| Aihe: Sointujen laadut, asteet, käännökset ja käyttö | |
|---|
 cr4b
28.01.2011 21:24:07 (muokattu 28.01.2011 21:29:25) | |
|
Tonski: Ongelma? Ei mulla ole minkään moista ongelmaa tässä aiheessa :D
Mä tarkotan just tätä ongelmaa: haluat tietää soinnut ja asteikot läpikotaisin spontaanisti koko kaulalta, mutta intervallit opettelet vasta myöhemmin. Mistä koostuvat soinnut ja asteikot? Päällekkäisistä ja peräkkäisistä intervalleista. Jo logiikka sanoo, että nämä olisi syytä handlata ekana, sillä kun sulle on oikeesti itsestäänselvää että missä tähän säveleen nähden on desimi-intervallit, niin sä muuten tiedät täsmälleen miten ne soittaa! Tämä myös auttaa sävelsuhteiden hahmotuksessa, sointuotteiden johtamisessa, jne. Nyt näyttäis siltä, ettei diatonisten asteikkojen hallinta olekaan niin perusasia kuin voi olla(ja eiks toi termi vois pitää sisällään vaikka duurin, harm.mollin, harm.duurin ja jazzmollin kaikki moodit?)
Nimenomaan ei ole mitään ongelmaa kysymyksiäsi kohtaan, vastauksen ilmiasu tahtoi vain olla hieman liian kärkäs.
Jotenkin mä vaan otan noi sun vastaukset aina vittuiluna. Olen lueskellut aika paljon eri lähteitä, enkä ole nähnyt tuota intervalliajattelua oikein missään, eikä se tunnu kauhean käytännölliseltä. Aikaisemminkaan et pystynyt kertomaan yhtäkään lähdettä, mistä voisi lukea aiheesta. Yleensä sävellaji kuitenkin pysyy vakiona ainakin pari tahtia, ja jos pystyn hahmottamaan kunkin asteikon sävelet ja niiden asteet otelaudalta, niin sointujen muodostaminen tulee olemaan helppoa. Kuten baronkin mainitsi, hänen ei asteikon tuntiessaan tarvitse miettiä, mitä säveliä niihin sointuihin kuuluu.
En suinkaan yritä pakoilla työtä ja treeniä - päinvastoin treenaan hyvinkin paljon - vaan pikemminkin yritän löytää sen käytännöllisimmän tavan opetella asioita ja keinot yhdistää uudet asiat siihen, mitä jo osaan.
If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. | |
"Vahingoniloinen"!
Kuka vittuilee kitaristeille:-)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | cr4b
28.01.2011 22:02:31 (muokattu 28.01.2011 22:02:54) | |
|
baron: "Vahingoniloinen"!
Kuka vittuilee kitaristeille:-)
Itse asiassa mua kaduttaa se, etten aloittanut aikanaan soittamaan pianoa kitaran sijaan, mutta ei sitä jaksa nyt vaihtaa enää :)
If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. |  baron
28.01.2011 22:24:56 (muokattu 28.01.2011 22:26:36) | |
|
cr4b: Itse asiassa mua kaduttaa se, etten aloittanut aikanaan soittamaan pianoa kitaran sijaan, mutta ei sitä jaksa nyt vaihtaa enää :)
Kuten mun allekirjoituksestanikin ilmenee: Mä oon uskollinen Mark Levinen jazzkirjojen lukija.
Kun hän opettaa jatsin teoriaa yleisesti kaikkien soittímien soittajille, joissain kohdissa hän sanoo että tää kohta on pianolla havainnollista, kokeile se omalla pianollasi tai pyydä pianistikaveriasi näyttämään.
Vaikka sun oma soitin olisi mikä tahansa, pikku pianonsoittotaito helpottaa usein oman soittimen hallintaa.
Edit: Mä olin päättänyt alkaa basistiksi mutta olosuhteiden pakosta jouduin kiipparistiksi.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |  Zeeboo
29.01.2011 01:09:46 (muokattu 29.01.2011 01:12:00) | |
|
cr4b:...Osaan kitaran otelaudalta sanoa, monesko kukin nuotti on kyseisessä sävellajissa (scale degree?) sekä nuotit nimeltä.
Tästähän se lhtee.
Haluaisin yhdistää tämän tiedon eri sointuihin, ja haluaisin tietää, mikä on "oikea" tapa ajatella sitä. Eli pitäisikö mun tietää, että C-duurissa IV sointu on Fmaj7, ja ajatella ne nuotit suhteessa siihen F:ään (sointuasteet?)
