Aihe: Säveltäminen ilman musiikkiteoriaa? | |
---|
|
Mitä luulette mitä siitä tulee, onnistuuko? Kyllä se onnistuu, en tiedä musiikin teoriasta juuri mitään ja monet lallatukset on valmiina levytettäväksi. |
|
Teoriaa edelsi aika pitkä ajanjakso pelkkää musiikkia. Hyödyllistä teoria kyllä on, vaikken sitä säveltämiseen tarvitse. En nimittäin sävellä. |
|
Laitahan linkkiä. LET'S SÄRJETÄÄN AND MURJOTAAN! |
|
Epämuusikko: Laitahan linkkiä. Meinaat musiikkiin? Valitettavasti ei ole nauhoituslaitteistoa tai budjettia. |
EP 07.02.2022 23:30:04 | |
|
No jos aikoo säveltää niin teoriaa tarvitaan, mutta jos tekee vaan lauluja niin ei välttämättä. |
|
EP: No jos aikoo säveltää niin teoriaa tarvitaan, mutta jos tekee vaan lauluja niin ei välttämättä. Mitä tuo oikeastaan tarkoittaa? Sellainen perus Em Am Dm G tai C Dm G Em kuvio ja siihen sanoituksia on laulu. On nuo melodiat ja rytmit onnistunu kitaroimalla hyvin ilman teoriaakin. Kun olisikin joku paikka ja joku joka osaa nauhoittaa niin materiaalia kyllä on. |
|
Jester44: Mitä tuo oikeastaan tarkoittaa? Sellainen perus Em Am Dm G tai C Dm G Em kuvio ja siihen sanoituksia on laulu. Sulla on sointujen muodostamisesta joku käsitys. Teoriaa se on tuokin. LET'S SÄRJETÄÄN AND MURJOTAAN! |
|
Laulaja/lauluntekijä vs. säveltäjä. On siinä vissiin pieni ero. White men can't Monk |
|
Zeeboo: Laulaja/lauluntekijä vs. säveltäjä. On siinä vissiin pieni ero. Eipä vaikkapa Teosto tunne lauluntekijää. On säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja. Millä keinoin teos on syntynyt on sinänsä merkityksetöntä. |
|
Nyt pitäisi vain päättää, mitä teorian osaamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Tarkoitetaanko sillä asioiden ymmärtämistä sekä käyttämistä, vai pitääkö ne myös osata nimetä vakiintuneilla musiikin termeillä? Jos sen Aku Ankka -kiertonsa tietää koostuvan sointuasteista I-vi-IV-V, niin osaahan jo silloin teoriaa. Ja jos sen hahmottaa D:stä soitettuna esmes kitaralla C-Am-F-G, mutta kaksi nauhaa ylempää, niin osaako silloin teoriaa vai ei? Transpauksesta puhutaan molemmissa tapauksissa (transponoi kokosävelaskel ylöspäin/soita kaksi nauhaa ylempää), mutta eri termeillä. "Lauserakenteesi on syvältä ja heppisi pieni." |
|
Funkånaut: Nyt pitäisi vain päättää, mitä teorian osaamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Tarkoitetaanko sillä asioiden ymmärtämistä sekä käyttämistä, vai pitääkö ne myös osata nimetä vakiintuneilla musiikin termeillä? Jos sen Aku Ankka -kiertonsa tietää koostuvan sointuasteista I-vi-IV-V, niin osaahan jo silloin teoriaa. Ja jos sen hahmottaa D:stä soitettuna esmes kitaralla C-Am-F-G, mutta kaksi nauhaa ylempää, niin osaako silloin teoriaa vai ei? Transpauksesta puhutaan molemmissa tapauksissa (transponoi kokosävelaskel ylöspäin/soita kaksi nauhaa ylempää), mutta eri termeillä. Jos tuntee reaalisointujen nimiä Am, Em jne. osaa jo pikkuisen teoriaa. |
|
Epämuusikko: Sulla on sointujen muodostamisesta joku käsitys. Teoriaa se on tuokin. Alkuperäisessä viestissä lukikin en tiedä teoriasta juuri mitään. =) Pari juttua tarttui mukaan aloitusvaiheessa. |
|
Kyllä esimerkiksi pianoa kurmuuttamalla voi säveltää tietämättä teoriasta hevon humppaa. Jos improvisoi summittaisen pätkän atonaalista melua niin onhan se sävellys. Millä perusteella se ei sitä olisi? En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Kyllä esimerkiksi pianoa kurmuuttamalla voi säveltää tietämättä teoriasta hevon humppaa. Jos improvisoi summittaisen pätkän atonaalista melua niin onhan se sävellys. Millä perusteella se ei sitä olisi? Vaikea uskoa teoriaa osaamattoman pystyvän atonaaliseen improvisaatioon, kun pianossa jo klaviatuurinsa kautta ovat toiset sävelet tasa-arvoisempia kuin toiset. Musiikkielämää ei olisi, jos pitäisi esittää vain moraaliltaan kelvollisten ihmisten musiikkia.
