| Aihe: Sointujen muodostaminen kitaralla | |
|---|
|
no mitä mitä... sehän riittää mainiosti jos osaa duurit, seiskat ja mollit.
Mitäs noiden jälkeen? kutoset, molliseiskat ja mitä?
Jos täytyy nimetä yksi hyvä urheilulaji, niin kyllä se on tämä koripulloilu. | |
Minkälainen sointu on XSus. Siis pelkkä susi. Jos sellaista edes on... |  lxi
13.07.2004 01:54:01 | |
|
Minkälainen sointu on XSus. Siis pelkkä susi. Jos sellaista edes on...
Sama kuin sus4. Yleinen, vähän hämmentävä lyhenne.
The fact that no one understands you doesn't make you an artist. | |
Mitkä mahtais olla sellaset eniten käytetyt soinnut? Tai sellaset mitkä ihan ensiksi kannattaa opetella? | |
Kysymys: Miten toi Xdim kannattais soittaa. Se ei kuulosta oikein hyvälle, paitsi näppäilemällä silleen kinkybanskusti.
Vastaus: | |
Ehkä olette jo nähneet tämän saitin, kts. Advanced-sivu.
http://www.google.fi/search?hl=fi&ie=UTF-8&q=looknohands.com&lr=
EDIT: Googlen kautta |  bluetooth
03.08.2004 17:34:15 (muokattu 03.08.2004 17:39:07) | |
|
Ei kyl nyt täytyy turvautua viisaampiinsa... Sori, muuten jos kysyn väärän topicin alla tätä, mutta:
Mitenkähän menee kummajainen F#X? Tuommoinen kompastuskivi yhden biisin opettelussa. |  Hunter
04.08.2004 02:19:04 (muokattu 04.08.2004 02:19:28) | |
|
Mä en ymmärrä miten ihmiset voivat ymmärtää :D No, olen tosin itse soittanut kitaraa vasta puolivuotta ja epätoivoisesti rämpytän taloa nousevan auringon ja viidettätoista yötä. Mutta ei mee mun päähäni muutkuin yksinkertaiset G-D-F jne. soinnut. Eiköhän se tästä.
Helppoa (helpompaa) kikkaa oppia? Vai onko se vaan 10h / päivä rankkaa harjoittelua?
Kitara ja kitarisat | weelie
23.09.2004 15:27:32 (muokattu 05.10.2004 11:32:37) | |
|
Ei se perusteoria nyt niin vaikeat ole... ja mitään musiikkiluokkia tai kouluja en ole minäkään käynyt enkä aio käydä. Koulussa valitsin aina kuviksen jos suinkin mahdollista. Eli en siis osaa puhua vakuuttavasti teoriakielellä, mistä tullee risuja.
------------------------------------------------------------
tässä muutama perusjuttu sointujen ymmärtämiseksi:
------------------------------------------------------------
* Sointujen nimet ovat vain lyhyt tapa kirjoittaa mitä nuotteja sointuun kuuluu, ja yleensä niitä kuuluu kolme tai neljä.
Esimerkiksi: C ja Cm soinnun ero on se että yksi nuotti pudotetaan yhden nauhan välin verran matalammaksi. Eli siis avoin E duurisointu: 022100 ja E mollisointu: 022000.
Juuri samoin tavoin muitakin sointuja tehdään: nostetaan tai lasketaan yksi soinnun nuotti ylös tai alaspäin yhden nauhan verran. Se ei vain näytä niin yksinkertaiselta, koska oppimissamme perusoinnuissa yleensä samoja nuotteja soitetaan enemmän kuin yksi kappale. Miksi? Siksi, että kitarassa on kieliä kuusi, ja sointuihin tarvitaan yleensä vain tuo 3 tai neljä erikorkuista ääntä.
*Sointuja voi soitella miten lystää, jos hyvältä kuulostaa. Eli siis vaikka soinnulla olisi monimutkainen nimi ja siihen kuuluisi monta säveltä, niitä voi huoletta pudottaa pois jos se omiin korviin kuulostaa hyvältä. Varsinkin jos bändissä joku muu jo soittaa ne sävelet. Yleisesti sanoen juurisävelen (avoimissa soinnuissa matalin soitettava kieli) voi pudottaa huoletta pois, kuten myös viitosintervallin (joka "pitäisi" periaatteessa olla mukana oikeastaan aina)
*Sointu tehdään duuriskaalasta, ja sen "kaava" on:
2 2 1 2 2 2 1 ja nuo tarkoittavat kuinka monta nauhaa aina ylöspäin.
