| Aihe: Intervallit ja niiden laadut | |
|---|
 Guitar83
14.09.2006 07:30:28 (muokattu 14.09.2006 08:11:49) | |
|
Musiikki ei eroa mitenkään muista asioista siinä, että mitä paremmin sen perusteet, rakenteet ja "toiminnan" tuntee, sitä enemmän siitä saa itsekin irti. Musikaalisuutta tottakai tarvitaan, mutta pelkästään sillä ei vielä pitkälle pääse. Asioita täytyy opetella myös analyyttisesti, jos todella haluaa edistyä.
Fakta homma, joskin sen voi tehdä myös pidemmän kaavan mukaan, eli ihan musiikkia kuuntelemalla. Itse huomasin aikanaan nimenomaan analysoivani musiikin rakenteita ja sen muodostumista vaikka teoria onkin aina mennyt yli hilseen.
Toki nykyiseen tilanteeseen olisi päässyt nopeammin jos olisi vain sinnikkäästi opetellut asioita niin pitkään, että ne sisäistyvät, mutta lopulta totesin itselleni paremmaksi tavaksi hoitaa homman vain tarkkailemalla jokaista biisiä, hyvää tahi huonoa pienempinä kokonaisuuksina. Joka sitten on aiheuttanut muissa kovasti hämmennystä kun ovat todenneet että jos esimerkiksi autossa soi musiikki, niin puhuminen loppuu siihen paikkaan. :)
Mutta todella, hyvin olet intervallien maailmaa valottanut ja pitänee perehtyä asiaan sitten kun takana ei ole valvottua yötä. Näin äkkiseltään järkeilemällä kyse on siis omalle kielelleni käännettynä ns. murtosoinnuista, jotka ovatkin sitten niitä, joita omissa biiseissäni viljelen mielettömiä määriä.
edit: Näemmä bändimme on käyttänyt murtosointua virheellisesti kun se tarkemmin tutkimalla tarkoittaakin arpeggiota. Loogisesti ajatellen kääntäisin sen niinpäin, että perus kvintin rakenne "murretaan", kuin että jaksotetaan sointu pienempiin paloihin. Mutta no. Siitä se lähtee.
edit2: Pahoittelut floodaamisesta, mutta miksi hitossa intervalleja on sitten ainakin tuo 13, kun nuotteja on vain 12? Tässä kohtaa tulee tämä, mistä en pidä musiikin teoriassa. |  Schnowotski
15.09.2006 13:36:18 (muokattu 15.09.2006 13:42:58) | |
|
edit2: Pahoittelut floodaamisesta, mutta miksi hitossa intervalleja on sitten ainakin tuo 13, kun nuotteja on vain 12? Tässä kohtaa tulee tämä, mistä en pidä musiikin teoriassa.
Nuottien nimiä on 12, mutta ota huomioon myös eri oktaavit - säveliä on käytössämme kymmeniä. Intervalli tarkoittaa vain kahden nuotin välimatkaa, joten intervalleja on niin monta kuin eri välimatkoja. Ajattele vaikka pianon koskettimistoa: paljon nappeja, ja jokaisen napin välimatka toiseen nappiin on nimettävissä.
Kitaran otelaudalla havainnoillistettuna:
E2-G2...
|----
|----
|----
|----
|----
|-0-3-
...on eri kuin E2-G3...
|----
|----
|--0-
|----
|----
|-0---
...joten niillä on eri nimet: pieni terssi ja pieni desimi.
Nuo 13 ensimmäistä intervallia tulevat eteen ainakin sointuteoriassa. Harvemmin näkee kenenkään puhuvan esim. seitsemännestätoista tai kahdennestakymmenenestäensimmäisestä intervallista, vaikka ne ovatkin olemassa. | |
Nuo 13 ensimmäistä intervallia tulevat eteen ainakin sointuteoriassa
Oon mä nähnyt 15 intervallinkin "livenä". Sehän on periaatteessa kaksi oktaavia, mutta nähnyt käytössä vähennettynä kun soinnussa on ennestään septimi.
