| Aihe: Rahkeet ja rajoitteet soittamisessa | |
|---|
 Zibaldone
19.05.2023 16:18:40 (muokattu 19.05.2023 16:36:29) | |
|
erno_jaakola: Moi,
Saiskohan tästä ketjusta jeesiä itselleni. En nähnyt ihan samanlaista tapausta kuin allekirjoittaneella, niin ajattelin laittaa oman stoorin tähän.
ONGELMA: alternate picking, ranteella >120bpm (1/16).
Löyisikö täältä ajatuksia, millä löytää tien ulos tästä?
Tattis!
Pullonkaula-alueella soitto voi olla epätarkkaa.
Itselläni löytyi alueelta 120-128 bpm yksi sellainen, ja toinen 170-180 bpm ja kolmas 250-260 bpm
Soita pikkausta niin että frettauskäden yksi ainoa sormi "tippuu ilmasta" oikealle kohdalle
ja nosta sormi heti ylös ennen seuraavan sormen vuoroa.
Ajoitus ja kahden käden synkronointi pitäisi kehittyä aika hyvin.
Plektran kulmaa voi muuttaa nopeammaksi mentäessä tylsemmäksi, se aika mitä plektran kärki viihtyy kielen päällä lyhentyy
mitä nopeampaa pikkaa, joten jos sen tekee hienovaraisesti, soundi ei kauheasti muutu. | |
Zibaldone: Pullonkaula-alueella soitto voi olla epätarkkaa.
Soita pikkausta niin että frettauskäden yksi ainoa sormi "tippuu ilmasta" oikealle kohdalle
ja nosta sormi heti ylös ennen seuraavan sormen vuoroa.
Ajoitus ja kahden käden synkronointi .
Kiitos kommenteista. Käsien synkkauksessa on varmasti tekemistä myös, mutta nyt minulla fokus saada pikkauskäsi "toimimaan", koska se tosiaan ei toimi (AP ranteella), kun tullaan 120 ja siitä ylös. Eli seinä on siinä.
Tässä vähän esimerkkejä 120bpm kohdalta (Ja siis jo ihan yhtä nuottia/kieltä soittamalla):
1._En saa siihen kontrollia ja käsi väsyy.
2._hartian, ranteen seuduilta jännitystä ja on vaikea löytää rentoa tatsia.
3._tekniikkani muuttuu pomppivaksi ja jotenkin aksentoituvammaksi (staggato; erityisesti kun vaikka 1-2-3-4 reeniä soittaa, mutta myös siis yhden nuotin soitossa) näillä main mikä tottakai hidastaa soittoa.
4._Ja ranteen nokkiva/pyörivä tyyli tulee mukaan tahtomatta eli suora/varma liikerata ranteesta katoaa (kontrolli!)
5._Käsivarsi alkaa heilumaan esteettisyydestä viis, mutta tämä syö plekuliikkeen tarkkuutta ja nopeutta
6._Fokuspiste katoaa kädestä ja sitä myöden kontrolli
7._Kieltä vaihtamalla esim perus pentatonista soittamalla huomaa, että ranteen nopeus ei vaan riitä ja kalibroituminen aina uudelle kielelle ei toimi
8._Plekua puristamalla/forcea lisäämällä ja välillä näitä keventämällä saa vähän lisättyä kontrollia, mutta puristaessa väsyy nopeammin ja hyöty karisee. Keventäessä kontrolli katoaa myös nopeasti
9._Selkeästi myös haaste siirtyä tekniikasta toiseen esim. avoin sointu ja sen perään AP
Tässä junnattu jo niin pitkään, että tarttis valoa tunnelin päähän...... | |
Itselläni oli myös hiukan vastaava ongelmakohta soittamisessa. Tässä tulee jotain ideoita - voi olla että näistä ei ole mitään apua, koska ovat aika matalan tason perusjuttuja, mutta itselläni pääasialliseksi syyksi paljastui vähän vääränlainen ote plektrasta ja sitä kautta plektrakäteen tuli pieni kierto mikä aiheutti käden jännittämistä ja väsymistä.
Toinen juttu mitä itse opettelen edelleen on kevyempi kosketus kieliin. Itse treenasin usein ilman vahvaria ja siitä tuli semmoinen vähän rouhiva tekniikka, mutta sittemmin minulle on kerrottu, että plektran kosketus kieleen pitäisi olla hyvin kevyt ja vahvari sitten hoitaa äänen ilmoille. Tämä auttaa myös plektrakäden pitämisessä rentona. Silloin kun rouhii kieliä niin helposti myös puristaa plektraa kovemmin että se pysyy paikallaan.
