| Aihe: Tonikisaatio | 1 |
|---|
|
Tonikisaatio eli lyhytaikainen sävellajin vaihdos.
En ole mikään teoriaekspertti, mutta aihe alkoi kiinnostamaan kun tapailin tuota RHCP:n uutta biisiä. Siinähän on noita lyhykäisiä sävellajin vaihteluita.
Onko näille jonkunlaisia sääntöjä tai yleishyödyllisiä/hyväksihavaittuja tapoja. Miksi esim kyseisessä kappaleessa se on nimenomaan A joka vaihtuu duurista molliin? Biisihän taitaa mennä Emollissa pääpiirteittäin. Kertosäkeessä onkin sitten vain duurisointuja (C G D E - vire laskettu 1/2 askelta)?
Onko nämä näitä se vaan kuulostaa hyvältä -juttuja vai miten perustella tai selittää/järkeillä se että esim Em D Hm C G D E -kuvio kuulostaa hyvältä päättyessään mollin sijasta duuriin?
"PPIMV - cranked tones at mouse fart volume." |
 KaRa
06.04.2022 14:42:30 (muokattu 06.04.2022 14:45:15) | |
|
Miksi musiikki kuulostaa hyvältä.
Puhtaan tonaalisestihan tuo ei kuulosta erityisen hyvälle. Mut mitä enemmän lisää koukeroita sointukulkuun, niin sitä enemmän se vaatii muuta musiikillista ja asenteellista konseptia. Peppersseillä on vahva oma sellainen. Ja tuo koukero ei tapahdu yhdessä kohdassa vaan kerronnallisessa mielessä tuossa on kaksi toisistaan irti olevaa osaa, metaforisesti kysymys ja vastaus ikäänkuin. Silloin voi progressiivisessa mielessä tehdä lähes mitä vain ja se kuulostaa hyvältä jos muu konteksti puhuu samaa kieltä.
Frusciantelle luontaista kerrontaa ja uudella albumilla viime vuosien avant gardeilu näkyy vaikka on popiksi paketoitu.
Kaikki mitä sanot, tulen käyttämään sinua vastaan. |
|
shcircus:
Onko nämä näitä se vaan kuulostaa hyvältä -juttuja vai miten perustella tai selittää/järkeillä se että esim Em D Hm C G D E -kuvio kuulostaa hyvältä päättyessään mollin sijasta duuriin?
Klasaripuolella tunnetaan "Picardin terssi" joka tarkoittaa sitä että mollipiisi loppuu duurisointuun.
Jos se sillä puolella on havaittu käyttökelpoiseksi varmaan se muihinkin genreihin on sovellettavissa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Mä oon kans miettiny pääni puhki niitä biisejä joissa (lähes) kaikki asteet on mollin puolelta paitsi toonika. Asteajattelu kyllä keinot keksii, mutta onko sille ilmiölle jotain erillisnimeä?
esimerkkejä Kiss from a Rose sekä tämä josta ei tällä hetkellä paljon suoratoistossa versioita ole https://www.youtube.com/watch?v=mVhX8uAkzhI
LET'S SÄRJETÄÄN AND MURJOTAAN! |
|
Tuntien keskustelijoiden teoriataidon, jota pidän korkeana, niin itselle ei tullut musiikkiopistossa 1/3 - D2 välillä termiä tonikisaatio koskaan esille "virallisesti". Modulaatio, sävellajiin kuulumaton sointu, välidominatti, modaalisuus, tehot jne. ja vaikka mitä muuta otettiin esille. Tavallaan mielenkiintoinen aihe, mutta meneekö "tikkutieteeksi". Korvahan sen viimeksi päättää. |
|
shcircus: RHCP:n uutta biisiä
Biisin nimi ja sointukartta kehiin, kiitos.
Musiikkielämää ei olisi, jos pitäisi esittää vain moraaliltaan kelvollisten ihmisten musiikkia.
D. Barenboim |
|
nisumaka: Tuntien keskustelijoiden teoriataidon, jota pidän korkeana, niin itselle ei tullut musiikkiopistossa 1/3 - D2 välillä termiä tonikisaatio koskaan esille "virallisesti". Modulaatio, sävellajiin kuulumaton sointu, välidominatti, modaalisuus, tehot jne. ja vaikka mitä muuta otettiin esille. Tavallaan mielenkiintoinen aihe, mutta meneekö "tikkutieteeksi". Korvahan sen viimeksi päättää.
Mulle on opetettu että korkeintaan parin-kolmen tahdin sävellajin muutos on tonikisaatio ja modulaatio on loppupiisin tai yhden piisin osan sävellajimuutos.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Baron kiitosta. Joo, tossa jo järkee. Modulaatio on "lopullinen". Modaalisuus hämärtää sävellajia hetkellisesti, mutta palaa aina alkuperäiseen, siis sävellaji ei muutu. Tonikisaatio käy hekellisesti toisessa sävellajissa ja eroittaa sen tästä syystä modaalisuudesta ja modulaatiosta. Aina sitä oppii jotain uutta ;-) |
|
Kyseessä lienee Peppersien uusi ralli "Black Summer". Omaan korvaani kuulostaa siltä että siinä tapahtuu modaalista muuntelua. Eli jollekin sointuasteelle lainataan modaalisen muunnossävellajin sointu vastaavalta sointuasteelta. Esim. tässä tapauksessa, kun kappaleen sävellaji on Eb-molli, lainataan neljännelle asteelle Eb-duurista Ab-sointu ja vastaavasti ensimmäiselle asteelle lainataan välillä Eb-duurin I asteen sointua eli Eb-duuria. Ei se sen kummoisempaa ole. Sama pätee Kiss From a Roseen; on periaatteessa duuribiisi, jonka kuudennen ja seitsemännen asteen soinnut lainataan mollin puolelta (VI => bVI ja VII => bVII).
Eli siis: C-duuri ja C-molli ovat toistensa modaalisia muunnossävellajeja. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