Kun mielestä kyllä. Elikkä tiedät & tunnet kanta-asteikot ja osaat sijoittaa äänet kohdalleen otelaudalla. Seuraavaksi voisit opetella kolmi-, neli- ja miksei viisisointuina (siis yseinä, ei voimasointuina) soinnuttamaan kanta-asteikot. Alkajaisiksi kaikki duurit, myöhemmin RMM ja eipä harmoninenkaan pahaa tee. Eli pystyt luettelemaan sävellajin mukaiset soinnut tyyliin Fmaj7, Gm7, Am7, Bbmaj7, C7, Dm7, Em7b5. Mistä tahansa sävellajista lopulta niin, että automaattisesti tiedät vaikka Ab-duurin III asteen ilman, että täytyy sointulitanjan kautta hakea.
Tässä vaiheessa sointujen rakenne on jo sitten varmaan hallussa, eli minkä sortttinen terssi, kvintti, seiska jne kunkin soinnun perusäänen jatkeeksi tulee. Itse pitäisin hyödyllisempänä lähestyä nimenomaan kunkin soinnun ja sen perusäänen vinkkelistä, koska siitä saa niputtumaan samaan pakettiin soinnun, sen sävellajin mukaiset lisä-äänet ja moodin. Tyyliin Dm C-duuriin kuuluvana sointuna: 1, b3, 5, lisät: b7, 9, 11, 13 ja sama niin, että pudotetaan lisä-ääniä oktaavia alemmas: 1, 2, b3, 4, 5, 6, b7, eli doorinen. Jne jne....
vaiko ajatella, että IV sointu koostuu aina sävelistä 4, 6, 1 (ja 3, jos se on seiskasointu)? Mieluiten ajattelisin jälkimmäisellä tavalla, koska se olisi helpompi yhdistää nykyisiin taitoihini.
Ei kai tuolle mitään estettä ole, ja jossain vaiheessa tämäkin ajattelumalli on ihan itsestäänselvä. Mutta kyllä minä suosittelisin sointujen tutkimista tuolla edellä olevalla tavalla. Siitä on ihan takuulla jatkosa hyötyä.
En näet vielä osaa intervalleja kaulalta.
Aivainsana "vielä" ;). Tämä on karttuva taito, jota kannattaa pähkäillä aina välillä. Noita edellä olevia funtsaamalla nämä tulevat tutuiksi. Sointujen ja sointukäännösten ja hajoitusten ja niiden kanssa moodien pähkäily avaa otelautaa kummasti.
Ajattelen varmaan taas liian vaikeasti???
Ehkä, mutta sä kuitenkin ajattelet... Kannattaa kuitenkin muistaa soittaa, eikä pelkästään jäädä teoriaa raapimaan. Ei sekään hääviä ole, että tietää paljon mutta ei osaa mitään.
White men can't Monk | |
cr4b: Jotenkin mä vaan otan noi sun vastaukset aina vittuiluna. Olen lueskellut aika paljon eri lähteitä, enkä ole nähnyt tuota intervalliajattelua oikein missään, eikä se tunnu kauhean käytännölliseltä. Aikaisemminkaan et pystynyt kertomaan yhtäkään lähdettä, mistä voisi lukea aiheesta. Yleensä sävellaji kuitenkin pysyy vakiona ainakin pari tahtia, ja jos pystyn hahmottamaan kunkin asteikon sävelet ja niiden asteet otelaudalta, niin sointujen muodostaminen tulee olemaan helppoa. Kuten baronkin mainitsi, hänen ei asteikon tuntiessaan tarvitse miettiä, mitä säveliä niihin sointuihin kuuluu.
En suinkaan yritä pakoilla työtä ja treeniä - päinvastoin treenaan hyvinkin paljon - vaan pikemminkin yritän löytää sen käytännöllisimmän tavan opetella asioita ja keinot yhdistää uudet asiat siihen, mitä jo osaan.
