| Aihe: Sointujen laadut, asteet, käännökset ja käyttö | |
|---|
|
jonir: Lähinnä mua kiinnostaisi itseäni sivistää näissä juurikin tuon improvisoinnin helpottamisen takia. Nykyisin kun joutuu tekemään asioita ns. vaikeimman kautta, eli yrittämään "arvata" mikä sointu/sävel on se, minkä kuulee päässään. Jos oppisi edes jollakin tavalla ymmärtämään mikä se nyt ei ainakaan voi olla, voisi helpottaa elämää.
Ilmeisesti tämä ei ollut ihan se helpoin biisi aloitella tätä harrastusta... No, sen melkein arvasinkin. Mutta pitihän sitä kokeilla, sillä latvasta puuhun noustaan.
Toki, siihen analyysi onkin mainio väline. Ja tää biisi ei ole kyllä liian vaikea. Vedät ensin hoomollia siihen ekaan sointuun, sen jälkeen F-duuria alkupuolen ja loppupuolen Bb-duuria ja kassan kautta kotiin :)
"Dr. Dominant, I presume?" | |
Onkos tää kuinka yleistä, että sävellaji vaihtelee tuota tahtia? Olin elänyt sellaisessa lapsenuskossa, että sävellajia harvemmin ihan tosta vaan puolihuomaamatta vaihdetaan kesken intron. | |
jonir: Onkos tää kuinka yleistä, että sävellaji vaihtelee tuota tahtia? Olin elänyt sellaisessa lapsenuskossa, että sävellajia harvemmin ihan tosta vaan puolihuomaamatta vaihdetaan kesken intron.
Riippuu aika paljon musagenrestä. 12 tahdin blueskierrossa tuskin koskaan, jazz-stankuissa silloin tällöin ja sitten jossain progemusassa niin tiheään että tuskin perässä pysyy.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Kappas. Onkos tuossa jotain hyviä yleispäteviä sääntöjä, miten tuota sävellajia on sopivaa vaihdella? Varmaan korva nyt rajaa aika paljon pois jo suoraan, mutta onko jotkut vaihdot "sallitumpia" tai siis yleisempiä/luontevamman kuuloisia kuin muut? |  baron
04.04.2009 08:57:28 (muokattu 04.04.2009 09:07:13) | |
|
jonir: Kappas. Onkos tuossa jotain hyviä yleispäteviä sääntöjä, miten tuota sävellajia on sopivaa vaihdella? Varmaan korva nyt rajaa aika paljon pois jo suoraan, mutta onko jotkut vaihdot "sallitumpia" tai siis yleisempiä/luontevamman kuuloisia kuin muut?
Ei siihen mitään sääntöjä ole.
Sen sijaan pari tapaa:
1. Sointukierto joka luontevasti johtaa uuteen sävellajiin
2. Äkkimodulaatio, jolloin hypätään siihen "varoittamatta"
Voi olla muitakin, joita en tiedä.
Mulla on just "työn alla" Duke Ellingtonin "In A Sentimental Mood". Siinä A-osa menee F-duurissa ja B-osa Db-duurissa. Musta se kuulostaa hyvältä, siihen voi olla joku teoreettinen peruste, mutta en tunne sitä?
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Mulla on just "työn alla" Duke Ellingtonin "In A Sentimental Mood". Siinä A-osa menee F-duurissa ja B-osa Db-duurissa. Musta se kuulostaa hyvältä, siihen voi olla joku teoreettinen peruste, mutta en tunne sitä?
Voisko olla se, että vaihtelu virkistää? Jos B-osan "tehtävänä" on olla kontrastia A-osalle, kontrastia voi tehdä mm. vaihtamalla sävellajia.
"Dr. Dominant, I presume?" | |
jonir: Onkos tää kuinka yleistä, että sävellaji vaihtelee tuota tahtia? Olin elänyt sellaisessa lapsenuskossa, että sävellajia harvemmin ihan tosta vaan puolihuomaamatta vaihdetaan kesken intron.
Yleisyys on varmaan suhteellista, riippuu musiikkityylistä/aikakaudesta/artistista yms.
Aika paljon on tehty myös musiikkia joka ei ole sävellajeihin sidottua, tosin ei niinkän populäärimusiikin puolella vaan nk. länsimaisen taidemusiikin puolella.
Tsekkaapas joskus kaveri nimeltään Allan Holdsworth. Sen musa on hyvin usein sellaista, että perättäisillä soinnuilla ei sävellajin näkökulmasta ole paljoakaan tekemistä toistensa kanssa.
Eikä tuossa sävellajin vaihtamisessa ole sellaisia sääntöjä, että jollain tavalla ei saisi tehdä. Se on yksi tehokeino muiden joukossa, ja kunkin säveltäjän taiteellinen valinta.