"Speaking about music is like dancing about architecture" | |
Oon mä nähnyt 15 intervallinkin "livenä". Sehän on periaatteessa kaksi oktaavia, mutta nähnyt käytössä vähennettynä kun soinnussa on ennestään septimi.
15ma- ja 15mb-merkinnöissä on myös käytössä.
"Dr Dominant, I Presume?!" | |
http://www.musictheory.net/trainers/html/id90_en.html
Tuolla voi mukavasti harjoittaa intervallien kuulemista. Sehän on yksi todella tärkeä asia esim. improvisoinnissa, että pystyy erottamaan esim. kvartin kvintistä. Itellä tekee kyllä tiukkaa. :D
Toi on ihan hyvä sovellus mun mielestä, koska siinä pystyy klikkailemaan pois päältä niitä intervalleja, joita ei halua treenata.
Sound is a mirage. | |
Supisuomalainen laulu- ja soitinyhtye Kuha. on tehnyt loistavan kappaleen intervallien treenausta varten. Se on nimeltään Intervallit.
http://www.myspace.com/kuhamusiikki
Sieltä löytyy
:)
"Perse!", tokaisi Olli. "Paska!", vastasi Antti salamana. | |
Sana "puhdas" ei tässä yhteydessä tarkoita helposti tunnistettavaa eli länsimaisessa moodissa duuria tai mollia. Kyse on vain määrittelystä.
Mikäli on tarkoitus oppia tunnistamaan eri intervalleja, kannattaa lähteä liikkeelle tutuista biiseistä ja siirtämään k.o. kappaleen alkukohta eri sävellajiin. Sävellajeillahan ei ole tämän aiheen kanssa yhtikäs mitään tekemistä ; sävelten väliset suhteet pysyvät täysin samoina niistä riippumatta (1700-luvulta lähtien olemme tulleet toimeen tällä -sikäli mielettömällä, jaotuksella.- ). Kehotan palaamaan ensimmäiseen puheenvuoroon, jossa asia tuli vallan kattavasti selvitetyksi.
Oops, I did it again. | |
Pääosin hyvä kiroitus, mutta kaltaiselleni teoriaa vasta opiskelemaan aloittavalle olisi hyödyksi jos käsitteiden taustoja olisi valotettu enemmän. Tällä tarkoitan muunmuassa intervallien laatua koskevaa termistöä: miksi kvintti ja kvartti ovat puhtaita? Miksi joku on mitä on? Miksi näin ollaan päätetty? Ja niin edespäin.
Kuten sanoin, ketju on hyvä ja kertoo intervalleista kaiken oleellisen, mutta ainakin minä tarvitsisin enemmän taustoja ja esimerkkejä jotta voisin yhdistää vilisevän termiviidakon suurempaan kokonaisuuteen; ja tätäkautta hyötykäyttöön. | |
miksi kvintti ja kvartti ovat puhtaita?
Kun niillä ei ole vaihtoehtoa olla suuri/pieni.
Englanniksi se on perfect, joku on vain suomentanut sen puhtaaksi. | |
Tämä saattaa ola rimanalitus, mutta miksi niillä ei ole mahdollista olla jompaakumpaa noista? | |
Tämä saattaa ola rimanalitus, mutta miksi niillä ei ole mahdollista olla jompaakumpaa noista?
Koska jos niitä lasketaan puoli sävelaskelta ne ovat vähennettyjä ja jos niitä nostetaan puoli niin ovat ylinousevia.
Noissa intervalleissa joiden nimessa on ässä, niin kun pientä lasketaan puolisävelaskelta saadaan vähennetty ja kun suurta nostetaan puoli sävelaskelta saadaan ylinouseva. | |
Onko tuossa siis mitään muuta logiikkaa, kuin että joku on vain päättänyt noin? | |
Onko tuossa siis mitään muuta logiikkaa, kuin että joku on vain päättänyt noin?
Nyt mä huudan viisaampia apuun! |  levesinet
10.05.2008 19:31:19 (muokattu 10.05.2008 21:38:56) | |
|
Huuda viisaita apuun, niin paikalle pelmahtaa imbesilli.
