| Aihe: Sointujen laadut, asteet, käännökset ja käyttö | |
|---|
|
Kaikki esimerkit C-duurissa:
E-G-C = I6, numero 6 tulee siitä, että intervalli (myöh. int.) soinnun ääriäänien välillä (E-C) on seksti.
G-C-E = I64 = ääriäänien (G-E) int. on seksti, G-C int. on kvartti (4)
C-E-G-H = I7 = ääriäänien (C-H) int. on septimi (7)
E-G-H-C = I65 = ääriäänien (E-C) int. on seksti, E-H ínt. on kvintti (5)
G-H-C-E = I43 = G-C ja H-E int. on kvartti (4) ja G-H ja C-E int. on terssi (3)
H-C-G-E = I2 = soinnun kahden alimman sävelen välinen int. on sekunti (2)
Sointukäännösten nimitykset perustuvat siis soinnussa olevien sävelten intervalleihin alimmasta sävelestä ylöspäin (alimmaiseksi alin intervalli). Vallitsevan käytännön mukaan sulkeisiin merkityt numerot jätetään useimmiten pois.
Kolmisoinnun pohjamuoto: (5) (3)
Sekstisointu : 6 (3)
kvarttisekstisointu: 6 4
nelisoinnun pohjamuoto: 7 (5) (3)
kvinttisekstisointu: 6 5 (3)
terssikvarttisointu: (6) 4 3
sekuntisointu: (6) (4) 2
En nyt tiedä onko tällä kirjoituksellani mitään sen suurempaa merkitystä hyvin puituun aiheeseen mutta silmääni vain pisti tuo G-H-C-E kuvio, jossa nimeämisperusteena käytettiin myös sitä että H-E on kvartti ja C-E on terssi. Käsitykseni mukaan nimeämisperusteena käytetään kuitenkin pelkästään alimmasta sävelestä laskettavia intervalleja kuten muissa esimerkeissä on tehty.
| |
Vau. Täällähän on kunnon hoocee teoriaa :)
Oisko teillä suositella pop&jazz puolen teoriaopuksia ja klassisen puolen teoriaopuksia? Ja mielellään suomeksi, vaikka englanti taittuukin niin jotenkin seon vaan mukava opetella vähän miettimistä vaativaa juttua sillä kielellä mikä menee ihan ajattelematta.
Ja tuohon edelliseen keskusteluun sen verran, että ois se yleisteoria varmaan mahdollista tehdä, mutta se vaatisi melkoisen homman (eli jonkun pitäs ottaa se elämäntyökseen) ja sitten kun sellainen ois tehty, se ois helkkarin laaja. Voisi vähän masentaa kun sen jälkeen kaikki ei välttämättä hyväksyis koko opusta ja haistattas sille paskat ja elämäntyö ois menny persiilleen (toisin kuin jossain fysiikassa, jossa yleisteorian {vai mikä se nyt oli?} kehittämisestä tulis vitusti fyffeä, mainetta, kunniaa ja Nobel -palkinto. | |
Vau. Täällähän on kunnon hoocee teoriaa :)
Oisko teillä suositella pop&jazz puolen teoriaopuksia ja klassisen puolen teoriaopuksia? Ja mielellään suomeksi, vaikka englanti taittuukin niin jotenkin seon vaan mukava opetella vähän miettimistä vaativaa juttua sillä kielellä mikä menee ihan ajattelematta.
Pop/jazz-teorian perusopus oli ainakin pitkään Backlundin Kaitsun kirja, olisko sen nimi ollut Improvisointi pop/jazz musiikissa(?). Nimestään huolimatta siinä on paljon sointu/skaala-asiaa ja muistaakseni myös intervallit käydään läpi. Kirja on jo melko vanha, enkä tiedä, onko kukaan tehnyt samasta aiheesta myöhemmin kirjaa. Ainakin parilla pop/jazz-konsan opettajalla oli muutama vuosi sitten projektina tehdä peruskurssitason teoriakirja, mutta en tiedä, valmistuiko se koskaan. | |
Tässä FAQissa on vaan yksi huono puoli: Se on niin pitkä ettei sitä jaksa lukea kokonaan, ihan tarpeeksia asiaa ainakin... :)
Plussaaaaaaaa!
