| Aihe: Tohtori Toonika (oppikirja musiikin perustasolle) | |
|---|
|
nicole: Ostaisin kyseisen kirjan :) Vähän riipii vain tuo kirjakauppojen about kolmen kympin hinta. Että myisikö joku teistä halvemmalla? Vastaukset kumitettuna kiitos, ja jos sais hintaan about 20e sis toimitus?
Jätä yksi mäkkireissu väliin ja säästä ne rahat uutta kirjaa varten. Oikeesti 20e käytetystä ja 30 uudesta on niin pieni ero, että ihmettelen mitä tuossa ajetaan takaa. Mielestäni 20 euroa käytetystä tulisi kalliimmaksi kuin jälkimmäinen. |
|
H ja B nuottien kinaaminen on vähän samaa luokkaa kuin Jogurtti/Jugurtti. Tarkoittaa ihan samaa asiaa ja on yhtä pätevä nimike.
Kirjaston materiaaleissa on melkein omituista jos vastaan tulee B-nuotteja, netissä taas harvinaidsta nähdä H-nuotti. Miksi ei siis oppia käyttämään kumpaakin? |
 nisumaka
24.11.2011 08:42:52 (muokattu 24.11.2011 08:45:57) | |
|
Itse olen ratkaissut B / H proplematiikan seuraavasti. Nuotin alkuun oikeaan yläkulmaan kirjoitan B=H. Tämä herätti ainakin hilpeyttä Sibelius Akatemian soittajien keskuudessa. Sitten kun B on "bee-bee" niin kirjoitan nuotin loppuun, jotta:
g,gis,a, ais=b , h, c. Kova juttu ;-). Joskus kirjoitan myös nuottien alkuun a, a#=b, h, c. Koska käytäntöjä vaan on useita, niin turha kinailla, laittaa merkinnät, mitä mikäkin asia tässä paperissa merkkaa. Diplomatiaa ja yhteistyötä, ei riitaa. Sitäpaitsi toi on tosi hyvä tietokoneohjelmille, eivät vaan ole sitä vielä Sibeliukseen esimerkiksi älynneet laittaa. Jos alussa on laatikko, jossa sanotaan A/Bb/B/C tai A/B/H/C, niin ohjelmiston olisi aina helppo konvertoida nuotin notaatiot aina oikein. |
|
nisumaka: Sitäpaitsi toi on tosi hyvä tietokoneohjelmille, eivät vaan ole sitä vielä Sibeliukseen esimerkiksi älynneet laittaa. Jos alussa on laatikko, jossa sanotaan tai , niin ohjelmiston olisi aina helppo konvertoida nuotin notaatiot aina oikein.
Finalessa kun valitaan chord styleksi scandinavian niin muuntaa B:t H:ksi.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 EP
24.11.2011 12:56:47 | |
|
spaze: H ja B nuottien kinaaminen on vähän samaa luokkaa kuin Jogurtti/Jugurtti. Tarkoittaa ihan samaa asiaa ja on yhtä pätevä nimike.
Kirjaston materiaaleissa on melkein omituista jos vastaan tulee B-nuotteja, netissä taas harvinaidsta nähdä H-nuotti. Miksi ei siis oppia käyttämään kumpaakin?
Ihan samaa mieltä ja varmaan kaikki jotka osaa nuotit tietää/ oppii tämän. |
|
spaze: H ja B nuottien kinaaminen on vähän samaa luokkaa kuin Jogurtti/Jugurtti. Tarkoittaa ihan samaa asiaa ja on yhtä pätevä nimike.
Oikein olisi "jukurtti" eikä missään nimessä isolla alkukirjaimella paitsi lauseen alussa ;)
Nojoo, ihan totta puhut, mutta toisaalta h vs. b -tapauksessa on mahdollisuus käsittää asia väärin ja tuodakin kaupasta piimää vaikka piti tuoda jukurttia. |
|
Kiitos Baron. Mulla on Sibelius First, niin siihen lähinnä vertasin. Mutta tossa esittämässäsi tekniikassa on ehkäpä yksi puute, en tiedä. Mutta näkeekö nyt tulostetusta nuotista, tuossa Finalessa, että B ei ole H? |
|
nisumaka: Kiitos Baron. Mulla on Sibelius First, niin siihen lähinnä vertasin. Mutta tossa esittämässäsi tekniikassa on ehkäpä yksi puute, en tiedä. Mutta näkeekö nyt tulostetusta nuotista, tuossa Finalessa, että B ei ole H?
???
Aina siinä joutuu kirjoittamaan anglosaksiksi (Cb = B) mutta kun valitsee chord styleksi scandinavian niin B:t muuttuu H:ksi. Mutta Bb pysyy Bb:nä.