Eli kun on kyse C-duuriskaalasta, niin C on se mistä lähdetään, eli juurisävel. Kaksi nauhaa siitä ylös päin (tuo eka kakkonen) on sen skaalan toinen nuotti (eli D). Siitä kaksi nauhaa ylöspäin on kolmas sävel (eli E). Siitä yksi vielä niin tulee F eli neljässävel, kaksi ylöspäin vielä niin tulee vitonen eli G jne.
*Soinnut perustuu tersseihin (ja tuo sana tulee numerosta kolme, eli kolme "askelta" ylöspäin, ei kolme nauhaa ylöspäin). Eli siis kolmosen päässä olevista äänistä (eli siis kolmosintervalleista).
Perusduurisointu sisältää kolme nuottia eli kaksi kolmosintervallia:
intervalli juuresta 1 tuohon duurikolmoseen eli siis C ja E
intervalli duurikolmosesta vitoseen eli siis (E ja) G.
Tuon perusduurisoinnun kolmesta sävelestä:
C eli juurisävel kertoo sen että se on C-sointu (Doh!), kolmonen kertoo korville että se on hilpeä duuri eikä masentava mollisointu, ja vitonen vain tukevoittaa ja tasapainottaa saundia.
*kun duurisoinnusta tehdään mollisointu, niin kolmosta pudotetaan yksi nauha. Eli C molli on C, Eb ja G. Vitonen on yhä tasaoainottamassa saundia, kolmonen kertoo korville nyt olevan kyseessä masentava molli.
Seiskasoinnut:
*Kun luodaan maj7 sointu, lisätään duurisointuun skaalan seitsemäs sävel. Joka on taas sen kolmosen korkeammalla kuin vitonen.
Eli C Maj7 on:
intervalli juuresta 1 tuohon duurikolmoseen eli siis C ja E
intervalli duurikolmosesta vitoseen eli siis (E ja) G.
intervalli vitosesta seiskaan eli siis (G ja) B.
*kun luodaan C7 sointu, niin minor 7 eli siis jälleen yksi nauha alempaa (vertaa tuohon minor 3 eli molli vs. major 3 eli duuri -juttuun), eli siis:
intervalli vitosesta "molli"seiskaan: (G ja) Bb.
*C9 ja C13 luodaan tuosta C7-soinnusta lisäämällä lisää kolmosintervalleja. Ysiin ysi ja 13:een sekä ysi että 13. Tuo 13:n ysi tosin putoaa yleensä pois, kun ei sormet taivut tai kielet riitä.
9 ja 13 sävelet ovat tuon 2212221-lirutuksen ulkopuolella, ja se menee ikäänkuin ympäri. Eli 9 on 9-7=2 eli kakkossävel ja 13 on 13-7 eli kuutossävel.
* SUS-soinnuissa soinnun kolmosta nostetaan neloseen (=sus4 eli lyhyesti vain sus) tai sitten lasketaan kakkoseen (=sus2).
*DIM-soinnuissa pudotetaan viitos-intervallia yhden nauhan verran (dim= 1, b3, b5) ja AUGMENTED soinnuissa nostetaan samaista yhden nauhan verran (aug= 1, 3, #5)
Ronnie Earl: 'Music is not a sport, there's no competition' | weelie
23.09.2004 15:29:39 (muokattu 16.04.2008 16:07:06) | |
|
---------------------------------------
CAGED soinnut:
---------------------------------------
Jos tiedät barrejen idean ja avoimet soinnut (CAGED), niin osaatkin (ehkä tietämättäsi) jo aikas monella tapaa perusoinnut. Lisäksi on hyvä tietää että avointen perusointujen alin sävel on juuri, eli siis matalimmalta/paksuimmalta kieleltä soitettu sävel on se juuri sävel (C-sointu -> C-sävel on vitoskielellä)
Jos ei joka kieltä aina pysty soittamaan, niin EI SENNIINVÄLIÄ, sano. Soitat kolme paksuita tai ohuinta, tai vaikka kielet 2-4, kyllä se tarvittava saundi niinkin löytyy.
