| Aihe: Teoriapalstan jelppikerho | |
|---|
|
baron: Kohtasin sointumerkinnän joka meni täysin yli mun hilseen! F#7sus#4 3
Missä tuo oli? sus+4 ei tunnu kovin tutulta ja tuon kolmosen kirjaaminen on hassu, kun sus nimenomaan pudottaa sen pois. Metka merkintä, joten arvaan: #4 voisi olla hassusti analysoitu -5. Risuaita on joskus amiriikkalaisittain maj. Yhtä kaikki, ympäristöä tuntematta jää vielä hämäräksi. Ehdokkaita:
F#7sus4
tai
F#7-5sus4
Fmaj7sus4
tai
Fmaj7-5sus4
Enharmoniset äänet ovat monelle sama asia, vaikka notaatiomielessä niitä ei saa sekoittaa keskenään. Dispoo ja essonanssi ovat siis enharmonisesti... | |
ituvirtanen: Missä tuo oli?
Tapasin merkinnän tekijän ja sain selityksen: Sointu jossa on terssi ja #4.
Kummallinen merkintä. Mä olisin merkinnyt joko
F#7b5 tai F#7#11.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Sointu jossa on terssi ja #4. Mä olisin merkinnyt joko
F#7b5 tai F#7#11.
Joo, tekijää paremmin olet tontilla.
F#7-5 = f#, a#, c, e
F#11 = f#, a#, c#, e, g#, h
F#11-5 = f#, a#, c, e, g#, h
Jos tuon viimeisen äänet panee mahdollisimman lähelle toisiaan, tulee kasa: e, f#, g#, a#, h, c. Hajotus parille oktaaville on tarpeen. Hyvin lähellä toisiaan olevat äänet tahtovat kuulostaa aika pahalta, ja entistä pahemmalta ne kuulostavat matalammalta soitettuna.
Soinnussa voi käyttää termejä omit (jätä pois), add (lisää) ja sus (pidätys). Kaksi ensimmäistä on selkeitä mutta tuo sus on sikäli jännä, että se kertoo, mitä lisätään poiston jälkeen: sus4 = poista terssi, lisää kvartti.
F#add11 = f#, a#, d#, h
F#add4 = f#, a#, h, d#
F#7-5add4 = f#, a#, h, c, e (kasa)
F#11-5omit9 = F#7-5add11 = f#, a#, c, e, h (parempi) |  Starkeister
28.05.2019 20:42:27 (muokattu 28.05.2019 20:43:10) | |
|
Apuva...
Rupesin opiskelemaan nuotteja. Sävelet viivastolla, apuviivoilla, nuottiavaimet yms ei tuota ongelmaa.
Aika-arvot tuottaa.
esim. pisteellinen puolinuotti 3/4 tahtilajilla... 3 iskua, ja puolinuotin arvo on 1,5 iskua okei tämän ymmärrän ja handlaan. Mutta PISTE lisää nuotin arvoa puolella eli 1,5+0,75= 2,25 iskua?
Neljäsosanuotin arvo 0,75 iskua. Kahdeksasosanuotti 0.375 iskua. Okei mä ymmärrän ettei mitään sadasosia tarvitse ajatella mut häh? Ajattelenko tämän liian pitkälle?
Ainiin ja tauollakin on aika-arvoja. Kahdeksasosatauko 3/4 tahdissa taas se sama 0.375. Asia tuottanut tuskaa ja jumittanut nuotinlukua muutaman kuukauden. | |
Starkeister: Apuva...
Rupesin opiskelemaan nuotteja. Sävelet viivastolla, apuviivoilla, nuottiavaimet yms ei tuota ongelmaa.
Aika-arvot tuottaa.
esim. pisteellinen puolinuotti 3/4 tahtilajilla... 3 iskua, ja puolinuotin arvo on 1,5 iskua okei tämän ymmärrän ja handlaan. Mutta PISTE lisää nuotin arvoa puolella eli 1,5+0,75= 2,25 iskua?
Neljäsosanuotin arvo 0,75 iskua. Kahdeksasosanuotti 0.375 iskua. Okei mä ymmärrän ettei mitään sadasosia tarvitse ajatella mut häh? Ajattelenko tämän liian pitkälle?