Anteeksi että olen tyhmä. En minä sille mitään voi. | |
Tässä FAQissa on vaan yksi huono puoli: Se on niin pitkä ettei sitä jaksa lukea kokonaan, ihan tarpeeksia asiaa ainakin... :)
Väkisinkin se on pitkä, ja nytkin siinä on todella lyhyesti kaikki asiat. Helposti siitä olisi saanut vielä pari kertaa pitemmänkin. Ja jos itse soinnutuksesta tekisi FAQin, se olisi varmaan parikymmentä kertaa tämän pituus, vähintään...
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success.
- Vangelis | |
Kyllä se reaalimerkintä on lyömätön näissä ympyröissä, juuri septimien kohdalla tulee muuten surku tulkinnassa.
Erottakaa vielä soinnun asema ("pianistin oikean käden äänten järjestys") ja käännös (basson ääni) toisistaan. Mm. The New Real Book antaa sangen harhaanjohtavan kuvan asiasta alkusivuillaan. | |
esim. C-vähennetty (C-ES-GES) = C (ja astemerkki, en tiedä mistä se saadaa näppäimistöltä)
esim. C-ylinouseva (C-E-GIS) = C+
Eikös nämä voi merkitä myös seuraavalla tavalla
C-ES-GES = Cdim
C-E-GIS = Caug
?
Vai olenko hakoteillä? Tekno, POP, etno, latin, kuningas, minä. Niin, ja rangaistus. | |
Eikös nämä voi merkitä myös seuraavalla tavalla
C-ES-GES = Cdim
C-E-GIS = Caug
?
Vai olenko hakoteillä?
Joo, voi ne noinkin merkitä.
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis
---
Tavoittelemalla mahdotonta saattaa saavuttaa mahdollisen.
---
Ei pidä yrittää perse edellä puuhun. | |
Huh huh!! :) Karmean pitkä posti. Paljon teoriaa ja pohdintaa teoriasta.
Olen uusi naama, koittakaa kestää...
Ymmärrän joten kuten niitä useimmiten vastaantulevia juttuja tässä vallitsevassa nykymusiikissa, mutta se Mklamin alkuperäinen posti valaisi oikeastaan aika paljon. Että kiitos hänelle ja samoin kaikille muille keskustelijoille. |  Mako
16.03.2004 20:40:43 | |
|
Hei pirun hyvä stoori... Mutta koska se (luvattu!) "soinnutus"-faq tulee koko jättilaajuudessaan? Tahtoo lisää. Vai pitääkö lähteä kirjastoon...
I must Create a System, or be enslav'd by another Mans. I will not Reason and Compare, my business is to Create -W.Blake | |
Hei pirun hyvä stoori... Mutta koska se (luvattu!) "soinnutus"-faq tulee koko jättilaajuudessaan? Tahtoo lisää. Vai pitääkö lähteä kirjastoon...
Tällä hetkellä voin sanoa että lähde kirjastoon :) Nyt on sen verran paljon sävellysprojekteja kesken ja kiire, ettei pysty mitään kirjottamaan. Lisäksi kokonaisen soinnutuksen käsittely FAQina on aika mahdotonta. Tarvittasiin paljon nuotti- ja mielellään myös ääniesimerkkejä ja opettajan ohjausta. Yksin opettelemalla nää jutut alkaa olla aika vaikeita. Mut katotaan :)
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis
---
Tavoittelemalla mahdotonta saattaa saavuttaa mahdollisen.