Tällä tarkoitan muunmuassa intervallien laatua koskevaa termistöä: miksi kvintti ja kvartti ovat puhtaita? Miksi joku on mitä on? Miksi näin ollaan päätetty? Ja niin edespäin.
Kvartti ja kvintti ovat läheistä sukua toisilleen. Otetaan C4 ja G4 - niiden intervalli on kvintti. Invertoidaan, nostetaan C4 C5:ksi - edelleen soivat C ja G - mutta nyt intervalli on kvartti. Joten ei ole mikään ihme, että kun kvinttiä pidetään puhtaana, niin myös kvarttia, ja päin vastoin.
Kvartti ja kvintti ovat siinä mielessä puhtaita, että niitä pidetään kaunissointisina. Konsonoivia intervalleja ovat myös varsinkin priimi, oktaavi ja oktaavin monikerrat. Oktaavin ero esimerkiksi C4:n ja C3:n välillä tarkoittaa, että C4:n taajuus on kaksinkertainen C3:een verrattuna. Toisin sanoen taajuuksien suhde on 2:1.
Puhtaan kvartin ja puhtaan kvintin väliin jää tasan puolen oktaavin intervalli. Se on tritonus, jota monet ihmiset (kuten minä) pitävät kaikkein dissonoivimpana intervallina. Kuten yllä on kerrottu, se oli keskiajalla suorastaan kielletty. Tämä näkyy kirkkosävellajeissa, jotka saadaan muodostettua käyttäen pelkästään pianon valkoisia koskettimia. Jokaista oktaavia kohti pianon valkoisilla koskettimilla saa muodostettua peräti 6 kvarttia ja 6 kvinttiä mutta vain yhden tritonuksen: F ja H. Mustat koskettimet puolestaan muodostavat kauniin pentatonisen asteikon, jossa esiintyy kvartteja ja kvinttejä mutta ei yhtään tritonusta.
Tasavirityksessäkin taajuuksien suhdeluvut ovat suunnilleen seuraavat:
"puhdas" priimi: 1:1
"puhdas" oktaavi: 2:1
"puhdas" kvintti: suunnilleen 3:2
"puhdas" kvartti: suunnilleen 4:3
iso terssi: suunnilleen 5:4
pieni terssi: suunnilleen 6:5
Ilmeisesti nämä pienten kokonaislukujen osamäärät ovat konsonoivia. Kokonaislukujen kasvaessa "puhtaus" vähenee. Ja tämä arvatenkin liittyy ääniaaltojen summa-aaltoon.
"In the case of two or more waves with different frequencies, their periodically changing phase relationship results in periodic alterations between constructive and destructive interference, giving rise to the phenomenon of amplitude fluctuations."
http://en.wikipedia.org/wiki/Consonance_and_dissonance
Tritonus on 2:n neliöjuuren suhde 1:een - siis irrationaaliluku.
Termejä priimi, sekunti, terssi, kvartti, kvintti, seksti, septimi ja oktaavi käytetään siksi, että kirkkosävellajien asteikot koostuvat seitsemästä sävelestä ja asteikkoa noudattavien intervallien ajatellaan syntyvän ikään kuin (sävel)askeleista, joista suurin osa on suuria (5 kpl per oktaavi) mutta välissä on pieniäkin (2 kpl per oktaavi).
"In Western harmonic theory, intervals are labeled according to the number of scale steps or staff positions they encompass"
http://en.wikipedia.org/wiki/Interval_%28music%29
Sitten on näitä atonaalisia ja dim- ja domdim-asteikkoja, jotka eivät ole ehtineet vaikuttaa intervallien nimeämiskäytäntöön.
Onko tuossa siis mitään muuta logiikkaa, kuin että joku on vain päättänyt noin?
E: Enpäs osaakaan vastata tähän mitään järkevää. | |
Tritonus on 2:n neliöjuuren suhde 1:een - siis irrationaaliluku.
