| Aihe: Intervallit ja niiden laadut | |
|---|
|
Niinhän se kuuluu, mutta tuossa E7b9:ssä soinnun terssin (G#) ja b9:n (G) väli ei ole peintä sekuntia
b9 on kyllä F. G on #9 | |
b9 on kyllä F. G on #9
Huppista, johan tuli katottua & kirjoitettua väärin. Jostain syystä tuo b9 kääntyi lukiessa #9:ksi. Sunnuntaiaamu ja silleen... Sorry. | |
C-E = suuri terssi, C-EIS = ylinouseva terssi. C-EIS on järkevämpää kirjoittaa muotoon C-F (puhdas kvartti)
C-ES = pieni terssi, C-ESES = vähennetty terssi. C-ESES on järkevämpää kirjoittaa muotoon C-D (suuri sekunti)
Noista mä en oo ihan samaa mieltä. Siis tietty jos puhutaan vaan siitä sävelten välisestä etäisyydestä, niin silloin sillä ei oo mitään väliä, miksi sitä kutsuu... mutta kun intervalleja hyvin hyvin harvoin tarvitaan vaan tolleen irrallisina. Se, missä yhteydessä noita käytetään, makes all the difference. Tietty noita käytetään aika harvoin, mutta ei se oo mikään tekosyy olla oppimatta asioita oikein.
Otetaan vaikkapa Gis-duuri-asteikko, jossa on siis 8 ylennysmerkkiä.
Se menee siis tähän malliin: Gis, Ais, His, Cis, Dis, Eis, Fisis, Gis.
Oisko tossa järkevämpää että toi His oliski C ja Fisis oli G? Ei. Gis-duuri-asteikkoon ei kuulu säveliä C ja G, vaan nimenomaan His ja Fisis. Sillä on siis teoreettisesti väliä, miten ne kirjoitetaan... ja ennen kaikkea, miten ne ajattelee.
Animate-Inanimate | |
Otetaan vaikkapa Gis-duuri-asteikko, jossa on siis 8 ylennysmerkkiä
Entäs His-duuri = 12 ristiä? Siinäkin voisi miettiä, olisiko joku helpompi merkintätapa? | |
mklami:
Kaikki ne intervallit, joiden nimessä ei ole S-kirjainta, ovat laadultaan puhtaita.
---
Jos intervallin ylempi sävel kuuluu alemman aloittamaan duuriasteikkoon, on intervalli joko suuri tai puhdas.
---
Jos intervallin alempi sävel kuuluu ylemmän aloittamaan duuriasteikkoon, on intervalli pieni tai puhdas.
Mitä tarkoitat puhtaalla intervallilla? |  baron
08.09.2010 16:34:23 (muokattu 08.09.2010 17:10:25) | |
|
Orgelbauer: Mitä tarkoitat puhtaalla intervallilla?
Se on "nimi" sellaiselle intervallille joka ei voi olla suuri tai pieni.
Terssi voi olla suuri tai pieni, kvartilla on vain yksi mahdollisuus, sen nimi on puhdas.
(Kaikki voi olla lisäksi vähennettyjä tai ylinousevia mutta se on eri asia)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Okei, baron, kiitos. Kysyin tätä siksi, että urkujenrakentajalle puhdas intervalli tarkoittaa harmonisesti puhdasta. Esim. terssi ja kvintti ovat tässä mielessä puhtaita (tai "suoria", kuten työkielessä sanotaan), jos ne eivät huojahtele lainkaan. | baron
10.09.2010 15:33:51 (muokattu 10.09.2010 15:36:52) | |
|
Orgelbauer: Okei, baron, kiitos. Kysyin tätä siksi, että urkujenrakentajalle puhdas intervalli tarkoittaa harmonisesti puhdasta. Esim. terssi ja kvintti ovat tässä mielessä puhtaita (tai "suoria", kuten työkielessä sanotaan), jos ne eivät huojahtele lainkaan.
Mä oon oppinut että "luonnollinen"
Luonnollinen terssi = värähdyslukujen suhde 5:4
luonnollinen kvartti = 4:3
luonnollinen kvintti = 3:2
Tällaisesta viritysjärjestelmästä käytetään nimitystä puhdas viritys ja sitä käytetään kyllä sen intervalleistakin eli sanaa "puhdas" käytetään kahdessa eri merkityksessä.
Nää erotuksena tasavireiseen järjestelmään.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |  Orgelbauer
10.09.2010 17:31:10 (muokattu 10.09.2010 17:34:07) | |
|
Onhan toki myös "luonnollinen" oikea ilmaus, sillä nimenomaan luonnollinen intervalli on puhdas.
Tulkoon tätä keskustelua seuraaville selvennetyksi: Tavallinen tasavireinen 12-sävelinen skaala, esim. c-h, ei sisällä yhtään luonnollista eli puhdasta intervallia. Vasta oktaavi on puhdas, ja se on sitä aina, riippumatta muista intervalleista.