Ja näin ne CAGED linkkiytyy yhteen
C:
-0-----1-----2--*--3-----4-----5-----6----7--*--8-----9----10----11-*--12----13-
-|--*--|-----|-----|-----|--*--|-----|-----|--*--|-----|-----|-----|-----|--*--|-
-|-----|-----|-----|-----|--*--|-----|-----|-----|--*--|-----|-----|--*--|-----|-
-|-----|--*--|-----|-----|--*--|-----|-----|-----|-----|--R--|-----|-----|-----|-
-|-----|-----|--R--|-----|-----|-----|--*--|-----|-----|--*--|-----|-----|-----|-
-|-----|-----|-----|-----|-----|-----|-----|--R--|-----|-----|-----|-----|-----|-
C|-----|-----|--A--|-----|-----|-----|-----|--GE-|-----|--D--|-----|-----|-----|-
Eli
*soitat avoimen C:n
*Ja sitten soitat A-mallisen barren sen "eteen" eli kummankin soinnun viideskieli (=A-kieli) on samasta kohtaa otettu.
*Siihen jatkoksi avoin G-sointu niin että tuon edellisen soinnun 2, 3 ja neljäs kieli ovat ikäänkuin avoimen G:n avoimet kielet. Näin C eli juuri on paksuimmalla kielellä kahdeksannella nauhalla.
*Tuota samaa C-säveltä käytetään juurena kun tehdään E-pohjainen barre kahdeksannelta nauhalta.
*Ja sen kymmeneltä nauhalta otettua C-säveltä käytetään avoimeen D-sointuun perustuvaa C-sointua varten.
Ja sitten 12:lla nauhalla menee peli taas ympäri.
Ronnie Earl: 'Music is not a sport, there's no competition' | |
Perusjatsi-komppisoinnut (seiskat juuri-inversioina alakielillä)
-------------------------------------------------------------------
Sinun tulee jo tietää:
-Barre-soinnut avointen E- ja A-sointujen mukaan, eli eri sävelten sijainnit E- ja A-kielillä.
-sointujen muodustuksen aivan alkeet (eli: mitkä intervallit tarvitset seiskasointuun?)
-E ja e-kielillä samat sävelet samassa kohtaa (doh!)
-sointujen intervallireferenssi-taulukko esim tässä:http://www.jmdl.com/howard/music/quick_crd_ref.html
Näissä soinnuissa ei viitosintervallia (kvintti) tai juurisäveltä tarvita (ne soittakoon muut), joten yleensä niistä soitetaan vain toinen. Lähtökohtaisesti pudotamme kvintin, sehän ei sointuun lisää ilmettä tuo, se vain ikäänkuin tasapainottaa saundia.
Kun Avoin C7 sointu on : x323010
Tarvitsemme seiskasointuun nyt kolme intervallia: juuri (=C), kolmonen ja b7. A-kielellä on tämän soinnun juuri, neloskielellä kolmonen (kolmonen sijaitsee juuren nähden kuten avoimessa G:ssä vitos ja kutoskieli, eli siis neljänauhaa ylöspäin, tai seuraavohuempi kieli ja yksi nauha alaspäin). Kolmoskielellä onkin jo b7 (joka on 10 nauhaa juuresta ylöspäin). Muut voi heittää roskakoriin, ja sointumme on nyt näin:
C7: x323xxx
(tämän soinnun voi soittaa myös näin, korvaamalla juuren vitosella:
3x23xxx. jossa siis nyt intervallit tähän malliin:
5x37xxx (seiska on tässä tietysti nyt b7 eikä major 7))
Tätä sointua laventaessamme, tarvitsemme tätä kaavaa:
xR3795.