Ainiin ja tauollakin on aika-arvoja. Kahdeksasosatauko 3/4 tahdissa taas se sama 0.375. Asia tuottanut tuskaa ja jumittanut nuotinlukua muutaman kuukauden.
Nyt kannattaa aloittaa tuo aika-arvojen opiskelu ihan perusteista. Unohda nyt ensinnäkin nuo iskut.
Puolinuotti on aina kahden neljäsosanuotin mittainen ihan tahtilajista riippumatta. Piste sitten lisää arvoa puolella eli yhdellä neljäsosanuotilla. Kokonaisuus on siis kolme neljäsosaa eli pisteellinen puolinuotti on 3/4 tahtilajissa yhden tahdin mittainen. | |
Starkeister: Apuva...
Rupesin opiskelemaan nuotteja. Sävelet viivastolla, apuviivoilla, nuottiavaimet yms ei tuota ongelmaa.
Aika-arvot tuottaa.
esim. pisteellinen puolinuotti 3/4 tahtilajilla... 3 iskua, ja puolinuotin arvo on 1,5 iskua okei tämän ymmärrän ja handlaan. Mutta PISTE lisää nuotin arvoa puolella eli 1,5+0,75= 2,25 iskua?
Neljäsosanuotin arvo 0,75 iskua. Kahdeksasosanuotti 0.375 iskua. Okei mä ymmärrän ettei mitään sadasosia tarvitse ajatella mut häh? Ajattelenko tämän liian pitkälle?
Ainiin ja tauollakin on aika-arvoja. Kahdeksasosatauko 3/4 tahdissa taas se sama 0.375. Asia tuottanut tuskaa ja jumittanut nuotinlukua muutaman kuukauden.
Tahtilaji ei muuta nuottien pituutta. 4/4 tahtilajiin mahtuu neljä kappaletta neljäsosanuotteja ja 3/4 tahtilajiin niitä mahtuu kolme. Puolinuotti on edelleen kaksi neljäsosanuottia ja kahdeksasosa puolikas neljäsosa.
Kokonuotti täyttää 4/4 tahtilajissa koko tahdin, mutta 3/4 tahtilajissa tahdin täyttämiseen riittää jo pisteellinen puolinuotti. Kokonuotti siis menisi jo yli tahdin neljäsosanuotin verran.
Jos tahtilaji on kahdeksasosia eli vaikkapa 7/8, niin tuon tahdin täyttämiseen vaaditaan 7 kpl kahdeksasosanuotteja. Tai vaikkapa kolme neljäsosanuottia ja yksi kahdeksasosa tai ihan mikä yhdistelmä vain, jolla tulee koko tahdin pituus täyteen. | |
Kasu-_-: Tahtilaji ei muuta nuottien pituutta. 4/4 tahtilajiin mahtuu neljä kappaletta neljäsosanuotteja ja 3/4 tahtilajiin niitä mahtuu kolme. Puolinuotti on edelleen kaksi neljäsosanuottia ja kahdeksasosa puolikas neljäsosa.
Kokonuotti täyttää 4/4 tahtilajissa koko tahdin, mutta 3/4 tahtilajissa tahdin täyttämiseen riittää jo pisteellinen puolinuotti. Kokonuotti siis menisi jo yli tahdin neljäsosanuotin verran.
Tässä on sellainen jännä poikkeus että kokotauko on tahdin mittainen tahtilajista riippumatta.
Eli vaikka puolitauko on kahden neljäsosatauon mittainen niin kokotauko on tahdin mittainen sekä 4/4 että 3/4 tahtilajissa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | --Roller--
14.06.2019 10:18:23 (muokattu 14.06.2019 10:20:53) | |
|
baron: Miten merkitään "tolppa-analyysissä" kun dimisoinnulla on dominanttifunktio?
Esimerkki: F-duurissa C#dim7 - Dm7.
C#dim7 on A7b9 soinnun vajaamuoto josta puuttuu perussävel ja yllämainitussa tapauksessa sen funktio on olla dominantti kuudennelle asteelle?
Edit: Yritin googlettaa ja löysin merkinnän VII7/VI???
En tajua, duurissa VII aste on puolidimi?
