| Aihe: Teoriapalstan jelppikerho | |
|---|
|
No joo, mutta kyllä siellä EHDOTTOMASTI tarvitaan se Db jotta C-pohjainen sointu alkaisi kuulostamaan fryygiseltä. Se on sen moodin karakteeriääni, se _tärkein_. Pelkässä Fm kolmisoinnussahan sitä ei edes ole.
Luulin kyllä hyvin selkäsanaisesti selittäneeni kyseisen asian. Se Db kun kuuluu siihen f-luonnolliseen molliin. No okei, selvennetään nyt sitten vielä että puhuin siis ASTEIKOISTA enkä soinnuista.
Ja tosiaan niistä karakteeriäänistä sitten edellisen postaukseni loppupuolella.
Oonpa aika körny. |
|
Luulin kyllä hyvin selkäsanaisesti selittäneeni kyseisen asian. Se Db kun kuuluu siihen f-luonnolliseen molliin. No okei, selvennetään nyt sitten vielä että puhuin siis ASTEIKOISTA enkä soinnuista.
Ja tosiaan niistä karakteeriäänistä sitten edellisen postaukseni loppupuolella.
Jep, mä ymmärsin kyllä, mutta yleensä puhuttaessa Fm :sta ei puhuta F-molliasteikosta vaan viitataan lähinnä F mollikolmisointuun. Tästä siis selvennykseni. |
|
KYSYMYS: Miten oma sävelmä soinnutetaan otetaanko melodiasta joitain palasia esim. melodiassa on E sointuna on E-molli?
Vai korva kuulolta sillä soinnulla mikä kuullostaa hyvältä melodiaan? |
|
KYSYMYS: Miten oma sävelmä soinnutetaan otetaanko melodiasta joitain palasia esim. melodiassa on E sointuna on E-molli?
Vai korva kuulolta sillä soinnulla mikä kuullostaa hyvältä melodiaan?
Lyhyt vastaus: on lähteä vain kokeilemaan ja ottaa se mikä omaan korvaan kuulostaa hyvältä. Muussa tapauksessa tähän pitäisi kirjoittaa xxxxxxxx sivuinen selostus. |
|
KYSYMYS: Miten oma sävelmä soinnutetaan otetaanko melodiasta joitain palasia esim. melodiassa on E sointuna on E-molli?
Vai korva kuulolta sillä soinnulla mikä kuullostaa hyvältä melodiaan?
Korva on tässä kaikkein tärkein työkalu. Yksi ajatus voisi olla, että mietit melodiallesi bassolinjan ja sen avulla soinnutat. |
|
KYSYMYS: Miten oma sävelmä soinnutetaan otetaanko melodiasta joitain palasia esim. melodiassa on E sointuna on E-molli?
Vai korva kuulolta sillä soinnulla mikä kuullostaa hyvältä melodiaan?
Rippuu siitä missä sävellajissa olet. Melodiaäänen ollessa E, sointu voi olla E tai Em, C tai C#m, A tai Am, F#7 tai Fmaj7. Ts. melodian "painavat" sävelet ovat yleensä jotain soinnun ääniä.
Vaikeaksi soinnutuksen tekee joskus se, että melodiassa on usein pidätysääniä. Mistä ne erottaa soinnunsävelistä on hieman tulkinnallinen asia.
Esim. Laulusta "Pienet sammakot":
Laulettaessa pie-net sam-ma-kot, melodian sävelet ovat soinnunsäveliä.
Kohdassa..ne Lys-tik-Käi -tä on..on pidätyssäveliä. (Tavut, joissa isokirjain)
Mitä nopeampi biisi, sitä vähemmän sointuja. Ts. Tyyli ja tempo vaikuttavat soinnuttamiseen.
Erittäin tärkeää on muistaa, että sointujen tulee kuullostaa luontevilta peräkkäin.
Perättäisiä sointuja kutsutaan sointukierroksi, joista on olemassa tietoa eri oppikirjoissa.
Olen kiertänyt kaikki Suomen suurimmat konserttilavat, useimmat niistä hyvinkin kaukaa..... |
|
Rippuu siitä missä sävellajissa olet. Melodiaäänen ollessa E, sointu voi olla E tai Em, C tai C#m, A tai Am, F#7 tai Fmaj7. Ts. melodian "painavat" sävelet ovat yleensä jotain soinnun ääniä.
..tai D6/9, Dmaj9, D9, D9#5, D9b5, Dm9, Dmmaj9, Dm9b5 tai... hei täähän onkin kivaa! Ite kyllä soinnuttaisin ton E -melodiaäänen E/F soinnulla! |
|
..tai D6/9, Dmaj9, D9, D9#5, D9b5, Dm9, Dmmaj9, Dm9b5 tai... hei täähän onkin kivaa! Ite kyllä soinnuttaisin ton E -melodiaäänen E/F soinnulla!
Ai, mä kyllä pistäisin Cm9b11
Mark Levine: "Dissonance is not a pejorative term" |
|
..tai D6/9, Dmaj9, D9, D9#5, D9b5, Dm9, Dmmaj9, Dm9b5 tai... hei täähän onkin kivaa! Ite kyllä soinnuttaisin ton E -melodiaäänen E/F soinnulla!
Unohdin listastasta merkinnän: Jne
Pitemmällä oleva sovittajahan voi käyttää näitäkin. Tulee kansanlauluista ja hittibiiseistä aika vinkeän kuuloista. Pohjola ja Linkolakin olisivat kateellisia;)
E/F :n käyttäminen varmaan kuullostaa hyvältä, jos muutkin soinnut ovat slash-tyyppisiä sointuja (suom. "vääräbasso" ??)
Lisää ideoita on tietenkin G13, Bb13(#11), Bb7(b5), Bm11, C#7(#9), B9sus4......
