korotettuja nuotteja sävellajissa A, mmmkay?
Tosin tää menee poskelleen heti kun B onkin H...
Fat Cats Go Down Alley Eating Hamsters??? |
|
Hyvä hyvä, kvinttiympyrässä taaksepäin mentäessä itselleni on helpompi kyllä ajatella niiden olevan aina kvartin ylempänä kuin kvintin alempana :P |
 h103
20.09.2012 11:58:42 | |
|
Jos teoriakokeessa kiusataan antamalla sävellajin etumerkinnät ja kysymällä mitä sävellaji on kyseessä, niin ylennysmerkkisten kohdalla, voi laiskotella....
Ylennetyt sävelet menevät tässä järjestyksessä: Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis ja His.
==> Näistä ei oikeasti tarvitse opetella mitään "kvinttejä", vaan ainoastaan katsoa kutakin ylennettyä sävelta seuraava sävel ja se on se sävellaji.
Esim. ylennetyt sävelet ==> sävellaji
Fis ==> G-duuri
Fis,Cis ==> D-duuri
Fis,Cis,Gis ==> A-duuri
Fis,Cis,Gis,Dis ==> E-duuri
Fis,Cis,Gis,Dis,Ais ==> H-duuri
Fis,Cis,Gis,Dis,Ais,Eis ==> Fis-duuri
Fis,Cis,Gis,Dis,Ais,Eis,His ==> Cis-duuri
Ja ihan vaan sivutuotteena, nuo sävellajit on kvinttiympyrässä kohillaan.
Toinen yritys selittää sama asia:
Sävellajin saa helposti selville etumerkeistä (vain korotusetumerkit), kun katsoo mikä sävel on viimeiseksi korotettu. Se on aina johtosävel, jolloin sävellaji on se seuraava johtosävelestä ylöspäin (ks. yllä oleva taulukko).
Miksi se johtosävel on niin tärkeä? Ilman sitä ei ole duuria kyseisessä sävellajissa. Esim G-duuri vaatii aina Fis:n eli sen oman johtosävelensä. Jos Fis puuttuu G-duurista, niin se ei ole G-duuri. Ja kääntäen päätellen, kun G-duuria halutaan ja saadaan mukaan Fis, niin se on G-duuri. Eli tärkeintä on aina katsoa mikä on se uusin korotettu sävel.
Mua on aina hämännyt, että miksi pitää opetella näitä kvinttiympyrän listoja (ks. alla) ja yrittää muistaa montako ylennystä kussakin on. Mulle ei listat mene oikein pysyväismuistiin, joten olen ollut ihan hukassa tähän asti. Enää ei tarvitse olla, ainakaan ylennysmerkkien kohdalla.
klo 12: C-duuri (ei etumerkintää)
klo 1: G-duuri, 1 #
klo 2: D-duuri, 2 #
klo 3: A-duuri, 3 #
klo 4: E-duuri, 4 #
klo 5: H-duuri, 5 #
klo 6: Fis-duuri, 6 #
t. aus bei mit nach seit von zu |
h103
20.09.2012 12:29:22 | |
|
Ja sit jos ei viitsi opetella tuota lorua ylennysten järjestyksestä ja ylipäätään mitä ylennyksiä on olemassa, niin tekee vain näin.
Aloitetaan C-duurista (ilman ylennyksiä). Otetaan C-duurin neljäs sävel ja korotetaan sitä. Eli Fis, jolloin sävellajiksi saadaan G-duuri.
Jatketaan G-duurista ja korotetaan sen neljäs sävel eli c ja korotetaan sitä => cis => D-duuri.
Jatketaan D-duurista, neljäs sävel korotetaan. gis => A-duuri.
Ja kun vielä tekee tiukkaa oppia ylennysmerkkien järjestys sävellajissa, niin tuossahan se hups yllä tulikin ihan itsestään.
Ainoa muistettava asia on että korotetaan aina se sävellajin neljäs sävel. Tän mäkin pystyn oppimaan.
t. listojen opettelu on aivan liian ikävää puuhaa
p.s. muistisäännöksi riittää "jos ei opi listoja, saa koulussa nelosen" |
|
h103: t. listojen opettelu on aivan liian ikävää puuhaa
Se on totta, mutta se on myös ainut tapa oikeasti sisäistää asiat sille tasolle, että oikeat vastaukset pamahtavat tositilanteessa apteekin hyllyltä. Ulkoa oppimiseen hyvä keino on opetella vähän kerrallaan mutta mahdollisimman usein kerraten. |
|
wavelength: Se on totta, mutta se on myös ainut tapa oikeasti sisäistää asiat sille tasolle, että oikeat vastaukset pamahtavat tositilanteessa apteekin hyllyltä. Ulkoa oppimiseen hyvä keino on opetella vähän kerrallaan mutta mahdollisimman usein kerraten.
En ole koskaan mitään listoja ulkoa opetellut mutta kun aina olen yrittänyt selvittää mikä sävellaji ja mitkä on sen etumerkinnät niin joteskin jäänyt mieleen niin että osaan unissanikin pamauttaa risti- ja alennussävellajit järjestyksessä, ristisävellajit His-duuriin asti ja alennussävellajit Ces-duuriin asti.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