"Dr. Dominant, I presume?" | |
baron: Ei siihen mitään sääntöjä ole.
Sen sijaan pari tapaa:
1. Sointukierto joka luontevasti johtaa uuteen sävellajiin
2. Äkkimodulaatio, jolloin hypätään siihen "varoittamatta"
Voi olla muitakin, joita en tiedä.
Mulla on just "työn alla" Duke Ellingtonin "In A Sentimental Mood". Siinä A-osa menee F-duurissa ja B-osa Db-duurissa. Musta se kuulostaa hyvältä, siihen voi olla joku teoreettinen peruste, mutta en tunne sitä?
"1. Diatonisessa modulaatiossa siirrytään sävellajista toiseen vaihdossoinnun (engl. "pivot chord") kautta. Esimerkiksi C-duurista D-duuriin moduloitaessa voi yhteisenä sointuna voi olla e-mollisointu, joka on D-duurin toinen ja C-duurin kolmas aste. Vaihdossointu onkin usein uuden sävellajin predominantti.
2. Kromaattisessa modulaatiossa jokin lähtösävellajin sävelistä muuttuu kromaattisesti niin, että se kuuluu uuteen sävellajiin.
3. Enharmonisessa modulaatiossa osa soinnun sävelistä tulkitaan enharmonisesti uudelleen, esim. vähennetty nelisointu voi symmetrisyytensä takia olla välidominanttina useissa sävellajeissa.
4. Modulaatio voi myös tapahtua äkillisesti ilman mitään sidossointuja ("äkkimodulaatio"). "
(Lähde: http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=41&la=fi)
Tuossapa nuo länsimaisen taidemusiikin (ja miksei poppiksenkin) tavat on listattuna.
Siban sivulta löytyy muutakin aiheeseen liittyvää... | |
Hei kaikki!
Pyöräytin tälläisen taulukon eri soinnuista, sisältäen lukuisia (yli 100) c-juurisia sointua.
jos jotakuta kiinnostaa, tuossa latauslinkki:
http://www.mediafire.com/?ozdmn1kkdfj
Pistin taulukon html, mhtml ja excl muotoon, jotta ne näkyisivät kaikille. Toivottavasti tuosta on hyötyä.
Palaute ei olisi koskaan pahitteeksi ^^ | |
Pistin taulukon html, mhtml ja excl muotoon, jotta ne näkyisivät kaikille.
Ja laitoit ne sitten Roshal-arkiston sisään? | |
levesinet: Ja laitoit ne sitten Roshal-arkiston sisään?
Juu, pakkasin ne tuonne RAR:n sisään, niin sain kivasti kaikki yhteen läjään.
WinRAR on ilmainen ja hyödyllinen purkuohjelma, minkä lataus/asennus ei kauan kestä.
http://www.rarlab.com/download.htm
Voin pistää myös ilman arkistoakin jos ei ole halua täyttää konettansa ohjelmilla :) | |
Sacred Fire: Hei kaikki!
Pyöräytin tälläisen taulukon eri soinnuista, sisältäen lukuisia (yli 100) c-juurisia sointua.
jos jotakuta kiinnostaa, tuossa latauslinkki:
http://www.mediafire.com/?ozdmn1kkdfj
Pistin taulukon html, mhtml ja excl muotoon, jotta ne näkyisivät kaikille. Toivottavasti tuosta on hyötyä.
Palaute ei olisi koskaan pahitteeksi ^^
Just hyvä! Tästä huomaa paljon sointuja mistä ei ole ikinä tienny mitään, plussaa. Prometheus-sointua ei löytyny, ja muuten eikös oikeestaan kaikki harmonisen ja melodisen mollin sekä duuriasteikon moodit voi laittaa seitsensointuina tonne? Enivei hyvä taulukko, Csus2sus4:stä yks merkintätapa mitä en löytäny on kanssa tää Csus4add9.
ihku | |
Jos ny teorisois sillee, et otetaa
C13 c-e-g-b-d-f-a
eb saadaan, kun alennetaan toinen sävel e.
h saadaan, kun ylennetään neljäs sävel b.
db saadaan, kun alennetaan viides sävel d.
f# saadaan f:stä.
ja ab kun alennetaan a.
Eli tolla pelillä vois saada merkittyy ihan persumerkein minkä soinnun tahansa, jos sointujen poistaminen askeleitten välistä on sallittua.
Ainoa hankaluus on se, että pitäisikö askeleeksi hyväksyä pienen ja suuren terssin lisäksi suuri sekuntti, kuten tässä usein käytetyssä soinnussa:
C+7 tai toisin C7(#5) : c-e-g#-b
Toinen puoli kirjoista laskee tuon soinnuksi, toinen puoli jättää kokonaan mainittematta.