, jossa R=root, 3=3. ja b3., 7=maj7., b7. ja 6., 9=9 ja b9., 5=5.(ja 6. 13-sointuja varten)
Eli jos haluat soittaa C9-soinnun, soitat:
x323xx eli C7 ja lisäät siihen ysin, eli:
x3233x, ja tietysti voit lisätä siihen vitosenkin, jos siltä tuntuu (ehän vain tasapainottaa), eli... x32333. Jos haluat tehdä tästä 13. soinnun, tarvitset vielä lisäksi kutosen (sexstimi vai mikä se nyt onkaan :D ), ja sen saa e-kieleltä nostamalla vitosta kaksi nauhaa: x32335.
samoin tavoin esim:
Cmaj7: x324xx. eli seiskaa nostetaan yksi nauha.
Cm7: x313xx. eli komosta pudotetaan yksi nauha.
Kolmosnauhalta teemme myös G7:n:
G7: 3x34xx, jossa
intervallit näin:
Rx73xx. ja kaava on:
Rx735R.
Eli
G9: 3x34x5 tai 3x3435.
G13: 3x345x
Gm7: 3x33xx
Gmaj7:3x44xx
Ronnie Earl: 'Music is not a sport, there's no competition' | weelie
23.09.2004 16:57:27 (muokattu 04.10.2004 16:49:20) | |
|
----------------------------------------
Avoimet soinnut sointuopin alkeina:
----------------------------------------
Mielestäni oppiminen aloittaa siitä mitä jo osaa. Eli sointuteorian ymmrtäminen aukeaa parhaiten kun selvittää itselleen miten tutut, tavalliset avoimet soinnut muodostuu.
Duurisointuun tarvitsemme nämä sävelet (eli nämä askeleet duuriskaalasta): 1(=Root, eli juuri), 3 ja 5. Jokainen näistä sävelistä saa olla soinnussa yksi tai useamman kerran. Ja kuten kitaraa soittaessa olet varmaan huomannut, aina kaikkia (näistä intervalleista 1, 3 ja 5) ei edes tarvitse soittaa saadakseen soinnun kuullostamaan oikealta.
Duuriskaalan "kaava" on
2+2+1+2+2+2+1, ja tuosta lasketaan kuinka monta nauhaa ylemmäksi juuresta täytyy siirtyä saadakseen eri intervallit, joita sointuun tarvitsee. Juuri on numeroltaan 1. Kolmosintervalli on siis 2+2=4 nauhaa ylempänä kuin juuri. Viitosintervalli on 2+2+1+2=7 nauhaa ylempänä kuin juuri.
----------------------------------------
Avoin C:
x32010
----------------------------------------
Matalin sävel on tässä juurisävel(=tässä tapauksessa C), kuten kaikissa avoimissa perussoinnuissa. Kun matalin sävel on juuri tuo juuri, puhumme juuri-inversiosta, tai juurikäännöksestä. Silllä soinnun sävelet voivat toki olla missä järjestyksessä vain... ja siksi samalla soinnulla voikin olla monta eri nimeä, riippuen siitä minkä siinä olevista sävelistä katsoo oleva juuri, josta lähdetään intervalleja laskemaan.
Kuten avoimessa G-soinnussa, myös tässä toiseksi matalin sävel on yhden kielen ylempänä ja yhden nauhan alempana (otelauta aukeaa helpommin visualisoimana se otteiksi). Tämä intervalli on siis 3. Se on siis 2 + 2 nauhaa ylempänä kuin juuri. Sen tiedämme duuriskaalan kaavasta: 2+2+1+2+2+2+1 nauhaa on yksi oktaavi eli kahdentoista nauhan päästä palaamme taas juureen, eli tässä tapauksessa C:hen.
Seuraava sävel on 3 nauhaa kolmosta ylempänä. Eli siis juuresta lähtien: 2 + 2 + 1 + 2... eli siis kvintti eli siis viitos-intervalli juuresta laskien (juuri on skaalassa siis 1, juuri plus 2 + 2 nauhaa on terssi eli kolmosintervalli eli 3 ja siihen vielä tuo 1 + 2 nauhaa ja tulemme kvinttiin eli siis skaalan askel numero 5:een).
B-kielellä on jälleen C, joka on 5 nauhaa ylempänä kuin vitonen. Ja vitonen vastaavasti on 7 nauhaa ylempänä kuin juuri, koska: 5+7 on 12 eli oktaavi ja sen tiedämme siitä että 2+2+1+2+2+2+1 on 12 ja että avoin E kieli on jälleen E 12:lla nauhalla.
e-kieli soitetaan avoimena, ja e-sävel on neljä nauhaa korkeammalla kuin juuri... eli siis kyseessä on taas kolmosintervalli juuresta laskien.