Siis tasavireinen tritonus. Mutta sehän ei olekaan mikään "oikea" intervalli.
Kerran meinasi olla hyvä meininki, mutta siitä on jo aikaa... | |
Siis tasavireinen tritonus. Mutta sehän ei olekaan mikään "oikea" intervalli.
Mikä se sitten on? |  Rantsu
11.05.2008 19:54:10 (muokattu 11.05.2008 20:56:49) | |
|
Mikä se sitten on?
No joo, myönnetään, toi mun ilmaushan ei ollut mistään kotoisin.
Tarkoitin vain sitä, että mun mielestäni tuosta levesinetin esityksestä saattoi saada sen käsityksen, että muut intervallit ovat suhteiltaan rationaalilukuja, mutta tritonus onkin irrationaaliluku ja siksi niin dissonanttinen.
Mutta kaikki tasavireiset intervallithan ovat samantyyppisiä irrationaalilukuja; esimerkiksi tasavireinen kvintti on 12:s juuri luvusta 2 potenssiin 7. Ja tasavireinen tritonus on samalla tavoin 12:s juuri luvusta 2 potenssiin 6, josta saadaan potenssikaavoilla sievennettynä 2 potenssiin 1/2 eli neliöjuuri 2.
Ja "puhdas" tritonus eli ylinouseva kvartti on puolestaan 45/32, eli rationaaliluku.
Ei mulla muuta...
Kerran meinasi olla hyvä meininki, mutta siitä on jo aikaa... |  Zeeboo
05.07.2008 16:10:27 (muokattu 05.07.2008 16:12:52) | |
|
Kvartti ja kvintti ovat siinä mielessä puhtaita, että niitä pidetään kaunissointisina. Konsonoivia intervalleja ovat myös varsinkin priimi, oktaavi ja oktaavin monikerrat.
Niinpä. Itse olen oppinut, että asteikot, intervallit ja koko hoito perustuu yläsävelsarjaan.
Otetaan nyt vaikka kitaran kieli (tai sitten vaikka jousipysyyn jänne) ja näpäytetään se soimaan. Sen lisäksi, että se värähtelee koko pituudeltaan, sen pituuden puolikas, kolmasosa, neljäsosa jne. tuotavat oman värähtelytaajuutensa. Nyt meillä on kasassa perusääni, joka syntyy kielen pituudesta (ja sen kireydestä), sekä koko joukko perusääneen nähden harmoonisia värähtelyjä, joiden voimakkuuksien suhde perusääneen määrittää sointivärin. Ensimmäinen harmooninen on perusäänen oktaavi, kitaristeille vanha tuttu 12. nauhan huiluääni, siis kielen pituus/2. Toinen harmooninen on perusäänen oktaavi + kvintti, huiluääni 7. nauhalta, eli 1/3 kielen pituudesta. Kolmas on taas perusäänen oktaavikerrannainen, huiluääni 5.nauhalta, eli 1/4 kielen pituudesta. Neljäs on kaksi oktaavia perusäänen yläpuolella oleva suuri terssi jne...
Jos ei sotketa tähän tasavireisiä soittimia, vaan tuotetaan kaikki äänet yläsävelsarjan mukaisilla taajuuksilla, saadaan aikaan ylen kauniisti soiva akustinen klusteri. Sinänsä hauskaa tässä yläsävelsarjassa on, ettei kaikkia sen osasäveliä voi tuottaa tasavireisellä soittimella puhtaasti. C:n 10 harmooninen on jossain f:n ja f#:n välissä. Nyt kun nämä yläsävelsarjan äänet kootaan saman oktaavin sisään, saadaan "maailman luonnollisin asteikko" overtone-asteikko, tai lyydinen b7, tai lydian dominant, tms. Kvartti loistaa tässä vaiheessa vielä poissaolollaan.
miksi kvintti ja kvartti ovat puhtaita?