Ja mitä tulee kvarttisointuihin, ylinouseva kvartti ja pieni sekunti ovat niitä kauheimpia intervalleja mitä sointu voi sisältää, vähä niiku extremehakusia ;)
Tutkinta käynnissä. |  Zeeboo
20.07.2010 14:41:53 (muokattu 20.07.2010 14:45:04) | |
|
Sacred Fire: Jos ny teorisois sillee, et otetaa
C13 c-e-g-b-d-f-a
eb saadaan, kun alennetaan toinen sävel e.
h saadaan, kun ylennetään neljäs sävel b.
db saadaan, kun alennetaan viides sävel d.
f# saadaan f:stä.
ja ab kun alennetaan a.
Eli tolla pelillä vois saada merkittyy ihan persumerkein minkä soinnun tahansa, jos sointujen poistaminen askeleitten välistä on sallittua.
Ainoa hankaluus on se, että pitäisikö askeleeksi hyväksyä pienen ja suuren terssin lisäksi suuri sekuntti, kuten tässä usein käytetyssä soinnussa:
C+7 tai toisin C7(#5) : c-e-g#-b
Toinen puoli kirjoista laskee tuon soinnuksi, toinen puoli jättää kokonaan mainittematta.
Varmaan tässä on joku pointti, epäilemättä myös jotain uutta ja vallankumouksellista.
Ja mitä tulee kvarttisointuihin, ylinouseva kvartti ja pieni sekunti ovat niitä kauheimpia intervalleja mitä sointu voi sisältää, vähä niiku extremehakusia ;)
Tutkinta käynnissä.
Ei suinkaan. Esim tuikitavallisen maj7:n drop2:ssa, jossa on terssi pohjalla, on maj7:n ja perusäänen välissä p2, ja just se tekee siitä hemmetin hienon kuuloisen.
Ihan hyvä provo, noin muuten.
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
Sacred Fire: Jos ny teorisois sillee, et otetaa
C13 c-e-g-b-d-f-a
Lähdetään nyt siitä että C13 sointuun ei kuulu undesimi eli 11.
Mahdollisesti #11 mutta se merkitään erikseen.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Lähdetään nyt siitä että C13 sointuun ei kuulu undesimi eli 11.
Mahdollisesti #11 mutta se merkitään erikseen.
Syystä että? Levine sanoo?? Itse ajattelen moodit seitsensointuina, ja jos lähdet laajentaa miksolyydistä terssipinona, on tulos nimenomaan C13, joka sisältää koko moodin!
Zeeboo: ...ja just se tekee siitä hemmetin hienon kuuloisen.
Nimenomaan! Pienet sekunnit soinnuissa ovat just parhautta oikein kieroutuneen ja mystisen tunnelman luomiseksi
ihku | |
Tonski: Syystä että? Levine sanoo?? Itse ajattelen moodit seitsensointuina, ja jos lähdet laajentaa miksolyydistä terssipinona, on tulos nimenomaan C13, joka sisältää koko moodin!
Nimenomaan! Pienet sekunnit soinnuissa ovat just parhautta oikein kieroutuneen ja mystisen tunnelman luomiseksi
Entäs C15?
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |  Tonski
20.07.2010 19:08:15 (muokattu 20.07.2010 19:23:14) | |
|
baron: Entäs C15?
Tätäkin mietitty, mut eihän se käytännössä soinnun laatua muuta mikskään, luonnetta vaan kun soinnun pohjasävel on sopraanossa. Kaikki duuriasteikon moodithan saa esitettyä tolleen 13-sointuina esmes jooninen Cmaj13 ja lyydinen Cmaj13#11 jne..
E:
Mut siis tosiaan merkitsemistapojahan on varmaan yhtä monta kun on sointujen käyttäjiä, nämä on vaan niitä, mihin ite on tottunut.
ihku | |
Tonski: Tätäkin mietitty, mut eihän se käytännössä soinnun laatua muuta mikskään, luonnetta vaan kun soinnun pohjasävel on sopraanossa. Kaikki duuriasteikon moodithan saa esitettyä tolleen 13-sointuina esmes jooninen Cmaj13 ja lyydinen Cmaj13#11 jne..
E:
Mut siis tosiaan merkitsemistapojahan on varmaan yhtä monta kun on sointujen käyttäjiä, nämä on vaan niitä, mihin ite on tottunut.
Mites merkkaisit soinnun jossa on pieni ja suuri septimi?
Mites C7addb15?
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Mites merkkaisit soinnun jossa on pieni ja suuri septimi?
Mites C7addb15?
Nuottiviivastolle;)
ihku | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