Eli summa summarum:
x32010
intervalleina se on:
xR35R3
Eli tässä soinnussa intervallit (1, 3, 5) ovat siististi "numerojärjestyksessä".
Jos tästä soinnusta haluaa tehdä seiskasoinnun, tarvitsee lisätä b7 intervalli, joka on siis 10 nauhaa juuresta ylöspäin, tai vastaavasti 2 nauhaa alaspäin.
Kymmenen nauhaa ylöspäin jommasta kummasta soinnun juurista (R)... eli oikein sormet veny! Entä kaksi nauhaa alaspäin... x12010. Mutta sitten ei enää ole juuri ole turvallisesti alin sävel, joten voi kuullostaa erilaiselta...
Yksi vaihtoehto onkin nostaa vitosintervallia kolme nauhaa (2+2+1+2=7 on viitos intervalli ja b7 on 2+2+1+2+2+2-1=10). Nyt soinnussa ei siis enää ole viitosintervallia, mutta viitosintervalli onkin soinnussa turhin, se vain tasapainottaa yleissaundia. Sointu on nyt siis: x32310
Maj7-soinnun saa nostamalla seiskasoinnun seiskoja yhden nauhan: 32410. Tai vastaavasti pudottamalla C-soinnun toista juurta yhden nauhan: x32000.
Jos haluaisi molli C-soinnun (Cm), pitäisi soinnun kolmosia pudottaa yhden nauhan verran b3:seen. Näin siksi että nimeomaan tuo kolmosintervalli kertoo onko sointu molli vai duuri. Ohuimmalta e-kieleltä se ei onnistu, sillä sitä ei voi yhtään alemmalta nauhalta enää soittaa. Mutta tuon kielen voi jättää soittamatta: x3101x. Toisaalta tuon e-kielen kolmosintervallin voi vaikka nostaa 5-intervalliksi, ja sittenhän sen voi taas soittaa: x32013. (Mitenköhän tuollaiseen sormet taipuisi, enpä ole kokeillut!)
----------------------------------------
Avoin E-sointu:
022100
----------------------------------------
Sen että viitosintervalli on 7 nauhaa korkeammalla kuin juuri tiedämme powersoinnuista, joita vitossoinnuiksi myös kutsutaan. Niissä on vain juuri ja viitosintervalli, esim
E5: 02xxxx.
Toisaalta vitosoinnut soitetaan joskus myös näin, esim Smoke on the Wateria skulattaessa: E5: x22xxx. Tässä tapauksessa nuottien ero on 5 nauhaa... joka on vitosen ja juuren välimatka toiseen suuntaan. Eli siis nyt D-kielellä on E ja sen vitonen onkin matalammalla.
Eli avoin E-kieli on juuri, A-kieleltä otamme viitosen, ja D-kieleltä jälleen juuren.
G-kieli nauhalt yksi on jälleen 4 nauhaa ylempänä... eli siis kolmas (=terssi) intervalli. B-kieli avoimena on... kolme nauhaa (2+1 nauhaa) ylempänä kuin kolmonen.. eli vitonen. Ja vitosen kanssa samalla kohdalla seuraavalla kielellä on tietysti root, eli siis E.
Eli:
022100
jossa:
R5R35R
Em-sointuun tarvitsee (intervallit 1, b3 ja 5 eli) kolmosintervalli pudottaa yhden nauhan verran, ja sehän onnistuu helposti: 022000.
E7-sointua varten tarvitsemme vielä b7-sävelen, sillä seiskasoinnussa on 1, 3 ja 5 ja lisäksi vielä b7. Jos ihmettelet miksi ei 7-intervalli kuulu seiskasointuun, se johtuu siitä, että seiskaintervalli kuuluu nimenomaan "Major 7"-sointuun. Aivan samoin kuin duuri- (=major) ja molli (=minor)-soinnun tapauksessa: major 7 on se duuriskaalan askel 7, ja "minor 7", yksi nauha alempana, on se seiska mitä seiskasoinnussa käytetään. Molliseiskasoinnussa intervallit on tietysti 1, b3, 5 ja b7, jne.