Tää se vasta kivaa onkin ;b
Nimim. One Note Samba - musician
Olen kiertänyt kaikki Suomen suurimmat konserttilavat, useimmat niistä hyvinkin kaukaa..... |
|
Unohdin listastasta merkinnän: Jne
Pitemmällä oleva sovittajahan voi käyttää näitäkin. Tulee kansanlauluista ja hittibiiseistä aika vinkeän kuuloista. Pohjola ja Linkolakin olisivat kateellisia;)
E/F :n käyttäminen varmaan kuullostaa hyvältä, jos muutkin soinnut ovat slash-tyyppisiä sointuja (suom. "vääräbasso" ??)
Lisää ideoita on tietenkin G13, Bb13(#11), Bb7(b5), Bm11, C#7(#9), B9sus4......
Tää se vasta kivaa onkin ;b
Nimim. One Note Samba - musician
No pointti oli lähinnä se että ei tuohon kysymykseen pysty vastaamaan mitenkään järkevästi.. |
|
No pointti oli lähinnä se että ei tuohon kysymykseen pysty vastaamaan mitenkään järkevästi..
Ei ainakaan näin mnetin kautta. Yritys oli kai hyvä :)
Haistoin pienen sarkasmin ja vastasin samlla mitalla ;)
Soinnuttamista voi toki opiskella ja opettaa. Siitä mullekin leipä osittain tulee...joskus HK:n Bleu
Olen kiertänyt kaikki Suomen suurimmat konserttilavat, useimmat niistä hyvinkin kaukaa..... |
|
Soinnuttamista voi toki opiskella ja opettaa. Siitä mullekin leipä osittain tulee...joskus HK:n Bleu
Joo todellakin voi opettaa, mutta juurikin _hieman_ hankalaa näin mnetin välityksellä:) |
|
Topikin perustajalle +
Eipä mulla muuta tällä hetkellä.. |
|
Hei voisko joku pistää linkkiä tahi pastettaa noista sointiväreistä ,että mikä on mikäkin?
Siis mulla on tommonen ohjelma millä voi harjoittaa täydellistä sävelkorvaa ja siinä voi vaihtaa nuottien värejä ja haluaisin jokaselle nuotille "oikean" tahi "virallisen" sointivärin ,jos sellaset vaan on. |
 piiska2
08.05.2007 21:36:38 (muokattu 08.05.2007 21:36:57) | |
|
Hei voisko joku pistää linkkiä tahi pastettaa noista sointiväreistä ,että mikä on mikäkin?
Siis mulla on tommonen ohjelma millä voi harjoittaa täydellistä sävelkorvaa ja siinä voi vaihtaa nuottien värejä ja haluaisin jokaselle nuotille "oikean" tahi "virallisen" sointivärin ,jos sellaset vaan on.
Tarkoitatko sitä kun jotkut absoluuttisen korvan omaavat muusikot näkevät eri sävellajit väreinä, vai mitäs meinaat. Liekö virallisia olemassakaan?
Writing about music is like singing architecture - Elvin Jones |
|
Tarkoitatko sitä kun jotkut absoluuttisen korvan omaavat muusikot näkevät eri sävellajit väreinä, vai mitäs meinaat. Liekö virallisia olemassakaan?
Niin siis täällä oli aikoinaan topikki noista sointiväreistä. Ajattelin että jos esimerkiksi e katsotaan yleensä vaikka joksikin tummaksi väriksi ,a vaikka joksikin kirkkaaksi jne. Semmoista yleistä hyväksyttyä palettia sointiväreistä.. Tai jotain. |
|
Niin siis täällä oli aikoinaan topikki noista sointiväreistä. Ajattelin että jos esimerkiksi e katsotaan yleensä vaikka joksikin tummaksi väriksi ,a vaikka joksikin kirkkaaksi jne. Semmoista yleistä hyväksyttyä palettia sointiväreistä.. Tai jotain.
Sibelius mielsi F:n vihreäksi ja G:n siniseksi jos oikein muistan.
Kiinnostava alue. Mulla ei ole absoluuttinen korva, mutta tunnistan pianosta sävellajin. En muista instrumenteista.
Writing about music is like singing architecture - Elvin Jones |
 baron
08.05.2007 22:03:53 (muokattu 08.05.2007 22:04:25) | |
|
Niin siis täällä oli aikoinaan topikki noista sointiväreistä. Ajattelin että jos esimerkiksi e katsotaan yleensä vaikka joksikin tummaksi väriksi ,a vaikka joksikin kirkkaaksi jne. Semmoista yleistä hyväksyttyä palettia sointiväreistä.. Tai jotain.
Ilman minkäänlaista nuotti/sävelkorvaa voin sanoa että ei ole yleisesti hyväksyttyä tapaa tulkita nuotti, sointu, sävellaji tai viritys väreinä.
Mark Levine: "Dissonance is not a pejorative term" |
|
Ilman minkäänlaista nuotti/sävelkorvaa voin sanoa että ei ole yleisesti hyväksyttyä tapaa tulkita nuotti, sointu, sävellaji tai viritys väreinä.
Noh ,eipä sillä sitten väliä. Mutta olen kyllä 100% varma että tästä oli topikki täällä ja siinä oli jotenkin listattu nuo. En löytänyt millään.. |
|
Noh ,eipä sillä sitten väliä. Mutta olen kyllä 100% varma että tästä oli topikki täällä ja siinä oli jotenkin listattu nuo. En löytänyt millään..
Kyllä täällä oli topikki ja sille oli hieno latinalaisperäinen sivistyssanakin.
Keskusteltiin myös siitä, miten sävelet kokee hajuina.
Mark Levine: "Dissonance is not a pejorative term" |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