Ikävää, että otat, sillä koetan nimenomaan löytää järkevintä tapaa ratkaista ongelmasi. Asteikoiden ja sointujen intervallilähtöisestä ajattelusta löytyy varmasti internetistä paljon materiaalia(en tiedä, sillä en käytä pahemmin internetin oppimateriaalia musiikillisiin opintoihini itse) sillä monesti esmes sointu on ilmoitettu muodossa 1 b3 5 7 b9, mikä on intervalleina ja kertoo jo ainakin itselleni paljon soinnun tonaalisesta tehosta ja intervallirakenteesta. Ja joo, ei siis tosiaan aivan aina kun menet niitä nopeita liksejä nelisointuarpeggioina kitaran kaulalla niin ole välttämätön pakko tunnistaa aivoissaan aina aivan jokainen sävel, missä menet, mutta sekään ei ole "haitaksi", riippuen tietysti asian tarkastelunäkökulmasta. Tarkoitan tässä lähtökohtaisesti sitä, että jos sä osaat jonkun asteikon läpi otelaudan, niin siihen kuuluu myös se, että sä osaat nimetä otelaudalla kitaristin näkökulmasta sen sisältämät intervallit yhtä helposti kuin osaat soittaa ne 3-notes-per-string-likit: jos sulle sanotaan, et moodissa on pieni terssi ja suuri tredesimi(monesti diatoniset asteikotkin ilmoitetaan tyyliin muodossa doorinen on 1 2 b3 4 5 6 7) niin sulla on selvempi käsitys siitä, mitä se todennäköisesti tulee olemaan. Lisäksi sä tiedät täsmälleen, missä nämä intervallit sijaitsevat ja miten ne vaikuttavat valittavaan moodiin, sen kuulokuvaan, sävyyn, etenemiseen jne jne. Itse ainakin tekniikkani rajoissa nopeimpiakin liksejä soittaessani tiedän INTERVALLIpohjalta, mitä soitan, vaikken välttämättä joka nuotin kohdalla ajattele yksittäisiä sävelnimiä: tämä kyseinen metodi auttaa hahmottamaan musikaalisesti hieman suurempia kokonaisuuksia, kuin yksittäisen nuotti-/sävelnimien yhtaikainen ajattelu.
Jatkokysymyksenä voisin esittää, että kun sä kuitenkin vaikutat aika tiedonjanoiselta kitaristilta, niin sit jos sä joskus kiinnostut modaalisesta kamasta mikä ei siis kulje yhdessä sävellajissa alkuunkaan, niin miten ajattelit heijastaa tietotaitosi tähän? Minun mielestäni on oikeesti aina hyvä tietää intervallipohja sille, mitä soittaa, vaikkei sitä tietoisesti ajattele(=tarpeen vaatiessa osaat selittää soittamasi asiat JOPA intervallipohjaisena). Jos et ole koskaan käyny säveltapailun oppitunneilla, niin suosittelen perustaso 3/3 tai D-kurssia, sillä ne ovat oikeesti mielenkiintoista kamaa täynnä korvien käyttämisen kannalta, ja niissä oppii nimenomaan ajattelemaan asioita intervallien kautta:D Jos ei opi, niin jossain vaiheessa älyää, että ne ovat kuitenkin nuottien jälkeen perusta koko tälle musiikin teorialle, jonka me tällaisenaan tunnemme. | cr4b
29.01.2011 17:52:19 (muokattu 29.01.2011 18:19:06) | |
|
Tonski: Jatkokysymyksenä voisin esittää, että kun sä kuitenkin vaikutat aika tiedonjanoiselta kitaristilta, niin sit jos sä joskus kiinnostut modaalisesta kamasta mikä ei siis kulje yhdessä sävellajissa alkuunkaan, niin miten ajattelit heijastaa tietotaitosi tähän?
Ajattelin jättää sen myöhemmäksi. Minulla on ihan tarpeeksi opeteltavaa tällä hetkellä jo noissa asteikoissa. Aluksi ajattelin opetella vain duuriasteikon ja sen moodit erittäin hyvin, koska kun osaa yhden asteikon hyvin, muut on helpompi opetella sen jälkeen. Kaiketi olisin voinut lähteä liikkeelle myös intervalleista, mutta en lähtenyt, enkä ala nyt vaihtamaan ajattelua kesken kaiken. Varmaan kuvittelet, että yritän päästä helpolla ja jättää asioita opiskelematta, mistä ei ole ollenkaan kyse. En vain pysty opettelemaan kaikkia asioita yhtä aikaa, joten etenen yksi asia kerrallaan, toivon mukaan helpoimmasta vaikeaan. Lopuksi pystyn yhdistämään kaikki asiat soittoon.
Zeeboo: Ehkä, mutta sä kuitenkin ajattelet... Kannattaa kuitenkin muistaa soittaa, eikä pelkästään jäädä teoriaa raapimaan. Ei sekään hääviä ole, että tietää paljon mutta ei osaa mitään.