No, kvintti siis on kokolailla luonnollinen intervalli. Nyt kun pinotaan 12 kvinttiä päälekkäin ja ripotellaan sadut äänetsaman oktaavin sisään, saadaan sopivasti temperoimalla aikaan puolisävelittäin etenevä sävelasteikko, johon länsimainen korva on totutettu. Mukaanlukien kvartti.
Kvartti ja kvintti on siis kahta kautta sukua toisilleen. Tuon kvinttipinon kautta, ja sen lisäksi ne ovat vielä toistensa käänteisintevalleja: Otetaan vaikka ääni D ja sille kvintti A ja pudotetaan tämä oktaavia alemmaksi. Nyt meillä on samat äänet, mutta soiva intervalli onkin kvartti.
Onko tuossa siis mitään muuta logiikkaa, kuin että joku on vain päättänyt noin?
Intervallit on luonteeltaan joko konsonanssisia (tasasointisia) tai dissonanssisia (riitasointisia). Nämä konsonanssit jaetaan avosävyisiin (joita ovat priimi, kvartti, kvintti ja oktaavi) ja sointusävyisiin (terssi ja seksti). Keskiaikaisessa moniäänisessä musiikissa näitä avosävyisiä intervalleja kutsuttiin täydellisiksi konsonansseiksi. Oliskohan se "puhtauskin" täältä peräisin...
Näinköhän tämä toi lisää tolkkua noihin kysymyksiin... Näin sen olen itse kuitenkin oppinut aikanaan Backlundin Kaitsua kuunnellessa.
Puhtaan kvartin ja puhtaan kvintin väliin jää tasan puolen oktaavin intervalli. Se on tritonus, jota monet ihmiset (kuten minä) pitävät kaikkein dissonoivimpana intervallina.
Eipä se pieni sekuntikaan häävisti soi... | |
Eipä se pieni sekuntikaan häävisti soi..
Mut pieni nooni kuuluu ihan perussointuihin. Jos otetaan jatsin peruskuvio mollissa niin sehän on II7b5 - V7b9 - I9
(Vai meniks mun tolpat oikein? Tarkoitin A-mollissa Hm7b5 - E7b9 - Am9) | Zeeboo
06.07.2008 12:25:57 (muokattu 06.07.2008 14:01:12) | |
|
Mut pieni nooni kuuluu ihan perussointuihin. Jos otetaan jatsin peruskuvio mollissa niin sehän on II7b5 - V7b9 - I9
(Vai meniks mun tolpat oikein? Tarkoitin A-mollissa Hm7b5 - E7b9 - Am9)
Niinhän se kuuluu, mutta tuossa E7b9:ssä soinnun terssin (G#) ja b9:n (G) väli ei ole peintä sekuntia. Itse en saa ihan vähälla aikaan sellaista käännöstä 7b9:stä, jossa 3 ja b9 laitetaan pienen sekunnin päähän toisistaan niin, että kuulostaisi vielä hyvältä.
Tietysti se , mikä koetaan dissonoivaksi riippuu vähän kontekstista. Vaikka akustisella kitaralla Maj9, jossa soi latvassa perusääni ja maj7 ja niiden alla alhaalta lukien kvintti, ysi ja terssi taas on niitä, jotka omaan korvaan tuntuu mukavan kuulailta ja avoimilta. Vaikka siellä se pieni sekunti soikin.
Edit: Laitetaan nyt tuo lootakuvakin tuosta Emaj9:stä, kun kerran niin nätisti soi...
E|---|---|---|---|---| (1)
B|---|---|---|-4-|---| (maj7)
G|-1-|---|---|---|---| (3)
D|---|---|---|-3-|---| (9)
A|---|-2-|---|---|---| (5)
E|---|---|---|---|---| (1)
Edith Bunker: tulikin jo ojennusta lukihäiriöiselle. kääntyi tuo b9 jostain syystä #9:ksi. 5 min syvää häpeää ja 10 etunojapunnerrusta...
Eipä tuo perusäänen ja b9:kään väli "oikeesti" ole pientä sekuntia. Makuasia taas, onko sellainen käännös hyvän kuuloinen, jossa ne soi pienen sekunnin päässä toisistaan. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