D. Barenboim |
|
Nelisormimangusti: Vaikea uskoa teoriaa osaamattoman pystyvän atonaaliseen improvisaatioon, kun pianossa jo klaviatuurinsa kautta ovat toiset sävelet tasa-arvoisempia kuin toiset. Nyt tuli aika pätevä argumentti! Joudun hetken miettimään tätä. En ole musiikin asiantuntija. |
|
Nelisormimangusti: Vaikea uskoa teoriaa osaamattoman pystyvän atonaaliseen improvisaatioon, kun pianossa jo klaviatuurinsa kautta ovat toiset sävelet tasa-arvoisempia kuin toiset. Nyt täytyy pohtia mitä sävelten tasa-arvoisuus tarkoittaa ja miksi pianossa on eriarvoisuutta. |
Kefiiri 09.02.2022 18:18:06 (muokattu 09.02.2022 18:18:21) | |
|
Onhan tuo eriarvoisuus värivaihtoehtojen kesken tosiaan näkyvissä jopa selkeämmin kuin reaalimaailmassa, (johon pianokin toki omalta osaltaan kuuluu). En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Onhan tuo eriarvoisuus värivaihtoehtojen kesken tosiaan näkyvissä jopa selkeämmin kuin reaalimaailmassa, (johon pianokin toki omalta osaltaan kuuluu). Atonaalisessa melussa kaikkien sävelluokkien tulisi olla samassa suhteessa edustettuna, jottei tonaalisia keskuksia muodostuisi. Todennäköistä on, että osaamaton improvisoija soittaisi valkoisia koskettimia yliedustetusti tai soittaisi ajoittain pelkillä mustilla, jolloin olisi tendenssi esimerkiksi C-duuriasteikkoa tai sen moodia kohti tai F#-pentatonista asteikkoa tai sen moodia kohti. Erittäin todennäköistä on, että ilman suunnitelmallista musiikin teoriaa tuntevaa otetta lopputulos olisi enemmän tai vähemmän tonaalinen melu. E: typotus Musiikkielämää ei olisi, jos pitäisi esittää vain moraaliltaan kelvollisten ihmisten musiikkia.
D. Barenboim |
|
Pakko myöntää että noin siinä taitaisi käydä. Jos vakain tuumin ja harkiten painelisi mustia ja valkoisia koskettimia riittävän sekalaisesti atonaalisuuden ylläpitämiseksi täytyisi jo tietää millä tavoin koskettimien sekakäyttö vaikuttaa lopputulokseen ja silloin teorian osaamattomuus ei olisi sataprosenttista. En ole musiikin asiantuntija. |
|
Atonaalisuutta voi lähestyä matemaattisesti, esimerkiksi tilastollisesti. Silloin lähtökohta olisi muualta kuin säveltämisessä, vaikka lopputulos palvelisi äänen tuottoa. Onhan musiikissa kyllä muutenkin matemaattisia sääntöjä, joten likeltä liippaa. Tilastolliset menetelmät tuottaisivat jotain muuta kuin vaikkapa Schönbergin ja kumppaneitten säännöt. |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|