Ei se automaattisesti kerro mitä chord styleä se käyttää, jos haluat selittää niin sen joutuu kyllä erikseen kirjoittamaan.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
EP
24.11.2011 21:14:51 | |
|
nisumaka: Kiitos Baron. Mulla on Sibelius First, niin siihen lähinnä vertasin. Mutta tossa esittämässäsi tekniikassa on ehkäpä yksi puute, en tiedä. Mutta näkeekö nyt tulostetusta nuotista, tuossa Finalessa, että B ei ole H?
Sen näkee nuotista kun nuotista aika äkkiä kummasta käytännöstä on kysymys.
Kaikki muu/ ylimääräinen merkintä on täysin turhaa ja osoittaa vaan kirjoittajastaan, että jotakin on jäänyt väliin nuotteja opiskellessa ja tää on se suurin ongelma tänäpäivänä, toinen on nuotin layout, ulkoasu, luettavuus jota mikään ohjelma ei pysty tekemään yhtä hyvin kuin ihminen joka sitä nuottia tulee viimekädessä lukemaan. |
|
Enpä tiedä tuohon luettavuuteen sanoa mitään. Mitä nyt mulle näitä nuotteja on tullut eteen, niin ainakin noi Sibeliuksella kirjoitetut nuotit ovat siistejä lukea. Toisinaan käsin kirjoitetut nuotit vastaavsti ovat olleet todella tuskaa tulkita. Todella hienoja käsin kirjoitettuja nuotteja on myöskin tullut eteen. Tällöin kyllä ajattelin, että kaverilla on täytynyt olla jokin "piirustikku" tai "temppulevy", millä ne oli kirjoitettu. 80-luvulla oli tehty, oliko silloin tuollaisia? No hyvähän se on, että kirjoitetaan nyt millä kirjoitetaan, niin kirjoitetaan silleen selkeitä nuotteja, ettei vastuu ole pelkästään lukijalla, mitä siitä irtoaa ;-) . Improvisaation piikkiinkään mitä tahansa soittamista ei mun mielestäni voi laittaa.
Mikäli tää uusi pedagokiikka saa hyväksynnän, kokeminen ja ilmaisu, niin itse ainakin tästä lähtien teen tarkat sopimukset sävellyksieni esittämisestä. Rajaan jotenkin sovituksen siten, että itselleni jää oikeudet kieltää esitys, mikäli sovitus poikkeaa liikaa alkuperäisestä. Kokemusta nimittäin on kuluvalta vuodelta, että piti ihan oikeesti alkaa ottaa kantaa "hei jätkät hei - tää on mun säveltämä ja se pitää soittaa alkuperäistä kunnioittaen". Ei olluna vitsi tämä. |
|
Koska Tohtori Toonikan jatko-osasta tulee aina satunnaisesti kyselyjä, ajattelin lisätä tähän ketjuun asiaa Tohtori Tonnikalasta.
Tohtori Tonnikala on Bitti-Hiisin työnimi Toonikan jatko-osalle. Tonnikala oli ajateltu musiikin opistotason kirjaksi jatkaen siitä mihin Toonika päättyi. Bitti-Hiisi teki ensimmäisen version kirjasta luokkiin, mutta kirja ei ole päätynyt julkaisuun nähdäkseni kolmesta pääasiallisesta syystä, jotka ovat (ei erityisesti missään järjestyksessä):
- Tekijöiden ajanpuute, tällainen projekti vaatii todella paljon aikaa
- Kustantajan haluttomuus lähteä kustantamaan opistotason kirjaa, jonka myynti olisi oletettavasti vain murto-osa perustason kirjan myynnistä
- Sisällölliset kysymyset: jotta tällainen kirja olisi palvellut mahdollisimman hyvin sekä itseopiskelijoita, että oppilaitoksia, olisi alalla opistotason teorioita opettavilta pitänyt löytyä riittävä konsensus siitä, mitä tällaisen kirjan asiasisältö ja mm. käytettävä terminologia olisi ollut. Toisin sanoen, tehdä sellainen kirja jota oppilaitokset ja opettajat laajasti ottaen haluaisivat sitoutua myös käyttämään. Koska siinä hetkessä kun Tonnikala oli työn alla ei tällaista konsensusta lähtenyt helposti löytymään, edellytykset edetä projektissa julkaisuun asti eivät toteutuneet.
Näinollen Tohtorin jatko-osan julkaisu ei ole tällä haavaa edes suunnitteilla.
"Dr. Dominant, I presume?" |
 Janus
29.08.2013 14:54:24 (muokattu 29.08.2013 14:57:27) | |
|
http://www.metropolia.fi/palvelut/j … oppimateriaalit/von-creutlein-2004/
Opistotason itseopiskelumateriaalia haikaileville suomenkielisenä vaihtoehtona on tietenkin Timo von Creutleinin Forza, joka on ilmeisesti AMK-tasolla käytössä ainakin jossain oppilaitoksissa. Painotus kirjassa on länsimaisessa taidemusiikissa, eli rytmimusiikin käytäntöihin ei juuri pureuduta, mutta haastetta pitäisi piisata niillekin, jotka mielestään hanskaavat Toonikan alusta loppuun.
