| Aihe: Teoriapalstan jelppikerho | |
|---|
|
Musiikkiopiston säveltapailukokeessa on pakko nimen omaan lausua käyttäen noita Ti ja Taa tavuja
Itse en ole koskaan pitänyt eri tavuista vaan tehnyt juuri niin kuin Bitti-Hiisi eli yhdellä Taa -tavulla.
Muistan itse kuinka Sibiksessä eräs opettaja vaati solmisaationimiä.
Lauloin melodiat oikein, mutta opettaja ei hyväksynyt, koska sanoin do-re-mi:t väärin.
Writing about music is like singing architecture - Elvin Jones |
|
Mac käyttäjät!
Tietäiskö joku miksi kestää ihan tolkuttoman kauan että Sibelius starttaa. Tää on mulle uutta koska tää on uus Intel kone jolla kirjoitan. Koulussa kun käytetään Sibeliusta Rosetan kanssa niin ei se kyllä näin kauaa kestä.Siis täs menee monta minuuttia?
Lisäksi vielä midi toimii mut Kontaktiin ei saa yhteyttä. Vaikka Kontaktin ääni kuuluu kun hiirellä painaa niitä koskettimia.
Tällästä jeesii tarvis... |
 filtteri
01.06.2007 19:10:56 (muokattu 01.06.2007 19:13:41) | |
|
Osaisikohan joku kertoa nimiä kirjoille, joissa analysoidaan romanttista klassista. Olen kiinnostunut lähinnä Brahmsin ja Beethovenin tuotannosta, mutta yleiskatsaukselliset kirjat käyvät myös hyvin.
Olisi lisäksi kiva, jos joku kertoisi sibiksen opiskelumenetelmistä sävellyspuolelta tämän aiheen osalta.
http://www.myspace.com/kedonsiemenx |
|
Mac käyttäjät!
Tietäiskö joku miksi kestää ihan tolkuttoman kauan että Sibelius starttaa. Tää on mulle uutta koska tää on uus Intel kone jolla kirjoitan. Koulussa kun käytetään Sibeliusta Rosetan kanssa niin ei se kyllä näin kauaa kestä.Siis täs menee monta minuuttia?
Lisäksi vielä midi toimii mut Kontaktiin ei saa yhteyttä. Vaikka Kontaktin ääni kuuluu kun hiirellä painaa niitä koskettimia.
Tällästä jeesii tarvis...
Mä kerron jos jonkun joskus tarvii tietää.Oli aivan tuhottomasti kaikkia sekalasia fontteja kirjasinkirjassa päällä.Siks kesti. |
|
Onkohan tämä oikea paikka mutta silti pamautan ilmoille mieltäni askarruttavia kysymyksiä...
Mikä skaala istuu hyvin sointuun Fmmaj7(9,11,13)?
"All I think about is time and groove" J. Porcaro |
 Fuzzy Boner
07.06.2007 13:11:29 (muokattu 07.06.2007 13:14:55) | |
|
Onkohan tämä oikea paikka mutta silti pamautan ilmoille mieltäni askarruttavia kysymyksiä...
Mikä skaala istuu hyvin sointuun Fmmaj7(9,11,13)?
Melodinen molli F:stä? Eli onkse nimellä jazzmolli sit ku sama molempiin suuntiin |
|
Onkohan tämä oikea paikka mutta silti pamautan ilmoille mieltäni askarruttavia kysymyksiä...
Mikä skaala istuu hyvin sointuun Fmmaj7(9,11,13)?
Mä mä (viittaa innokkaasti) haluan arvuutella ennen kuin viisaammat korjaa.
Siihen sopii ihan simppeli melodinen/jazz-molli.
PS Tää on muuten ihan oikea paikka kysyä noita asioita.
Money for nothin' and chicks for free |
|
Melodinen molli F:stä?
Aina sä kiilaat!!!
Money for nothin' and chicks for free |
 baron
07.06.2007 13:17:40 (muokattu 07.06.2007 13:21:33) | |
|
Melodinen molli F:stä? Eli onkse nimellä jazzmolli sit ku sama molempiin suuntiin
Melodinen molli on ylöspäin kuin duuri paitsi pieni terssi, alaspäin luonnollinen molli (sama kuin aiolinen moodi tai perfektionisteille: samat sävelet)
Jazzmolli kun sama asteikko ylös ja alas.