Taidepuolella: VIIdim7/VI (tai vi), eli roomalaisen numeron perään voi laittaa astemerkin joka ilmentää sitä, että ei puhuta puolidimistä. Miksi ei V/VI? Rooli on toki sama, eli molemmat soinnut ovat purkautumassa tuolle Dm:lle, mutta klasaritilanteessa soinnusta pitäis löytyä sävel A ja kaikenlisäksi se merkittäis sitten V9/VI. Neliäänisessä satsissa vitosasteen viisisävelisestä soinnusta ei jätetä pois perusääntä, vaan kvintti.
Jazzpuolella: Itse laittaisin V7b9/VI. Jazzpuolella on tapana korvailla sointuja ja asteikkoja aika ronskisti, etenkin dominantteja, joten pätevälle soittajalle pelkkä V/VI kertoo samantien kaikki kikat ja knopit, mitä tuossa tilanteessa voi tehdä. | EP
14.10.2019 10:31:59 | |
|
Tämä nyt ei kai ihan liity, mutta..
Onko palstalaisille tuttu?
https://ostinato.fi/tuotteet/musiikkikirjallisuus/p/show/1233/ | |
| Cm7 | Cm7 | Ebm7 | Ab7 | Dm7b5 | G7b9 | Am7 | Dm7 G7 |
Sointuanalyysinä mä saan jotain sellaista että:
| Im | Im | s(IIm-V)/V | IIm | V | VIm | IIm V |
Tuon Eb-7 Ab7 -kohdan voi ajatella eri tavoin:
- tilapäisenä kurvauksena Db-duuriin II-V asteina (bebop-soittaja varmaan ajattelisi näin).
- IIIm -korvauksena (siis molli, ei Maj7) ja VI -asteena jossa Ab on tehty välidominantti.
- korvauskakkos-viitosena kuten yllä analysoitu.
Eri perus asteikko-vaihtoehdot tulevat suoraan yo. analyysistä:
- Eb-7 (doorinen) = C-logrinen
- Ab7 (miksolyydinen) TAI Ab7 miksol #11 korvauksella (siis melodisen mollin 4. moodi)
Yleisesti, tuo 7#11 yhdistelmä menee hyvin paikkoihin joissa viitonen purkautuu muualle kuin kvintin alaspäin.
Lopun VIm on itseasiassa VI#m siis Am7 ei AbMaj7, mikä on aika eksoottinen jos tuo viimeinen kadenssi purkautuu molliin. Molliin mennessä IIm olisi usein myös m7b5 sointu. Arvelisinkin että kappale itseasiassa purkautuu C-duuriin. Tärkeää tuossa on että Am7 todellakin kuulostaa C-duurin korvaukselta (siis harhapurkaus) ennen varsinaista loppukadenssia C-duuriin. Riippuu ratkaisevasti melodiasta.
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein | |
Onko sille olemassa mitään musiikin teorian yläkäsitettä tai termiä, että esimerkiksi duurissa vastaavan juurisävellajin molliasteikon sointulainat kuulostaa usein dominanttiluonteisilta saman juurisävelen toonikalle? Konkreettinen esimerkki: Mun omaan korvaani ainakin C-duurissa Dm7b5, Fm ja Ab kuulostaa siltä, että ne johtavat luontevasti takaisin C-duurille ja etenkin kuoro- sekä lauluyhtyemusiikissa tapaa useinkin käytettävän tällaista iv-I-tyyppistä "kadenssia", jos se nyt on oikea sana tälle. |  Epämuusikko
17.11.2019 01:13:32 (muokattu 17.11.2019 01:14:25) | |
|
Tonski: Onko sille olemassa mitään musiikin teorian yläkäsitettä tai termiä, että esimerkiksi duurissa vastaavan juurisävellajin molliasteikon sointulainat kuulostaa usein dominanttiluonteisilta saman juurisävelen toonikalle? Konkreettinen esimerkki: Mun omaan korvaani ainakin C-duurissa Dm7b5, Fm ja Ab kuulostaa siltä, että ne johtavat luontevasti takaisin C-duurille ja etenkin kuoro- sekä lauluyhtyemusiikissa tapaa useinkin käytettävän tällaista iv-I-tyyppistä "kadenssia", jos se nyt on oikea sana tälle.