Dominantin mainitsema terminologiaongelma on tuossa kirjassa ilman muuta läsnä, (pieniä) ristiriitoja on esim. Sibelius-Akatemian klasariteorian verkkomateriaalin kanssa. Jos musiikin teoria kiinnostaa laajemmaltikin, kannattaa lukea mahdollisimman paljon eri kirjoittajien opuksia aiheesta ja muodostaa omat käsitykset mahdollisimman laajan kokonaiskuvan perusteella. Jos vasta-alkajille pitäisi suositella yhtä teosta kaiken pohjaksi, toki ilman muuta suosittelisin itsekin Tri Toonikaa.
EDIT: Sitäpaitsi, ainakin P/J-konservatorion oppilaiden käytössä on ollut v. 2012 lähtien jälleen uusi, ilmeisesti vain sisäisessä käytössä oleva työ/harjoituskirja, jonka on laatinut oppilaitoksen nykyinen teoriaopettaja. Tämän saatavuus oppilaitoksen ulkopuolella lienee aika heikkoa. |
|
Mikä muuten mahtaisi olla sopiva opus sen jälkeen kun Toonika on käyty läpi? Levinen raamattu?
Lähdetkö kanssani BORNOBAARIIN? |
|
Vessajono: Mikä muuten mahtaisi olla sopiva opus sen jälkeen kun Toonika on käyty läpi? Levinen raamattu?
Es mes. Tai sitten http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9524950693 |
|
Itse olen suositellut just noita kahta, Tabellin kirjaa ja Levineä. Mutta Januksen neuvo lukea kaikennäköistä on myös mielestäni juuri oikea - kun asioita tarkastelee vähän eri kanteilta, niin terminologiasta riippumatta, hahmottaa itse asiat.
Termeillä nyt ei loppuviimein ole kovinkaan paljoa merkitystä sen jälkeen kun itse asia on hallussa. Terminologian merkitys on siinä, että opiskeluvaiheessa on vain oltava joku yhteinen kieli, millä ilmiöistä puhutaan.
"Dr. Dominant, I presume?" |
|
Tohtori Toonika on nyt kahlattu. Tulipa opittua paljon!
Seuraavaksi harkitsen tuon Tabellin tai Erkki Salmenhaaran Sointuanalyysin lukemista. Kummasta kannattaisi aloittaa? |
|
Salmenhaara on hyvä tonaalisen harmonian perusteos klassisen musiikin näkökulmasta, ja sitä voi soveltaa pitkälle myös tonaaliseen muuhunkin musiikkiin, perusilmiöt ovat harmonian osalta ihan samat. Tabellin kirja keskittyy nimenomaisesti tonaalisen musiikin harmoniaan jazzmusiikin näkökulmasta. Itse tutustuisin mahdollisuuksien mukaan molempiin, ja riippuen siitä oletko enemmän kallellaan jazziin/rytmimusiikkiin vai klassiseen, valitsisit sen kirjan millä aloitat tyylisuuntamieltymyksesi mukaan.
"Dr. Dominant, I presume?" |
 baron
29.08.2013 21:33:09 (muokattu 29.08.2013 21:36:25) | |
|
Primates: Tohtori Toonika on nyt kahlattu. Tulipa opittua paljon!
Seuraavaksi harkitsen tuon Tabellin tai Erkki Salmenhaaran Sointuanalyysin lukemista. Kummasta kannattaisi aloittaa?
Molempi parempi.
Olen varsinaisesti kiinnostunut jatsista ja olen molemmat lukenut (eri asia olenko ymmärtänyt:-) ja ylläri oli että Salmenhaarakin vaikka esimerkit oli Bachia ja Mozartia antoi hyödyllistä ja samantapaista tietoa kuin varsinaiset jazzopukset.
Mun mielestä myös suomenkielinen uranuurtaja Backlund: Improvisointi pop/jazzmusiikissa antaa hyödyllistä tietoa.
Olen päässyt vähän kurkkaamaan Tonnikalan opistoversioihin ja sääli että siitä ei kunnon kirjaa tullut.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Olen päässyt vähän kurkkaamaan Tonnikalan opistoversioihin ja sääli että siitä ei kunnon kirjaa tullut.
Tonnikalan sijasta on kuoriutumassa Ripurapu (Alanen-Kulokari). En tosin tiedä, miten julkaisu on valmistuessaan saatavissa. Pidän kartalla sitten.
"Ego on kuin hattu. Olisi aina kohteliasta ottaa hattu pois päästä aina kun tapaa toisia ihmisiä." |
|
jazzmies: Tonnikalan sijasta on kuoriutumassa Ripurapu (Alanen-Kulokari). En tosin tiedä, miten julkaisu on valmistuessaan saatavissa. Pidän kartalla sitten.
Oon kyllä kiinnostunut!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