Money for nothin' and chicks for free |
|
Melodinen molli F:stä
Tängjuu..=)
"All I think about is time and groove" J. Porcaro |
|
Onkohan tämä oikea paikka mutta silti pamautan ilmoille mieltäni askarruttavia kysymyksiä...
Mikä skaala istuu hyvin sointuun Fmmaj7(9,11,13)?
Logiikkahan on se, että, jos lisäät Fmmaj7:n säveliin: F,Ab,C,E 9,11 ja 13 eli G, Bb ja D, niin niistä muodostuu juuri tuo (nouseva) melodinen molli (=jazz molli).
Writing about music is like singing architecture - Elvin Jones |
|
Kertokaas vielä onko Lydian Dominant samaku Overtone asteikko?
Onko hyviä kikkoja, miten tunnistaa asteikon/moodin jos ja kun semmonen räväytetään eteen.. Siis se asteikko, mistä sen tunnistaa helposti, vai pitääkö vaan tietää ja tulla selkäytimestä tihkuen..
"All I think about is time and groove" J. Porcaro |
baron
07.06.2007 15:34:04 (muokattu 07.06.2007 15:36:57) | |
|
Kertokaas vielä onko Lydian Dominant samaku Overtone asteikko?
Lydian dominant = overtone = melodisen mollin neljäs moodi
Onko hyviä kikkoja, miten tunnistaa asteikon/moodin jos ja kun semmonen räväytetään eteen.. Siis se asteikko, mistä sen tunnistaa helposti, vai pitääkö vaan tietää ja tulla selkäytimestä tihkuen..
Täytyyhän sille nimi tietää:-)
Voihan sitä soitella vaikkei nimeä tiedäkään.
Money for nothin' and chicks for free |
|
Lydian dominant = overtone = melodisen mollin neljäs moodi
Hyvä, meinasin jo alkaa epäillä itseäni
Voihan sitä soitella vaikkei nimeä tiedäkään.
Niin mutta jos tarttee se nimi tietää vaikka pääsykokeissa niin tuota että täh.. öh.. siis jos..=I Soinnusta kyllä nään minkä asteikon voi tyrkätä mutta jos se asteikko on siinä palleroina niin sitten pitää miettiä viis minsaa..=(
"All I think about is time and groove" J. Porcaro |
|
Niin mutta jos tarttee se nimi tietää vaikka pääsykokeissa niin tuota että täh.. öh.. siis jos..=I Soinnusta kyllä nään minkä asteikon voi tyrkätä mutta jos se asteikko on siinä palleroina niin sitten pitää miettiä viis minsaa..=(
Nyt mä ymmärrän:-)
Keikalla ei vielä kukaan oo tullut kysyneeksi mitä asteikkoa tulin käyttäneeksi.
Money for nothin' and chicks for free |
 Speedy
07.06.2007 21:54:59 (muokattu 07.06.2007 21:55:12) | |
|
Keikalla ei vielä kukaan oo tullut kysyneeksi mitä asteikkoa tulin käyttäneeksi.
Niin niin, tottahan tuo on.. varmaan pitää noin sitten kirjottaa sinne lappuseen.. siis jos olis kokeessa..;)
"All I think about is time and groove" J. Porcaro |
|
Onko hyviä kikkoja, miten tunnistaa asteikon/moodin jos ja kun semmonen räväytetään eteen.. Siis se asteikko, mistä sen tunnistaa helposti, vai pitääkö vaan tietää ja tulla selkäytimestä tihkuen..
Yritä verrata sitä duuriasteikkoon tai esim. luonnolliseen molliin, mitä eroavaisuuksia. Pitää vain soittaa niitä paljon ja erityisesti kuunnella.
Esim overtonessa kaksi eroavaisuutta duuriin.
Itse käytän tylsät bussimatkat hyväkseni soittamalla "kuvitellulla pianolla". Mietin mihin sormeni laitan koskettimistolta ja miltä moodin pitäisi kuullostaa.
Kehittää korvaa ja jotenkin olen huomannut, että kun menen pianon ääreen mielikuva-harjoittelun jälkeen, niin soittaminen helpompaa.
Treenaan myös paljon biisejä ilman pianoa.
Writing about music is like singing architecture - Elvin Jones |
|
Moi teoriapalstalaiset, mullakin tohon overtone- moodiin kysymys, että millä sointuasteilla sitä käytetään. Levinen kirjassa ne analysoidaan vain kohteiden kautta (puoli alas, koko ylös jne.). Muut dominanttiasteikot alkaa olla hallussa, mutta toi overtone tuntuu olevan jotenkin oma lukunsa...