---
Ei pidä yrittää perse edellä puuhun. | Mako
19.03.2004 17:53:42 (muokattu 19.03.2004 17:54:11) | |
|
No, mailaan sulle osotteeni, se opettaja voi tulla arkisin viidestä seitsemään. Ja nyt äkkiä ne kirjallinen osuus myös. :)
Ei vaiskaan. Kirjasto käyttöön. On vaan vähän hankala paikka löytää sitä mitä TODELLA etsii, eritoten kun teoria ymmärrys . (siis olematon)
I must Create a System, or be enslav'd by another Mans. I will not Reason and Compare, my business is to Create -W.Blake | |
Haepa esim. näitä kirjoja kirjastosta, niillä pääsee alkuun, kunhan teoriat on aika hyvin hallussa:
Wegelius, Martin/Linnala, Eino: Kenraalibasso (vanha kirja, mutta jos ei välitä tekstin vanhahtavuudesta ja nykyään tahattomasta koomisuudesta, kannattaa tutustua)
Murto, Matti: Soivat Soinnut
Kontunen, Jorma: Harmonia 1
Salmenhaara, Erkki: Soinnutus
Muitakin löytyy, mutta Kontusen kirja on ehkä selkein aluksi, sen jälkeen voi tsekkailla noita muitakin. Murron kirja keskittyy ehkä enemmän myös vapaan säestyksen puolelle, mutta samoja juttuja siinäkin käsitellään. Salmenhaaran kirja taas on jo sitten itse soinnutusta, johon kannattaa siirtyä vasta sitten, kun kenraalibasson (nyk. harmoniaopin) jutut on kunnolla selvillä.
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis
---
Tavoittelemalla mahdotonta saattaa saavuttaa mahdollisen.
---
Ei pidä yrittää perse edellä puuhun. | |
Eikös nämä voi merkitä myös seuraavalla tavalla
C-ES-GES = Cdim
C-E-GIS = Caug
?
Vai olenko hakoteillä?
Nopeella selailulla en tästä löytäny mitään selitystä sus-sointujen muodostumiselle... Esim. Gsus, miten se muodostetaan?
Ja toinen on noi dim-soinnut. Tossa on toi C-ES-GIS = Cdim eli siis miten..? öö..
Ja noissa soinnussa jos on vaikka nyt Gadd9 niin silloin lisätään perussäveleen yhdeksäs sävel, olenko oikeassa..?
Sitten yhdessä nuotissa tuli vastaan seuraavan laisia sointuja : Bb9(#11), D13(b9), D7(#9), Em7(b5) ja A7#5 Kuinkas nämä ?? |  mklami
09.06.2004 08:23:36 (muokattu 09.06.2004 08:27:38) | |
|
Nopeella selailulla en tästä löytäny mitään selitystä sus-sointujen muodostumiselle... Esim. Gsus, miten se muodostetaan?
Sus on ongelmallinen aina, ainakin riippuen siitä, millä tavalla näitä "sointuja" analysoidaan. Perinteisen ajattelutavan mukaan sus:it ei periaatteessa ole sointuja ollenkaan, koska niistä puuttuu perussävelen terssit. Perinteisessä teoriassa nämä analysoidaankin ko. pidätystä seuraavan täydellisen (terssin sisältävän) soinnun pidätys"soinnuiksi".
Mitä tulee reaalisointumerkintään, sus (ilman numeroa!) viittaa AINA vain ja ainoastaan kvarttipidätykseen (soinnussa on siis perussävelen kvartti mutta ei terssiä). Mainitsemasi Gsus muodostuu siis sävelestä G ja sen kvartista sekä kvintistä, ts: G-C-D
Ja toinen on noi dim-soinnut. Tossa on toi C-ES-GIS = Cdim eli siis miten..? öö..
Ööh... missä kohtaa siellä tuollainen on? Cdim on C-ES-GES, ei C-ES-GIS. Selasin äsken nopeasti faqini läpi, eikä osunu silmään ainakaan vielä.
Ja noissa soinnussa jos on vaikka nyt Gadd9 niin silloin lisätään perussäveleen yhdeksäs sävel, olenko oikeassa..?
Jep, add9 on normaali kolmisointu, johon lisätään perussäveleen nooni, Gadd9 muodostetaan sävelistä G-H-D-A
Sitten yhdessä nuotissa tuli vastaan seuraavan laisia sointuja : Bb9(#11), D13(b9), D7(#9), Em7(b5) ja A7#5 Kuinkas nämä ??
