| Aihe: Skaalojen perusteita | |
|---|
 Villa
21.03.2003 16:33:49 (muokattu 21.03.2003 16:57:08) | |
|
Ja tuo melodisen mollin eri suunnissa esiintyvät mokat johtuivat ilmeisesti puhtaasta ajatusvirheestä. Ei sitä huomaa ellei joku huomauta. Joten kiitoksia.
-MacGyver
PS: Lisäsin kirjoitukseen mustalaismollin.
Tuossa melodisessa mollissa ajattelit ehkä aluksi ns. jazz-mollia, joka on kuin onkin melodinen molli molempiin suuntiin samalla lailla soitettuna.
Jazz-mollin käyttökelpoisimpia moodeja ovat overtone (4. sävelestä eteenpäin, esim. A7-soinnussa e-jazzmolli, eli A-overtone) sekä alt-asteikko (7. sävelestä, A7-soinnussa Bb-jazzmolli eli A-alt).
Molempia skaaloja käytetään jazzissa todella paljon. Alt tarkoittaa seiskasoinnussa muunnettua ysiä tai kvinttiä (eli A7#9, A7b9, A7#5, A7b5 tai niiden yhdistelmät). Käytännössä ko. asteikkoa
voi tarjoita minkä tahansa dominanttiasemassa
(V-I) olevan seiskasoinnun päälle.
Overtone-skaala tuo taas #11-soundin ja pienen seiskan soinnun päälle (A7#11). Se passaa jokaisen EI-dominanttiasemassa olevan seiskasoinnun päälle.
Overtonen soundi on kaikille varmasti tuttu ainakin Simpsonien teemasta... ;)
Vielä lopuksi asteikkojen äänet a:sta lähtien:
A-alt: a, Bb, c, des, es, f, g
A-overtone: a, b, cis, dis, e, fis, g
Kokeilkaa toki näitäkin, varsinkin overtone kuulostaa ihan ovelalta jazzia harrastamattomankin korvaan! ;)
|
|
Teoria kamaahan tämä on, mutta eihän teoriaa voi opiskella sehän tuhoaa luovuuden :).
Perusteluja!!!!!!!!
Ei teorian oppiminen tuhoa luovuutta!
Eikä soittaminen edellytä minkään teorian osaamista, mutta ei siitä kyllä haittaa ole!!! |
|
Perusteluja!!!!!!!!
Ei teorian oppiminen tuhoa luovuutta!
Eikä soittaminen edellytä minkään teorian osaamista, mutta ei siitä kyllä haittaa ole!!!
Kyseessä oli huonoa huumoria johon oli tarkoitus lisätä "samoin kuin soittotaito," mutta en jaksanut.
|
|
Tuttuja juttuja.. enpä ite olisi kyllä jaksanut tuota väsertää.
Perusteoriaahan tuo on, mutta kovan homman olet nähnyt:)
PS. Itse olen huomannut, että pianolla saa paljon enemmän aikaan improvisoinnissa, kun osaa tuon perusteorian ja sävellajit. mm. soinnuttaminen ei tuota enää minkäänlaisia ongelmia:)
Rumpuihin tuo ei välttämättä auta niin paljoa:(
Possu pomppii pellolla |
|
Tuttuja juttuja.. enpä ite olisi kyllä jaksanut tuota väsertää.