Eiks sen nyt huomaa mun kysymyksien tasosta, että enemmän aikaa tulee vietettyä soittaen? :) Ja siis sitähän mä just treenaan, että pystyis nimenomaan esimerkiksi improvisoinnin aikana tietämään sen teorian samalla kun soittaa. Esim. että osaa käyttää taustalla olevan soinnun ääniä.
If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. | |
cr4b: Ajattelin jättää sen myöhemmäksi. Minulla on ihan tarpeeksi opeteltavaa tällä hetkellä jo noissa asteikoissa. Aluksi ajattelin opetella vain duuriasteikon ja sen moodit erittäin hyvin, koska kun osaa yhden asteikon hyvin, muut on helpompi opetella sen jälkeen. Kaiketi olisin voinut lähteä liikkeelle myös intervalleista, mutta en lähtenyt, enkä ala nyt vaihtamaan ajattelua kesken kaiken. Varmaan kuvittelet, että yritän päästä helpolla ja jättää asioita opiskelematta, mistä ei ole ollenkaan kyse. En vain pysty opettelemaan kaikkia asioita yhtä aikaa, joten etenen yksi asia kerrallaan, toivon mukaan helpoimmasta vaikeaan. Lopuksi pystyn yhdistämään kaikki asiat soittoon.
Ok, mikä vaan sulle toimii parhaiten niin tee silleen. Mä vaan luulin sun kysyneen apua niin heitin kaks markkaani aiheesta keskusteluun:) | cr4b
29.01.2011 19:12:35 (muokattu 29.01.2011 19:13:03) | |
|
Tonski: Ok, mikä vaan sulle toimii parhaiten niin tee silleen. Mä vaan luulin sun kysyneen apua niin heitin kaks markkaani aiheesta keskusteluun:)
Mutta en kysynyt siihen apua, mihin vastasit. Kiitos kuitenkin :)
If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. | Zeeboo
29.01.2011 19:22:33 (muokattu 29.01.2011 19:23:57) | |
|
cr4b:... Ja siis sitähän mä just treenaan, että pystyis nimenomaan esimerkiksi improvisoinnin aikana tietämään sen teorian samalla kun soittaa. Esim. että osaa käyttää taustalla olevan soinnun ääniä.
Just tätä selvittelin itse aikanaan tuolla ylempänä olevalla reseptillä. Hommaan on kaikentasoisia oppaita netti ja kirjastot väärällään. Tuossa on yksi ihan OK, eikä ole pahan hintainen hommata itselleen.
http://www.bookplus.fi/kirjat/mock% … don/don_mock%22s_modal_mojo-7139523
Don Mockilla on muitakin hyviä julkaisuja. Kannattaa tutustua.
E:
Nuo hommat, joista Tonski kirjoitti, ovat umpiasiaa ja niihin kannattaa ehdottomasti paneutua. Ajatuksen kanssa.
White men can't Monk | cr4b
29.01.2011 21:31:34 (muokattu 29.01.2011 21:33:47) | |
|
Zeeboo: Just tätä selvittelin itse aikanaan tuolla ylempänä olevalla reseptillä. Hommaan on kaikentasoisia oppaita netti ja kirjastot väärällään. Tuossa on yksi ihan OK, eikä ole pahan hintainen hommata itselleen.
http://www.bookplus.fi/kirjat/mock% … don/don_mock%22s_modal_mojo-7139523
Don Mockilla on muitakin hyviä julkaisuja. Kannattaa tutustua.
E:
Nuo hommat, joista Tonski kirjoitti, ovat umpiasiaa ja niihin kannattaa ehdottomasti paneutua. Ajatuksen kanssa.
Sehän siinä juuri ongelmana on, että tietoa on paljon, ja suuri osa siitä on surkeaa. Kirjoistakin on aika vaikea sanoa mitään niiden laadusta ennen kuin on lukenut sen. On varmasti paljon muutakin, mihin kannattaa paneutua, mutta tällä hetkellä keskityn tonaaliseen teoriaan. Parempi osata ensin yksi asia oikeasti kunnolla kuin säätää miljoonan asian kanssa yhtä aikaa. Kiitän vastauksista ja painun treenaamaan.
If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. | |
Hei tietäjät!