Äkkiseltään ajateltuna se b6, eli dominantin b9, joka on melko vahva dominantin lisämauste ainakin jazzin puolella niin sointujen kuin block chord -touhujen seassa, voisi olla yks moiseen ajava asia.
perustan mielipiteeni intuitioon, tietoa ei juuri nyt ole.
Plagaaliuden teoriasta en tiedä sen syvempää, kai sillä "neljännelläkin" asteella on jonkinlainen vetovoima ykköselle. Best of both worlds?
So smooth you can hear the beard. | Epämuusikko
16.12.2019 00:57:15 (muokattu 16.12.2019 00:58:36) | |
|
Kysynpä itsekin: Onko sellaiselle tilanteelle nimeä, että (lähes) kaikki soinnut ovat mollin puolelta paitsi toonika? Fiktiivinen esimerkki Cmaj, Fm7, Ebmaj, Abmaj, Cmaj, Gm7, Dm7b5, jnejnejne. toki muutamat välidominantit ja muut pienet poikkeamat notwithstanding.
Onko moiselle tilanteelle erillisnimeä?
So smooth you can hear the beard. | |
Epämuusikko: Kysynpä itsekin: Onko sellaiselle tilanteelle nimeä, että (lähes) kaikki soinnut ovat mollin puolelta paitsi toonika? Fiktiivinen esimerkki Cmaj, Fm7, Ebmaj, Abmaj, Cmaj, Gm7, Dm7b5, jnejnejne. toki muutamat välidominantit ja muut pienet poikkeamat notwithstanding.
Onko moiselle tilanteelle erillisnimeä?
modal interchange, modaalinen muuntelu - mutta se ei vielä kerro, että suurin osa soinnuista on lainattu muunnosmollista | |
levesinet: modal interchange, modaalinen muuntelu - mutta se ei vielä kerro, että suurin osa soinnuista on lainattu muunnosmollista
Tämä nyt oli selvää, mutta kysyin että onko moiselle ilmiölle / erillisskenaariolle jotain nimeä? Tyyliin "Pikardin molli", "aiolinen duuri", jne.
So smooth you can hear the beard. | |
Epämuusikko: Kysynpä itsekin: Onko sellaiselle tilanteelle nimeä, että (lähes) kaikki soinnut ovat mollin puolelta paitsi toonika? Fiktiivinen esimerkki Cmaj, Fm7, Ebmaj, Abmaj, Cmaj, Gm7, Dm7b5, jnejnejne. toki muutamat välidominantit ja muut pienet poikkeamat notwithstanding.
Onko moiselle tilanteelle erillisnimeä?
"Raskas työviikko, mutta kotona odottaa lämmin glögi ja sauna" | |
Tulkitsen että ei ole.
So smooth you can hear the beard. | |
Epämuusikko: Tulkitsen että ei ole.
Ehdotan epäduuria.
Kansan Lehti: Ulkomaalta. Abyssiniassa käy englannilainen sotaa keisari Teodorin kanssa ehtimiseen. Englannin etu-joukko sai wähän nenälleen Teodorilta. Mutta, jakka Englanni saa sotawoimansa koolle, kyllä sitä wielä hätä tulee ukko Teodorille. | EP
29.12.2019 06:09:11 | |
|
EP: Tämä nyt ei kai ihan liity, mutta..
Onko palstalaisille tuttu?
https://ostinato.fi/tuotteet/musiikkikirjallisuus/p/show/1233/
Mahoton uskoa, ettei tämä opus ole kenellekään tuttu, Häh? | |
EP: Mahoton uskoa, ettei tämä opus ole kenellekään tuttu, Häh?
Valitettavasti on. Toi opus sai konsalla lähes myyttisen pahamaineiset mittasuhteet lähinnä sen takia, että se oli meidän teoriamaikan raamattu.
Bullitt: Sama kai se olisi sulkea tämä sivustokin tai ainakin potkia kaikki Vessajonoa ja Anssi Kelaa lukuunottamatta vittuun, kokolailla kaikki muut kun täällä taitavat olla amatöörejä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