Perusteoriaahan tuo on, mutta kovan homman olet nähnyt:)
PS. Itse olen huomannut, että pianolla saa paljon enemmän aikaan improvisoinnissa, kun osaa tuon perusteorian ja sävellajit. mm. soinnuttaminen ei tuota enää minkäänlaisia ongelmia:)
Rumpuihin tuo ei välttämättä auta niin paljoa:(
Paitsi jos virittää tominsa asteikon mukaan niinkuin Portnoy yhdellä videolla teki=) |
|
Pieni lisäys noihin altered ja overtone -asteikkoihin (joista siis Villa aikaisemmin puhui). On hyödyllistä muistaa että altered on sama asteikko kuin overtone tritonuksen päästä, eli G alt = Db overt (=Ab jazzmolli). Voidaan siis sanoa että G7alt on "sama sointu" kuin Db13#11, kyseessä on sointukorvaus nimeltään tritonussubstituutio. Overtone-soundi on siis ensisijaisesti tritonuskorvauksen soundi (esim. C:ssä: Db9#11 - Cmaj9) |
Villa
01.04.2003 21:37:12 (muokattu 01.04.2003 21:44:27) | |
|
Pieni lisäys noihin altered ja overtone -asteikkoihin (joista siis Villa aikaisemmin puhui). On hyödyllistä muistaa että altered on sama asteikko kuin overtone tritonuksen päästä, eli G alt = Db overt (=Ab jazzmolli). Voidaan siis sanoa että G7alt on "sama sointu" kuin Db13#11, kyseessä on sointukorvaus nimeltään tritonussubstituutio. Overtone-soundi on siis ensisijaisesti tritonuskorvauksen soundi (esim. C:ssä: Db9#11 - Cmaj9)
Totta, totta. Tosin aika paljon esiintyy myös esim. bVII-asteen sointuja, vaikkapa Fm7-Bb7-Cmaj7-sointukulussa tai vaikkapa vanhassa kunnon Cherokeessa: Bbmaj7-Fm7-Bb7-Ebmaj7-Ab7(#11)-Bbmaj7... Näihin ei tietenkään kannata ajatella, että
kyseessä olisi "sama skaala" (eikä sitä kukaan ole täällä väittänytkään). Samoin overtone
on mielestäni soundina muutakin kuin V-I-purkaukseen käyvä - esimerkkinä vaikka tuo Simpsonien teema, jossa 7#11-sointu ei purkaudu
mihinkään. Alt-skaala (V-asteen soinnussa)puolestaan huutaa paljon äkäisemmin purkausta I-asteelle. |
|
Totta, totta. Tosin aika paljon esiintyy myös esim. bVII-asteen sointuja, vaikkapa Fm7-Bb7-Cmaj7-sointukulussa tai vaikkapa vanhassa kunnon Cherokeessa: Bbmaj7-Fm7-Bb7-Ebmaj7-Ab7(#11)-Bbmaj7... Näihin ei tietenkään kannata ajatella, että
kyseessä olisi "sama skaala" (eikä sitä kukaan ole täällä väittänytkään). Samoin overtone
on mielestäni soundina muutakin kuin V-I-purkaukseen käyvä - esimerkkinä vaikka tuo Simpsonien teema, jossa 7#11-sointu ei purkaudu
mihinkään. Alt-skaala (V-asteen soinnussa)puolestaan huutaa paljon äkäisemmin purkausta I-asteelle.
Jees... Toi Fm7-Bb7-Cmaj7 kantaa siis nimeä relatiivinen kadenssi (merk. RII-V/bIII), eli purkauksessa on harhapurkauksen soundi (Fm7-Bb7 on II-V Eb:ssä, ja Eb on bIII C:ssä). Lähimmät asteikot noille olis tässä tapauksessa F doorinen - Bb miksolyydinen. Tosin kyllähän tuohon Bb:lle overtonea soitetaan. Toi Cherokee-pätkä on myös mielenkiintoinen, nimittäin Ebmaj7-Ab7#11-Bbmaj7 on käsittääkseni plagaalinen kadenssi, eli siis teho on sama kuin kadenssilla Ebmaj7-Ebmmaj7-Bbmaj7. Elikäs tässä tapauksessa EI siis ole kysymys relatiivisesta kadenssista vaikkakin bassoäänten liike on sama.
Mielenkiintoinen huomio muuten tuo eri sointujen "purkaushalukkuus", johtuneeko siitä että alt-asteikko sisältää lähinnä muunnesäveliä jotka ovat jännitteellisempiä kuin overtonen sisältämät "nätit" lisäsävelet (siis kyseistä sointua vasten). Ja sekin vaikuttanee asiaan että kvintti alas on vahvempi kuljetus kuin puoli alas. Tuon Simpsonien teeman käsittäisin modaaliseksi joten sitä ei ehkä kannata alkaa sen tarkemmin funktionaalisesti analysoimaan (se perustuu siis overtone-moodin soundiin). Mitäs mieltä ollaan?
|
|
Tuon Simpsonien teeman käsittäisin modaaliseksi joten sitä ei ehkä kannata alkaa sen tarkemmin funktionaalisesti analysoimaan (se perustuu siis overtone-moodin soundiin). Mitäs mieltä ollaan?
Juuri tuota mieltä - siksi ajattelenkin tuota alt/overtone-muistisääntöä (siis että kyseessä on "sama skaala" eri
paikoista) ainoastaan tritonuskorvaussoinnuissa. Tai oikeastaan jos omasta soitosta puhutaan, ajattelen esim.
Db9-soinnun G7-alt-soinnuksi, eli mielessäni soitan
G-altia. En kyllä mene väittämään, että tapa olisi
mitenkään edullinen, mutta ainakin omat lickit kulkee
luonnostaan Db9-sointuarpeggion ympärillä alt-skaalassa.