Miksi sitten ei voida tehdä kaikkia intervalleja puhtaiksi? Se johtuu siitä, että ensimmäinen yläsävel eli oktaavi sekä toinen yläsävel eli kvintti perustuvat eri alkuluvuille, eivätkä niiden kerrannaiset koskaan kohtaa toisiaan yläsävelasteikolla. Koskettimistolla nämä intervallit kuitenkin "kohtaavat" toisensa: Kun mennään seitsemän oktaavia tai kaksitoista kvinttiä ylös- tai alaspäin, päädytään samaan koskettimeen. Kuitenkaan luonnonsävelien mukaan viritetyllä skaalalla, siis puhdasvireisellä, ei päädytä silloin samaan säveleen. Tätä eroa kutsutaan Pythagoraan kommaksi. | |
Luin juttua koskien tasaviritystä ja siinä sanottiin, ettei mikään intervalli oktaavia lukuunottamatta ole puhdas, mitä tällä tarkoitetaan? | baron
29.11.2010 22:24:25 (muokattu 29.11.2010 22:26:18) | |
|
Pontisto: Luin juttua koskien tasaviritystä ja siinä sanottiin, ettei mikään intervalli oktaavia lukuunottamatta ole puhdas, mitä tällä tarkoitetaan?
Sitä että puhtaalla virityksellä tarkoitetaan sitä että intervallien värähdyslukujen suhde on pienten kokonaislukujen suhde.
Näin saadaan puhdas viritys yhteen sävellajiin mutta tällaisella virityksellä pitää olla eri soitin joka sävellajia varten.
Kun tehdään kompromissi että kaikki puolisävelaskeleet ovat samankokoisia, ne ovat vähän "epäpuhtaita" mutta mahdollistavat soittamisen kaikissa sävellajeissa.
Tää on tasavireisten soittimien, esim pianon tai kitaran ongelma. Viululla, ihmisäänellä, joillain puhaltimilla voidaan soittaa puhtaasti kaikissa sävellajeissa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |  ankkiz
22.12.2010 02:18:39 (muokattu 22.12.2010 02:49:36) | |
|
Oisko kellään suositella jotain referenssilauluja/biisejä oktaavia suurempien intervallien tunnistamista varten? Taikka muita vinkkejä?
Tällä hetkellä olen yrittänyt tunnistaa noita kahdella tavalla:
a) Laulan alemmasta äänestä oktaavin, ja tuosta ylemmästä oktaavista selvitän välimatkan soitetun intervallin ylä-ääneen
(p2, s2, p3 vai s3 -tällä hetkellä siis harjoittelussa intervallit vasta suureen desimiin asti)
b) Yritän laulaa ylemmän intervallin oktaavia alempaa ja selvitän mikä intervalli se olisi perussäveleen verrattuna ja lisään sitten vastaukseen oktaavin.
EDIT:
Pieni desimi tuo välillä mieleeni Green Sleevesin alun (alunperin pieni terssi), vaikka intervalli onkin oktaavia laajempi,
ja tunnistan sen täten silloin tällöin suoraan pieneksi desimiksi ilman noita ylimääräisiä laskeskeluvaiheita.
EDIT2:
Green Sleevesiä olen siis käyttänyt aina p3:n tunnistamiseen. Muilla oktaavia suuremmilla intervalleilla ei kuitenkaan valitettavasti ole omissa korvissani vielä tällaista ominaisuutta, että tunnistaisin ne suoraan alemman oktaavin tunnistuslaulujen kautta. | |
Hei mitkä on suomenkieliset lyhennykset intervalleille? Tajuan toki että esim. p2 tarkoittaa pientä sekuntia ja esim s3 suurta terssiä.. Mutta etäs pu4, onko se nyt sitten puhdas kvartti vai se ylinouseva? Ja mitenkä ylinouseva kvartti edes virallisten sääntöjen mukaan suomessa lyhennetään? | |
ethnic: Hei mitkä on suomenkieliset lyhennykset intervalleille? Tajuan toki että esim. p2 tarkoittaa pientä sekuntia ja esim s3 suurta terssiä.. Mutta etäs pu4, onko se nyt sitten puhdas kvartti vai se ylinouseva? Ja mitenkä ylinouseva kvartti edes virallisten sääntöjen mukaan suomessa lyhennetään?
p=pieni (esim. p2...)
s=suuri (s3...)
pu=puhdas (pu8...)
y=ylinuoseva (y4...)
vä=vähennetty (vä5...)
Näin olen ainakin itse oppinut :)
Kyllä nyt on niin, että kyllä näin on. | |
Turpahöylääjä: p=pieni (esim. p2...)
s=suuri (s3...)
pu=puhdas (pu8...)
y=ylinuoseva (y4...)
vä=vähennetty (vä5...)