Kysymys sointukäännöksistä:
Tuossa aloitusviestissä oli seuraava juttu nelisointukäännöksestä:
C-E-G-H (perusmuotoisena), E-G-H-C (terssikäännöksenä), G-H-C-E (kvinttikäännöksenä) tai H-C-E-G (septimikäännöksenä).
Pitääkö nuo sävelet aina olla tietyssä järjestyksessä jokaisessa käännöksessä? Esim. voiko terssikäännös olla tässä tapauksessa vaikkapa E-H-G-C (eli h- ja g-sävelet ovat vaihtaneet paikkaa)? |  Tonski
01.02.2011 22:16:14 (muokattu 01.02.2011 22:23:54) | |
|
hannu-: Hei tietäjät!
Kysymys sointukäännöksistä:
Tuossa aloitusviestissä oli seuraava juttu nelisointukäännöksestä:
C-E-G-H (perusmuotoisena), E-G-H-C (terssikäännöksenä), G-H-C-E (kvinttikäännöksenä) tai H-C-E-G (septimikäännöksenä).
Pitääkö nuo sävelet aina olla tietyssä järjestyksessä jokaisessa käännöksessä? Esim. voiko terssikäännös olla tässä tapauksessa vaikkapa E-H-G-C (eli h- ja g-sävelet ovat vaihtaneet paikkaa)?
Ihan sama nelisoinnun terssikäännös se on, terminologiaa mukaillen vain erilaisena hajotuksena.
E:
cr4b: Parempi osata ensin yksi asia oikeasti kunnolla kuin säätää miljoonan asian kanssa yhtä aikaa. Kiitän vastauksista ja painun treenaamaan.
Tähän vielä kaikella hyvällä: mä ite aikani musiikin teorian perusteita opiskeltuani älysin nimenomaan, että olin aika lailla turhan takia opiskellut yksittäisiä kokonaisuuksia, sillä kaikki musiikin teorian lainalaisuudet liittyvät edes jotenkin toisiinsa. Esmes juuri tuota intervalliajattelua vielä painottaakseni: sä voit opetella, että kvinttisekstisointu on septimisoinnun terssikäännös, tai sitten sä voit ymmärtää mistä se toisenlainen nimitys tulee. Ymmärtäminen ja yhtenäinen hahmottaminen säästää usein ulkoa opettelemisen vaivalta. | |
Tonski: Ihan sama nelisoinnun terssikäännös se on, terminologiaa mukaillen vain erilaisena hajotuksena.
Kiitti! Onko olemassa jotain ns. standardihajotuksia mitä yleensä soitetaan vai onko kaikki yhtä "käytännöllisiä"? | |
hannu-: Kiitti! Onko olemassa jotain ns. standardihajotuksia mitä yleensä soitetaan vai onko kaikki yhtä "käytännöllisiä"?
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … sts.php?c=38&t=193292&o=0&#p9460852
Siinä on ainakin kitaristin mietteitä asiasta! En ole varma, sovelletaanko tota drop2-/drop3-ajattelutapaa miten laajalla soittimien kirjolla. | |
hannu-: Kiitti! Onko olemassa jotain ns. standardihajotuksia mitä yleensä soitetaan vai onko kaikki yhtä "käytännöllisiä"?
Tonski: http://muusikoiden.net/keskustelu/p sts.php?c=38&t=193292&o=0&#p9460852
Siinä on ainakin kitaristin mietteitä asiasta! En ole varma, sovelletaanko tota drop2-/drop3-ajattelutapaa miten laajalla soittimien kirjolla.
Nämä drop2, drop3 ja drop2&4 -jutut liittyvät lähinnä ns. sektionaaliseen harmoniaan, eli kun kirjoitetaan esim. big bandin saksofonisektiolle satsia, jossa vähintäänkin nelisoinnun sävelet ikäänkuin ripustetaan melodian alle mahdollisimman tiheäksi kimpuksi. Tätä ahdasta asettelua voidaan sitten laajentaa pudottamalla ylhäältäpäin lukien toinen tai kolmas tai toinen ja neljäs sävel oktaavin alemmas.
Tätä tekniikkaa voidaan soveltaa likipitäen kaikille soittimille ja itse käytän tätä paljon myös lauluryhmille ja kuoroille. Sektionaalinen sovitus kuulostaa enemmän melodiselta kuin harmooniselta jutulta, se kuulostaa "paksulta" melodialta. Tätä tekniikkaa ei kovin montaa tahtia voi käyttää kuulostamatta yksitoikkoiselta, ellei mukana ole säestystä tai vähintäänkin lisättyä bassostemmaa.