Kun tuon avoimen E:n intervallit jakautuvat näin: R5R35R... niin mistä b7:n parhaiten saisi? b7 on kymmenen nauhaa juuresta ylöspäin tai kaksi alaspäin. Kolmosesta se on jo kuuden nauhan (2+4) päässä. Vitosesta sen nostamalla kolme nauhaa (2+2-1). Juuresta se irtoaa siirtämällä yhden nauhan alaspäin "major seiskaan" ja vielä yksi nauhaa b7:aan. Eli jos siirretään toista vitosta kolme nauhaa... se onnistuu varmasti helpommin B-kielellä: 022130. Jos taasen pudotetaan juuri(R)-säveltä, niin jos se pudotetaan e-kieleltä, tullaan samaan tulokseen, eli se kaksi nauhaa alempi löytyy B-kieleltä: 022130. Jos taasen D-kieleltä: 020100.
----------------------------------------
Avoin D-sointu:
xx0232
----------------------------------------
Alimpana on taasen juuri, eli D. Sitten löytyy tuttuun tapaan kvintti seitsemän nauhaa ylempää. Kvintistä viisi nauhaa ylöspäin on 7+5 nauhaa = 12 nauhaa eli siis jälleen juuri. Ja kuten arvata saattaa, E-kieleltä löytyy terssi (joka on jälleen seuraavalla kielellä, yksi nauha alaspäin).
Eli: xxR5R3
Seiska-sointu: pudota juuri-sävel kaksi nauhaa (juuria kun on soinnussa jo kaksi, ja toista ei tarvita): xx0212.
Molli: Pudota terssiä yksi nauha: xx0231.
Molliseiska: Tee molli ja seiska muutokset duurisointuun: xx0211.
Maj-seiska sointu: nosta seiskasoinnun seiskaa yksi nauha: xx222.
----------------------------------------
Avoin G-sointu:
320002
----------------------------------------
Jälleen samat kuviot (patternit toistuu)
kun ensimmäiseksi on juuri, seuraava on selvästikin duuriterssi. Sitten on vitonen... Siinä onkin jo kaikki tarpeellinen, mutta: vitosesta viisi nauhaa ylöspäin (eli samalta nauhalta otettuna seuraavalla kielellä)... jälleen juuri. Siitä neljä ylöspäin... terssi. Ja ohuimmalla kielellä on sama sävel kuin paksuimmalla, eli juuri.
Eli
R35R3R.
----------------------------------------
Avoin A-sointu:
x02220
----------------------------------------
Tämähän on selvästi: xR5R35... eikö?
Seiskan saa nostamalla vitosta kolme nauhaa: x02223, tai pudottamalla juurta kaksi: x02020. Mollia varten pudotetaan kolmosta yksi nauha: x02210. jne jne.
(...jatkan/täydennän tarinaa taas kun ehdin)
Ronnie Earl: 'Music is not a sport, there's no competition' | |
(...jatkan/täydennän tarinaa taas kun ehdin)
Mä juon B#C sillä aikaa :) | weelie
05.10.2004 11:22:40 (muokattu 20.10.2004 15:47:50) | |
|
Mä juon B#C sillä aikaa :)
Tuohan on noita slide-juttuja, ei liity tähän mitenkään. http://www.dannygatton.com/Video/austin_slide.mov
:D
EDIT: linkki oli väärä...
Pahoittelen syvästi kaikkia tekemiäni yhdyssana- ja kielioppivirheitä, kiitän korjauksista ja pyydän anteeksiantoa. | MaKo71
16.12.2004 21:22:40 (muokattu 16.12.2004 21:35:08) | |
|
Tuohon kysymykseen tuosta tajuamisesta (EDIT: "Hunterin" esittämään): Jeps, en minäkään ymmärtänyt soinnuista tuon taivaallista puolen vuoden kitaran soiton jälkeen (vaikka kovasti halusin ymmärtää). Ja vaikka olen kotisivuilleni yrittänyt kasata jonkinlaista päiväkirjaa, että miten olen niitä sointuja pikkuhiljaa alkanut ymmärtämään, niin en usko, että olisin omista selostuksistani asiaa kuitenkaan ymmärtänyt (siis heti, hetken harjoittelun jälkeen kylläkin).