Simpsonien teema, niin kuin sanoit, on toden totta
ajateltava modaalisesti. Silloin tuntuu kovin vieraalta
lähestyä overtonea altin kautta, ihan niin kuin vihjasit. |
|
Lisäsin tuohon FAQ:iin huomautukset muutamista jazzteorian nimityksistä melodisen ja harmonisen mollin moodeille. Ihan tässä lähipäivinä on muutenkin tullut tutustuttua enemmälti jazzteoriaan ja sointuasteisiin, joten katsoin aiheelliseksi lisätä tekstiin edes viittaus jazzteoriaan.
-MacGyver |
|
Mää oon vaan tämmönen takapihan revittäjä en mää tajua näistä paljoakaan.
Onneks tätä ei ole tehty mua varten
Heavy Metal Is The Law |
 tsalakka
16.05.2003 00:01:58 (muokattu 10.08.2003 15:17:45) | |
|
En ole vielä (kolmeenkymmeneen vuoteen) soittanut B# -sointua, vaan aina C:n sillä kohdalla. Samalla logiikalla olen aina kirjoittanut arreihin C:n, enkä B# - oli se teoreettisesti kuinka väärin tahansa. Onpa soitettu oikein....
Sittten voisimme siirtyä käyttämään jo kaikkialla B/Bb/B# tämän H:n sijasta.
Moodit on moodeja, kirkkosävellajeista ei kannata puhua.
Bluesia ei ole mollia ja duuria, vaan blues on siinä välissä ja samalla skaalalla (E: E - G - A - A# - B - D - E) voi ajella kummassakin, toimii! |
|
Blues-duuri poikkeaa blues-mollista ainoastaan siten, että
siinä on suuri seksti pienen septimin sijaan.
Nyt on tunnustettava tyhmyytensä: Missä käyttäisit Blues - duuria? Täytyy lähtee kohta sitä soittokämpälle tsekkaan - vaikka luulen, ettei vaimo siitä oikein tykkää, sen kerran kun olen lauantai-iltana kotona...;-)
Osta mut - ma olen kaupan! |
|
enneku mä luen ton pitäskö mun tietää jostai jotai? aiempaa teoria oppia? mihi noit skaaloja käytetää? onko niistä hyötyä riffien rakentamisessa, sooloissa?
mä luen mut en ymmärrä, mut kovasti tekis mieli oppia.
olen kitaristi jolla on piileviä kykyjä, joita en ole vielä löytänyt. |
|
enneku mä luen ton pitäskö mun tietää jostai jotai? aiempaa teoria oppia? mihi noit skaaloja käytetää? onko niistä hyötyä riffien rakentamisessa, sooloissa?
mä luen mut en ymmärrä, mut kovasti tekis mieli oppia.
Olisi varmaan hyvä lukaista intervalleista ja yleisestä terminologiasta, jotta tekstistä saisi selkoa. Toisaalta tekstin tarkoitus ei olekaan selventää varsinaisesti skaalojen käyttöä, vaan pikemminkin selittää niiden rakentumista. Soveltamisesta, soinnutuksesta ja improvisoinnista on tulossa FAQ joskus lähiaikoina.
-MacGyver |
 Timesby
21.06.2003 10:48:17 (muokattu 21.06.2003 10:48:27) | |
|
plussaa tuli :) jopa minä, joka pidän itseäni maailman antimusikaalisempana henkilönä, tajusin kaikki harmonisen ja melodisen mollin moodeja lukuunottamatta. olin jo vähän lueskellu suuresta kitarakirjasta moodeista ja duuri- ja molliskaalan hallitsin, niin hyvin ymmärsin. ei ollu liian vaikeesti kerrottu, vaan sillä tavalla että tyhmempikin tajuaa toisin kuin suuressa kitarakirjassa :)
~Ensi kerralla, Ikaros lentää yöllä~ J. Tervo |
|
Blues-duurin intervallijärjestys:
Juuri - 1½ - 1 - ½ - ½ - 1 - 1½ (oktaavi)
E-blues-duuri: E, G, A, B, H, D#, E
Eikö tuossa ole nyt häikkää jommassa kummassa? Ainakin minä saan tuolla intervallijärjestyksellä E:stä lähtien näin: E, G, A, B, H, Db, E. Tekno, POP, etno, latin, kuningas, minä. Niin, ja rangaistus. |
|
Eikö tuossa ole nyt häikkää jommassa kummassa? Ainakin minä saan tuolla intervallijärjestyksellä E:stä lähtien näin: E, G, A, B, H, Db, E.
Intervallit olivat ihan oikein, mutta äänet nämä kitaranraiskaajan ehdottamat (ehkä mieluummin puhutaan kuitenkin cis-äänestä kuin dessästä, kun E-duurissa ollaan). |
|
Kiitos ja kumarrus. Plussa tuli. |
|
Ei pahalla, mutta olisit voinut laittaa joitain skaaloja tablatuureina. Kaikki ei nääs osaa...
Ai jaa |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