Bb9(#11): Bb-D-E-Ab-C (#11-soinnuissa ei pahemmin esiinny soinnun kvinttiä, koska se soi hyvin riitasointisesti #11:n kanssa (tritonus perussäveleen nähden, ja pieni sekunti kvinttiin nähden)
D13(b9): D-F#-A-C-Eb-H (huom. 13-sointuun ei tavallisesti sisälly lisäsäveltä 11, koska se muodostaa puhtaan kvartin suhteessa perussäveleen, ts. kvarttipidätyksen. Tällöin terssi soi hyvin riitasointisesti 11:n kanssa)
Em7(b5): E-G-Bb-D (soinnun kvintti vähennetty)
A7#5: A-C#-F-G (soinnun kvintti ylinouseva)
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis
---
Tavoittelemalla mahdotonta saattaa saavuttaa mahdollisen.
---
Ei pidä yrittää perse edellä puuhun. | |
Ööh... missä kohtaa siellä tuollainen on? Cdim on C-ES-GES, ei C-ES-GIS. Selasin äsken nopeasti faqini läpi, eikä osunu silmään ainakaan vielä.
Joo näköhään kirjotin sen ite väärin.. *hups*
Tossa tällä sivulla on joku Kitaranraiskaajan kommentti. Mutta voi olla että käsittelee vähän eri asiaa..
Kiitoksia kauheasti, noi kaikki jutut kyllä valaisi ihan mukavasti... :) Vielä kun oppisi ymmärtämään kaiken :) mutta kai se tästä vielä joskus avautuu täydellisyydessään, toivottavasti ainakin. :) | |
Kolmisoinnuista muutama ajatus:
Pitkään on ollut vallalla ajatus että kolmisointutyyppejä on neljä: duuri, molli, ylinouseva ja vähennetty.
Viime aikoina etenkin jenkkien näkemyksessä rinnalle on otettu sus4, oletettavasti siksi että sen käyttö niin ettei pidätystä pureta vaan siirrytään purkamatta seuraavaan sointuun on yleistynyt etenkin populäärimusan puolella 70-luvulta eteenpäin.
Tässä jaottelussa sointutyyppejä olisikin viisi eikä neljä...
Kolmisoinnut voisi toisaalta ajatella myös niin että kolmisointutyyppejä on vain kaksi: duuri ja molli. Kaikki muut rakenteet voi ajatella duurista ja mollista muuntamalla syntyviksi rakenteiksi. Kuulostaako radikaalilta? Tässä muutama perustelu (mulla ei ole mitään muita perusteita näille kuin tulokset omasta pitkällisestä aiheen pohtimisesta ja tiedot joistakin kirjoista ja kollegoilta - jos tää on jo vanha juttu ja jossain todettu, kertokaa ihmeessä!!)
- Ylinousevat ja vähennetyt kolmisoinnut eivät käytännössä esiinny tonaalisessa harmoniassa funktionaalisesti sävellajien niillä asteilla joille ne muodostuvat. Tämä siis tarkoittaa sitä että C-duuribiisissä seitsemännen asteen vähennetty kolmisointu kuulostaa G7-soinnun terssikäännökseltä.
- Modaalisessa musiikissa moodin perussävel määrittelee "moodikan", moodin perussävelen ja ainoa moodi josta löytyy ylinouseva tai vähennetty kolmisointu perussävelle on lokrinen. Varmaankin jo yläsävelsarjasta johtuen ylinouseva tai vähennetty ei kuulosta riittävän stabiililta muodostaakseen modaalisen keskuksen, siksi niitä moodeja joiden I-asteelle muodostuisi jompikumpi näistä soinnuista ei käytetä.
- Musiikki joka ei perustu harmonisesti duuri- tai mollisävellajeihin tai moodiin (onko se sitten atonaalista musaa?!) ei siis pyri tuottamaan näitä edellämainittuja kolmisointurakenteita. Sen vuoksi siinä ympäristössä vähennetyn tai ylinousevan tai minkään kolmisointurakenteen olemassaolo "itsenäisenä sointutyyppinä" ei ole perusteltu. Intervallien erilaiset karakteerit lienee paljon olennaisempi harmonisen ajattelun väline. Korjatkaa taas jos olen hakoteillä!
