| Aihe: Teoriapalstan jelppikerho | |
|---|
|
Biitzilla: Mutta mikä sointi u sitten sen jälkeen G#? onko se G# molli?
Pelkkä kirjain (ja mahdollinen alennus/ylennys), viittaa soinnuista puhuttaessa duurikolmisointuun, eli kyseessä on G#-duuri.
Ja mitä ovat nuo iv IV V ja I sointujen alla?
Sointuastemerkintä. Helpottaa analysoimaan sointujen välisiä suhteita & funktioita, ja esim. transponoimaan kappale lennosta.
Nuo ovat siis roomalaisia numeroita (I = 1, IV = 4, V = 5, vi = 6)
Ota vaikka C-duuriasteikko ja numeroi se
C D E F G A H(B)
1 2 3 4 5 6 7
C-duurissa:
I = 1:n pohjalta muodostettu duurikolmisointu = C
IV = 4:n pohjalta muodostettu duurikolmisointu = F
V = 5:n pohjalta muodostettu duurikolmisointu = G
vi = 6:n pohjalta muodostettu mollikolmisointu = Am
vi on pienellä, koska se on molli. Nää merkintätavat vähän vaihtelee.
Tuo video on ehkä vähän hämmentävä esimerkki kun tavallaan merkattu kuin menisi D#-duurissa, vaikka Eb on simppelimpi. |
 ituvirtanen
11.02.2023 09:20:11 (muokattu 11.02.2023 09:28:18) | |
|
"Cm G# D# Bb" pitäisi kirjoittaa "cm Ab Eb Bb" mutta
alla olevat sointuasteet "vi IV V I" olivat väärin. Pitää olla vi IV I V. |
|
Arkka: Pelkkä kirjain (ja mahdollinen alennus/ylennys), viittaa soinnuista puhuttaessa duurikolmisointuun, eli kyseessä on G#-duuri.
Sointuastemerkintä. Helpottaa analysoimaan sointujen välisiä suhteita & funktioita, ja esim. transponoimaan kappale lennosta.
Nuo ovat siis roomalaisia numeroita (I = 1, IV = 4, V = 5, vi = 6)
Ota vaikka C-duuriasteikko ja numeroi se
C D E F G A H(B)
1 2 3 4 5 6 7
C-duurissa:
I = 1:n pohjalta muodostettu duurikolmisointu = C
IV = 4:n pohjalta muodostettu duurikolmisointu = F
V = 5:n pohjalta muodostettu duurikolmisointu = G
vi = 6:n pohjalta muodostettu mollikolmisointu = Am
vi on pienellä, koska se on molli. Nää merkintätavat vähän vaihtelee.
Tuo video on ehkä vähän hämmentävä esimerkki kun tavallaan merkattu kuin menisi D#-duurissa, vaikka Eb on simppelimpi.
Siis soinnut soinnut ovat Cm DUURI, G# DUURI, D# DUURI ja Bb MOLLI?
Tuli aika epävireisen oloinen sävellys tolla.... |
|
Biitzilla: Siis soinnut soinnut ovat Cm DUURI, G# DUURI, D# DUURI ja Bb MOLLI?
Tuli aika epävireisen oloinen sävellys tolla....
cm, Ab, Eb, Bb = c-molli, loput ovat As- Es- ja Bb-duuri.
Iso kirjain (+ mahdollinen # tai b) = duuri.
Pieni tai iso kirjain (+ mahdollinen # tai b) ja m = molli (minor).
Gb = Ges-duuri
Gbm = gbm = ges-molli
C = C-duuri
Cm = cm = c-molli |
|
Biitzilla: Siis soinnut soinnut ovat Cm DUURI, G# DUURI, D# DUURI ja Bb MOLLI?
Tuli aika epävireisen oloinen sävellys tolla....
Äh, taisin sekottaa vaan pakkaa, sori siitä. Huomaa, että mulla oli esimerkissä soinnuissa eri järjestys kun videolla. Lähinnä tarkoitin demonstroida sitä, mikä roomalainen numero vastaa mitäkin sointua esim. C-duurissa.
ituvirtaselle plussaa selventävistä kirjoituksista. |
 Biitzilla
11.02.2023 19:12:43 (muokattu 11.02.2023 19:13:01) | |
|
Arkka: Äh, taisin sekottaa vaan pakkaa, sori siitä. Huomaa, että mulla oli esimerkissä soinnuissa eri järjestys kun videolla. Lähinnä tarkoitin demonstroida sitä, mikä roomalainen numero vastaa mitäkin sointua esim. C-duurissa.
ituvirtaselle plussaa selventävistä kirjoituksista.
Ok nyt ymmärsin..!
C-duurissa:
I = 1:n pohjalta muodostettu duurikolmisointu = C
IV = 4:n pohjalta muodostettu duurikolmisointu = F
V = 5:n pohjalta muodostettu duurikolmisointu = G
vi = 6:n pohjalta muodostettu mollikolmisointu = Am
Oikeastaan olen tainnut soittaa itse aika vastaavaa, kun tollanen on helppo vaan valkoisilla soittaa. |
 Arkka
08.01.2024 15:24:11 (muokattu 08.01.2024 15:33:30) | |
|
Onko jotain näppärää tapaa etsiä teoksia sointukiertojen perusteella?