---
Ja sitten yksi perustavaa laatua oleva vinkki: Aloitteleva kitaristi hämmästelee nuottien täysin sattumanvaraiselta vaikuttavaa nimeämistä. Tutustukaa kitaristin pianon koskettimiin ja vot - nimiinhän tulee järkeä!
Eli näin se menee: nuotit ovat:
A B C D E F G
Eikös olekin helppo muistaa? Noh, yleensä muusikot latelevat tuon sarjan C:stä alkaen eli:
C D E F G A B
Lisäksi sinne yleensä lisätään se oktaavia ylempänä oleva C ja lisäksi B = H suomalaisessa systeemissä --> suomalainen muusikko latelee nuotit:
C D E F G A H C
Ylennykset ja alennukset voi jättää vielä hautumaan, ne ovat niitä pianon mustia koskettimia.
---
EDIT: Selitetäänpä kuitenkin lisää noiden nuottien nimien tajuamiselle. Eli yksinkertaistettuna: historiallisista syistä nuotit on nimetty C-duuriskaalan mukaisesti - niinpä "tavalliset" nuotit kuuluvat C-duuriskaalaan. Ylennetyt nuotit on otettu käyttöön (tässä nykyisin yleisesti käytössä olevassa tasavireisessä viritysjärjestelmässä), jotta voidaan soittaa myös muissa skaaloissa (G-duuri/molli, F-duuri/molli, ...). Ei tarvitse virittää kitaraa/pianoa uudestaan, jos joutuu siirtämään biisin syystä tai toisesta toiseen skaalaan, vaikkapa laulajan äänialan takia.
Tästä johtuu vähän sekavan oloinen "ylennysnuottien" ripottelu tavallisten nuottien väliin. Siinä on kuitenkin oma logiikkansa, mutta ei sen ymmärtämistä tarvitse kiirehtiä. Huomatkaa kuitenkin, että C-duuriskaala ei ole missään tapauksessa mikään erityinen tapaus skaalojen joukossa, se on vain yksi niistä. G-duuri tai D-molli on aivan yhtä hyvä skaala.
---
Niin, kiitokset oivasta intervallitaulukosta, tein siitä oman version PDF-muotoon ja tulostin käytettäväksi (aina silloin tällöin pitää löytää kitarasta joku mystinen sointu tai sitten pitää keksiä, että mikä sointu joku mystinen ote on, jos vaikka tahtoo pianolle sovittaa taustaa).
http://reaaliaika.net/ | |
muodostaminen....siinä vasta sana | |
Tuolla on kaikki soinnut ja selvästi komeella animaatiolla? tms.
http://www.swingers.viihde.org/swdoc/soinnut/sointu.htm
nopeasti laskettuna tasi ollla noin. 16 x 61 sointua tuolla eli 976 sointua tms.
Tuohan on hyvä sivusto. Kiitoksia! | Titares
24.02.2005 10:06:09 (muokattu 24.02.2005 10:06:43) | |
|
Tällä voi yksisorminen kitaristi soitella:
http://improvise.free.fr/guitar/guitar2.html |  Pande
24.02.2005 10:29:22 (muokattu 24.02.2005 10:29:48) | |
|
Tällä voi yksisorminen kitaristi soitella:
http://improvise.free.fr/guitar/guitar2.html
Pahus tollahan olis voinu tehdä nopeesti taustan tohon minkä äsken äänetin. Hauska lelu muutenkin + :)
When asked, "What is the greatest obstacle to enlightenment?" the Buddha replied, "Laziness." |  Swan
14.07.2005 18:36:44 | |
|
Tähän jos saisi vielä selvennyksen siitä, mitkä sävelet eivät ole soinnun luonteen kannalta niin välttämättömiä, niin hyvä olisi. Koska kitarassa on vain kuusi kieltä ja meikäläisenkin sormet yltävät 12. nauhan matalammalla puolella vain 8 nauhan alueelle, niin nämä tiedot tulisivat tarpeeseen. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