Edellisistä syistä johtuen olisi mielekästä pitää kolmisointutyyppeinä ainoastaan duuri- ja mollikolmisointua ja johtaa muut kolmisointurakenteet näistä kahdesta:
- Duuri = Suuri terssi ja puhdas kvintti
- Molli = Pieni terssi ja puhdas kvintti
- Ylinouseva syntyy duurikolmisoinnusta muuntamalla kvinttiä ylöspäin
- Vähennetty syntyy mollikolmisoinnusta muuntamalla kvinttiä alaspäin
- sus4 syntyy duuri- tai mollikolmisoinnusta niin että terssi (kummanlaatuinen tahansa) muunnetaan puhtaaksi kvartiksi
- Edellisten lisäksi musiikissa esiintyy myös "vähennetty duurikolmisointu", joka syntyy duurikolmisoinnusta vähentämällä kvinttiä. Tsekatkaa esimerkiksi Simpsonien tunnari. Biisi on modaalinen, moodina melodisen mollin 4. moodi, tunnettu myös nimillä Overtone tai Lydian dominant (lyydinen jossa pieni seiska). Tässä biisissä on käytännössä yksi sointu joka on juuri tämä mainitsemani C(b5).
Tämä ajattelutapa voisi suoraviivaistaa kolmisointuharmonian (ja itseasiassa myös siitä ylöspäin) oppimista ja merkitsemistapoja. Siten kolmisoinnut kirjoitettaisiin reaalisointumerkeiksi esim. näin:
C - C-duuri
C(#5) - ylinouseva
C(b5) - "vähennetty duuri"
Cm - C-molli
Cm(b5) - vähennetty
Csus4 - pidätetty terssi
Tämä logiikka on muutenkin yleisesti käytössä, mutta epäselvyyksiä aiheuttava vähennetyn soinnun sointumerkintäkäytäntö olisi mahdollista kiertää näin. Aina kun ei voi tietää tarkoitetaanko vähennetyn soinnun sointumerkillä vähennettyä kolmi- vai nelisointua.
Tästä tähän!
"Dr Dominant, I Presume?!" |  lxi
17.08.2004 13:54:55 | |
|
Tiukkaa asiaa!
Viime aikoina etenkin jenkkien näkemyksessä rinnalle on otettu sus4, oletettavasti siksi että sen käyttö niin ettei pidätystä pureta vaan siirrytään purkamatta seuraavaan sointuun on yleistynyt etenkin populäärimusan puolella 70-luvulta eteenpäin.
Entäpä sus2, eikö sitä kaiken järjen mukaan voisi pitää samanlaisena tapauksena sus4:n kanssa?
The fact that no one understands you doesn't make you an artist. | |
Entäpä sus2, eikö sitä kaiken järjen mukaan voisi pitää samanlaisena tapauksena sus4:n kanssa?
Juu, sen voi laskea samaan sarjaan. Jäi luettelosta pois, hyvä huomio!
"Dr Dominant, I Presume?!" | mklami
19.08.2004 13:41:02 (muokattu 19.08.2004 13:42:04) | |
|
Sus2 on siitä ongelmallinen, että sen voi hiukan tapauskohtaisesti tulkita myös 9-soinnuksi, varsinkin, jos soinnun perussävel esiintyy soinnussa.
Sus4 esiintyy nykyään aika usein tosiaan sointunakin (ilman purkausta). Mutta tällöin sitä ei pitäisi ehkä niinkään ajatella tersseistä (ja pidätyksestä) rakentuvana sointuna, vaan kvarttiharmoniana.
Esim. Csus4 = C-F-G (käännetty muoto kvarttiharmoniasta G-C-F).
On pitkälti ympäröivästä harmoniamaailmasta ja sointukierrosta kyse, miten sus4:n hahmottaa. Peruskolmisointuihin sitä mielestäni on kuitenkin tämän vaihtelevan luonteensa takia hiukan vaikea määritellä.
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis
---
Tavoittelemalla mahdotonta saattaa saavuttaa mahdollisen.
---
Ei pidä yrittää perse edellä puuhun. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