Näin olen ainakin itse oppinut :)
Toinen, itselleni tutumpi merkintätapa on muuten samanlainen, mutta vähennetyn intervallin tunnuksena on pelkkä v (esim. v5) ja puhdasta intervallia ei tarvitse erikseen millään kirjaintunnuksella edes merkitä, eli puhdas kvartti on pelkkä "4".
Ulkomaisissa (esim. jenkkilän tuotteet) oppikirjoissa näkyy myös useita merkintätapoja, esim. alennus- (=pieni), ylennys- (ylinouseva) ja astemerkkien (vähennetty) käyttöä numeroiden yhteydessä. Kontekstista viimeistään selviää, mitä kulloisenkin oppikirjan toimittaja on tarkoittanut. | eras
24.04.2018 12:14:39 | |
|
Voisiko joku vastata yksinkertaisiin kysymyksiin?
Miksi intervalleista puhuttaessa oktaaville annetaan välillä numero 8? Eikö oktaavi ole 12 puolisävelaskelta? Miksi ja milloin terssiä kuvataan numerolla 3? Tarkoitetaanko silloin 3 vai 4 puolisävelaskelta?
Kun tiettyyn sointuun kuuluvia säveliä kuvataan numerolla niin miten tämä numerointi määräytyy? Onko sillä suoraan tekemistä intervallien kanssa?
Kun sointuja rakennetaan lasketaanko silloin puoli- ja kokosävelaskelia vai riittääkö sävelasteikkoon kuuluvien sävelien hyödyntäminen? | baron
24.04.2018 14:47:42 (muokattu 24.04.2018 14:49:39) | |
|
eras: Voisiko joku vastata yksinkertaisiin kysymyksiin?
Miksi intervalleista puhuttaessa oktaaville annetaan välillä numero 8? Eikö oktaavi ole 12 puolisävelaskelta? Miksi ja milloin terssiä kuvataan numerolla 3? Tarkoitetaanko silloin 3 vai 4 puolisävelaskelta?
Kun tiettyyn sointuun kuuluvia säveliä kuvataan numerolla niin miten tämä numerointi määräytyy? Onko sillä suoraan tekemistä intervallien kanssa?
Kun sointuja rakennetaan lasketaanko silloin puoli- ja kokosävelaskelia vai riittääkö sävelasteikkoon kuuluvien sävelien hyödyntäminen?
1. Intervalleista käytetään asteikon mukaisia (numero)nimiä. Kun lähdetään perussävelestä ja soitetaan asteikon sävelet niin 8:s on taas sama eli oktaavi.
2 Terssi on asteikon kolmas. Pieni terssi on kolme puolisävelaskelta ja suuri neljä.
3. Kun soinnun sävelet on 1, b3, 5, b7 niin C:stä lähtien sävelet on C, Eb, G, Bb eli perussävel, pieni terssi, kvintti, pieni septimi eli Cm7.
1,2,3,4,5,6,7 ovat duuriasteikon sävelet. Jos soinnun sävelissä on alennuksia tai ylennyksiä niin b tai # sävelen eteen.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Tää on tasavireisten soittimien, esim pianon tai kitaran ongelma. Viululla, ihmisäänellä, joillain puhaltimilla voidaan soittaa puhtaasti kaikissa sävellajeissa.
Tätä voisi vielä jatkaa, sillä esimerkiksi piano viritetään pitkäksi ylhäällä ja matalaksi alhaalla, että sen saa soimaan edes jotenkin. Jos pianon virittää mittarilla aivan suoraksi, se kuulostaa suunnillen hirveältä. | |
ituvirtanen: Tätä voisi vielä jatkaa, sillä esimerkiksi piano viritetään pitkäksi ylhäällä ja matalaksi alhaalla, että sen saa soimaan edes jotenkin. Jos pianon virittää mittarilla aivan suoraksi, se kuulostaa suunnillen hirveältä.
Ja pianon virityksessä on sekin jäynä että useimmissa koskettimissa on 2-3 kieltä ja soundi on parempi kun ne ei oo prikulleen samat.
Siksi pianon virittäminen onkin taitolaji: A pannaan mittarilla kohdalleen ja loput kuulolla.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | 11
29.04.2018 09:51:04 | |
|
baron:Siksi pianon virittäminen onkin taitolaji: A pannaan mittarilla kohdalleen ja loput kuulolla.
Kun näin on kerran tehty niin sitten voidaan mittarilla selvittää jokaisen kielen vire (ja merkitä muistiin) ja seuraavan virityksen voi tehdä henkilö jolta kuulonvarainen viritys ei oikein onnistuisi. Toki se viritystappien kääntäminenkin on oma taitolajinsa. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