Minusta nämä tekniikat ovat hiukan eri asia kuin varsinaiset sointuhajotukset. Näissä drop-jutuissa soinnun käännös ei muutu miksikään, koska bassopäätä soittaa yleensä joku muu, joka ei osallistu ollenkaan tuohon drop-juttuun, se voi olla esim. basisti tai kiipparistin vasen käsi.
Jonkinlaisena "standardihajotuksena" voisi pitää sitä ohjetta, että alimpana on soinnun juuri, seuraavana terssi tai septimi, ja näiden jälkeen muut sävelet keskimäärin kvartin välein (vaihdellen sekuntista kvinttiin). Ja taas kannattaa muistaa, että bändisoitossa kaikkien ei tarvitse soittaa täydellistä hajotusta, vaan annetaan sen basistin hoitaa omat hommansa ja muut hoitelevat sitten loput alkaen siitä terssistä tai septimistä.
Ja vielä pikku kommentti sointujen käännöksistä: Basson sävel määrää käännöksen. Jos C maj7 soinnussa bassossa on G, niin kyseessä on kvinttikäännös olipa loput sävelet sitten missä järjestyksessä ja kuinka kaukana toisistaan tahansa. | |
Villa: ...Eli esim. Dm7-Db9-Cmaj7...
Tervehdys kaikille, tässä kahlasin pitkästä aikaa läpi tätä threadia ja tapailin kitaralla tuota sointukuviota minkä Villa aiemmin nosti esille, ja tuli mieleeni, että mitenkäs merkittäis tolppa-analyysissa
Dm7 - Abm6 - Cmaj7 ?
Abm6:ssahan pitkälti samat sävelet kuin Db9:ssä, joka tossa aiemmassa esimerkissä toimi dominanttiasteen tritonuskorvauksena (tai jonka mklami sitten järkeili ennemminkin lainamuunnesoinnuksi Des-duurista).
Onko tämä Abm6:kin nyt sitten lainamuunnesointu jostain (mistä?) muusta sävellajista, entä onko eroa klassisen ja popjazziteorioiden välillä tämän merkkaamisessa?
Kiitokset jo etukäteen, mielenkiinnolla odotan vastausta viisaammilta! :)
www.raaka-aine.com
http://raaka-ainemusiikki.com/ | |
Noin äkkiä katsoen näyttäis kyllä vaan Dm7 - Db9 - C progressiolta, jossa jostain ihme syystä on käytetty Abm6-ilmaisua tuon Db9:n asemasta.
Harmonikansoittajille usein näkee kirjoitetun mollikutosia, kun sillä tavalla voi kiertoilmaisuna toteuttaa m7(b5) tai 9-soinnun. Tarinan mukaan Kärjen Topi aloitti tuon käytännön, en ole ihan satavarma onko tämä fakta vai legenda.
Myös vanhemmissa swing-ajan big band-komppilapuissa voi törmätä tuohon samaan käytäntöön, 9-sointu onkin kirjoitettu mollikutokseksi pianistille ja kitaristille, mutta basistille on kirjoitettu soinnun todellinen pohjasävel nuotein (siis ei sointumerkillä). Esimerkiksi Quincy Jonesin 'Birth of a Band'-alkuperäinen käsinkirjoitettu score niinkin myöhään kuin vuodelta -59 sisältää juuri tämän tilanteen, ja muutaman muunkin samantyyppisen kiertoilmaisun.
"Dr. Dominant, I presume?" | |
Dr Dominant: Noin äkkiä katsoen näyttäis kyllä vaan Dm7 - Db9 - C progressiolta, jossa jostain ihme syystä on käytetty Abm6-ilmaisua tuon Db9:n asemasta...
Tai sitten Dm7-Galt-Cmaj7 progressiolta? Abm6 osviittana improvisoijalle?
White men can't Monk | |
Zeeboo: Tai sitten Dm7-Galt-Cmaj7 progressiolta? Abm6 osviittana improvisoijalle?
Kyllä, tosin Db9 (overtone) ja G7alt ovat käytännössä yksi ja sama skaala, ainoastaan perussäveleksi katsotaan eri ääni. Merkinnästä tekee huonohkon se, että sillä huijataan basistia tehokkaasti. Inhottavaa soittaa peruskakkosvitonen niin, että todellinen pohjasävel kätketään.
"Dr. Dominant, I presume?" | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