Esim. jos haluan hakea esimerkkejä, joissa on peräkkäin VII7 i (tai muodossa bVII7 I-, tai vaikka reaalisointumerkintöinäkin) tms.
Tää Hooktheoryn sivu on tuttu:
https://www.hooktheory.com/trends
...mutta siellä on suht vähäinen otanta ja käyttöliittymä kaikessa hienoudessaan aika raastava.
Kelpais niin klasarit kuin muutkin, joskin helposti analysoitavasta klasarista vois olla eniten hyötyä.
Onko edes jotain kikkoja, joilla moisia hakea internetin syövereistä? Google ainakin vaikuttais olevan aika turha, käyttää siinä mitä syntaksia tahansa. Onko joku hakukone, joka näyttää mulle merkistä merkkiin esim. "I-" -haun tulokset? Google jättää viivan pois, vaikka olisi lainausmerkeissä, eikä tietenkään piittaa isoista tai pienistä kirjaimista. Vai onko siihen joku muu kikka Googlella?
Joku iso listakin vois olla jo jotain kun selaimet ja muut ohjelmat osaa hakea merkistä merkkiin. Tai lista tiedostoja tms. |
|
Arkka: Onko jotain näppärää tapaa etsiä teoksia sointukiertojen perusteella?
Äkkipäätä mieleen tulevat kadenssit. Samoin chord progressions, niitä luulisi olevan verkossa pino mutta tämä on siis luulo. |
|
Mikä tekee valssista valssin?
Tuttava pyysi minua soittamaan haitariversion Oginskin (sp?) poloneesista (digipianon hanurisaundilla). Hän tekee videota, jonka saundträkkiin tuo sopisi kuulemma mainiosti. Kun hain nuotteja netistä, huomasin että sen tahtilaji on 3/4. Tuo herätti kysymyksen: mikä tekee 3/4-tahtisesta valssin?
Pääharrastukseni on rummut (viime aikoina varsinkin rudimentit), mutta olen yrittänyt myös vähän digipianoa skulata. |
|
dilet_antti: mikä tekee 3/4-tahtisesta valssin?
Esim. se, että sitä tanssitaan niin. yy-kaa-koo yy-kaa-koo.....Paino aina ykkösellä.
Jos teoreettisempaa selitystä kaipaat, siitä en osaa sanoa. Valssi nyt vaan aina menee kolmeen, joitakin hyvin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta, mutta ne ovat kuriositeetteja.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! |
|
Henri Henri Olavi: Esim. se, että sitä tanssitaan niin. yy-kaa-koo yy-kaa-koo.....Paino aina ykkösellä.
Jos teoreettisempaa selitystä kaipaat, siitä en osaa sanoa. Valssi nyt vaan aina menee kolmeen, joitakin hyvin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta, mutta ne ovat kuriositeetteja.
Pitäis varmaan olla enemmänkin tanssin kuin musiikin asiantuntija, mutta äkkiseltään väittäsin että jos se ei mene kolmeen niin sitten se ei ole valssia. Ellei nyt sit lasketa valssiksi jotain Juicen Valssia tanssitaidottomille, joka menee viiteen.
Once is a mistake, twice is a jazz |
|
Vessajono: Pitäis varmaan olla enemmänkin tanssin kuin musiikin asiantuntija, mutta äkkiseltään väittäsin että jos se ei mene kolmeen niin sitten se ei ole valssia. Ellei nyt sit lasketa valssiksi jotain Juicen Valssia tanssitaidottomille, joka menee viiteen.
Joo, jos ei mene kolmeen, ei se ole valssia. Ne kuriositeetit liittyivät musaan. Ja voihan valssia tanssia 6/4 tai 6/8 tms., jos haluaa. Tyyli on vapaa.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! |
|
Kaikki 3/4 tahtilajiset eivät toki ole valsseja. Niitä on esim. poloneesi ja masurkka, joita tanssitaan eritavoin. Eli 3/4 ei ole välttämättä valssi, mutta valssin tanssiminen vaatii kolmijakoisen musiikin. |
|
Tuo Oginskin poloneesi, joka tunnetaan myös nimellä Jäähyväiset isänmaalle, lienee monelle tuttu lukion vanhojen tansseista. |
|
Sax-pappa: Tuo Oginskin poloneesi, joka tunnetaan myös nimellä Jäähyväiset isänmaalle, lienee monelle tuttu lukion vanhojen tansseista.
Tämä poloneesi oli muistaakseni ja joku muukin poloneesi ja toki monia eri valsseja. Wienervalssi tietenkin.
Laughter is the most powerful banishing ritual. Lakkaus on raki! |
|
Täältä saatte valmita pohjia musiikkiprojekteillenne ja DaVinci Resolve on ilmaninen videoiden editointiohjelma: https://elements.envato.com/ |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