Mr.Muzak kirjoitti: Sijainnit bII ja bVII ovat käytännössä lähes samat, eka purkaantuu yleensä puolikkaan dominanttia alla olevaan molliin, jälkimäinen sen rinnakkaiseen duuriin, joka on koko sävelaskeleen dominanttia yläpuolella.
Sijainnit IV, II molemmat purkautuvat yleensä samalle asteelle muodostettuun molliseiska-sointuun, tai sen rinnakkaiseen duuriin.
et saisko näistä vaikka jotain esimerkkisointukulkuja rautalangasta väännettynä kiitos :P |
 Jorbagha
13.09.2007 12:06:41 (muokattu 13.09.2007 12:08:11) | |
|
mullakin tohon overtone- moodiin kysymys, että millä sointuasteilla sitä käytetään
Lydian b7 -moodi (=overtone) ja siihen liittyvää sointu (7#11 -laajenee 9, 13) esiintyy tonaalisessa musiikissa yleensä sijaisdominanttifunktiossa.
Sijaisdominanttihan on tuo paljon puhuttu tritonuskorvaus jossa sävellajin sointuasteelle purkautuva (väli)dominantti on korvattu tritonuksen (ylennetty kvartti/alennettu kvintti) päässä olevalla dominanttisoinnulla.
Esimerkki C-duurissa:
G7 (V7) - Cmaj7 (I)
tritonuskorvaus:
Db7 (bII7) - Cmaj7 (I)
tässä on käytetty asian havainnollistamiseksi astemerkintöjä, analyysimerkintänä Db7 olisi sV/I
Tällainen menettely toimii siksi että dominantilla ja sen tritonuskorvauksella on samat karakteerisävelet (terssi ja septimi),
eli G7 -soinnun terssi on H ja septimi F
ja Db7 -soinnun terssi on F ja septimi H (tai Cb - sama sävel kuitenkin).
Eli karakteerisävelet ikäänkuin vaihtavat paikkaa bassosävelen liikkuessa tritonuksen päähän.
Näiden sijaisdominattien ensisijainen asteikko on siis lydian b7, sen ollessa kohdesointua lähimpänä oleva asteikko tuolla sointuasteella. Tämä siis riippumatta siitä onko kohdesointu molli vai duuri.
Sijaisdominantti sijaitsee yleensä puoli sävelaskelta sävellajin soinnun yläpuolella (eli siis tritonuksen päässä sen "varsinaisesta dominantista") ja purkautuu puolikkaan alas.
Tuo bVII asteen dominanttisointu taas on osa ilmiötä jota kutsutaa relatiiviseksi kadenssiksi tai backdoor-kadenssiksi. Se yleensä purkautuu kokosävelaskeleen ylöspäin, ikäänkuin takakautta. Myös bVII asteen dominanttisoinnussa käytetään yleensä lydian b7 asteikkoa.
esim. C-duurissa:
Bb7 (bVII7) - Cmaj (I)
Myös toisen asteen välidominanttina käytetään joskus 7#11 -sointua. Tämä tapa lienee alunperin saanut alkunsa Duke Ellingtonin "Take the A-Train" kappaleesta, jossa melodia viittaa moiseen käytökseen, ja jäänyt siitä elämään.
eli:
Cmaj (I) - D7#11(II/V) - Dm7 (II) - G7 (V)
Tulipa vähän sivuraidedadaa, eikä tästä varmaan mitään hyötyäkään ole. Mutta kuten sanottu näitä asioita on vaikea selittää parilla rivillä tyhjentävästi.
Oonpa aika körny. |
Bensusan
13.09.2007 12:35:17 (muokattu 13.09.2007 12:36:26) | |
|
Tulipa vähän sivuraidedadaa, eikä tästä varmaan mitään hyötyäkään ole. Mutta kuten sanottu näitä asioita on vaikea selittää parilla rivillä tyhjentävästi.
Auttoi paljon kiitos vain :) ja näähän ei varmaankaan ole mitään absoluuttisia sääntöjäkään eikä varmaan tosiaan kovin helppo selittää. Itseäni vaan tuo "sijaisdominanttifunktioisuus" tuossa moodissa hämää, esim millä sointuasteella sävellajiin nähden X7#11- sointu on sointukierrossa: C7 | Bb7#11 | Am7 | (Richard Rodgers, Have You Met Miss Jones). onko se IV aste vai bVII vai mistä on kyse?
kiitti kun jaksatte jelpata |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