Kuulostaa siltä, että olisi ehkä hyödyllistä ottaa muutama kitaratunti ja käydä asiantuntijan kanssa läpi tekniikan mahdollisia ongelmakohtia... |  erno_jaakola
27.05.2023 12:01:01 (muokattu 27.05.2023 12:02:30) | |
|
mutaatio: .... itselläni pääasialliseksi syyksi paljastui vähän vääränlainen ote plektrasta ja sitä kautta plektrakäteen tuli pieni kierto mikä aiheutti käden jännittämistä ja väsymistä.
......Toinen juttu mitä itse opettelen edelleen on kevyempi kosketus kieliin.
Kuulostaa siltä, että olisi ehkä hyödyllistä ottaa muutama kitaratunti ja käydä asiantuntijan kanssa läpi tekniikan mahdollisia ongelmakohtia...
Kiitos kommenteista.
Plektra ote ja forcen säätö -juttuja miettinyt ja testaillut, mutta ei ole oikein tuottanut selkeää tulosta.
Viimevuoden otin kitaratunteja, mutta ne oli verkon yli ja videoilla sparramista edes takas. Nyt olen miettinyt lähitunteja juurikin tästä syystä, että saa suoraa ja "moniulotteisempaa" feedbackiä.
Tällainen tuli vastaan ja vaikuttaa hyvältä konseptilta.
https://guitartrainer.fi/ |  KaRa
09.06.2023 13:14:08 | |
|
Kaikilla meillä on rajoitteita. | |
Aloittelin kitaransoiton 90-luvun loppupuolella.
Sitten suunnilleen vuonna 2007 MS-tauti laittoi kitaroinnin ensin tauolle ja nykyään kitarointi on oikeastaan loppunut, ehkä vielä joskus? | |
erno_jaakola: Moi,
Saiskohan tästä ketjusta jeesiä itselleni. En nähnyt ihan samanlaista tapausta kuin allekirjoittaneella, niin ajattelin laittaa oman stoorin tähän.
ONGELMA: alternate picking, ranteella >120bpm (1/16).
Soittanut kitaraa kohta 30v. Alkuvuosien tiheämmän treenin (opetuksessakin pari vuotta) ja bänditoiminnan jälkeen kevyemmällä otteella bändiä sekä soittoa, mitä perheen ja duunin ohella keskiverto kaveri ehtii.
Vuoden 2022 otin kitaratunteja, keskittyen pikkaukseen (Speed, endurance, tone). Eli treenausta oli enenmmän. Aloitin myös punttisalillakäynnin. Nopeutta löytyi burstien kautta, mutta tekniikka meni nopeasti kyynärpäätekniikaksi. Yritin löytää ranteesta nopeutta myös, mutta turhaan. Syksyllä 2022 havahduin, että perus riffit joissa alternatea siellä täällä ei mene enää 120-130bpm:ää nopeampaa. Oli havahduttavaa ottaa vanha biisini 15v takaa jossa orig tempo 140, jota en pysty soittamaan enää.
Minulle ei ole väliä miltä soitto näyttää eli en hae tietynlaista rannetekniikka, mutta tarkoitus löytää tekniikka, jossa toimii myös tarkkuus. nopeuden ohella. Nyt kun mennään yli 120bpm, niin kontrolli/varmuus katoaa ja homma leviää käsiin. Ei löydy kirveelläkään semmoista lähestymistä, mikä toimisi minulle. Viime vuoden aikana kokeiltu vaikka ja mitä. Tuntuu, että joku peruselementti on hukassa, ei vaan saa käskytettyä rannetta tekemän niinkuin haluaisi.
Aloin epäillä tuota "liikaa treeniä liian nopeassa aikataulussa" ja hakeuduin nyt musiikki fysioterapeutille, joka totesikin pikkauskäteni olevan todella jumissa (pinne fiilistä havainnut itsekin). Katsotaan aukeaisiko homma nyt sillä, että himmaan salitreeniä käsien osalta (tehnyt niin jo maaliskuun alusta) ja fyssari käynneillä / aukihieronnalla saisin käteen verenkiertoa jne ja sitä kautta nopeutta takasin.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tämä matka viimeisen vuoden aikana on ollut henkisesti raskas, kun huomaa, että on ottanut vaan takapakkia, vaikka kitaratunneille menossa oli ihan eri suuntainen ajatus. Soitto on myös itselle the harrastus, joten koville ottaa.
Löyisikö täältä ajatuksia, millä löytää tien ulos tästä?
Tattis!
Hei,
Toivottavasti vastaus viiveellä tavoittaa. En väitä olevani asiantuntija, mutta jotain pointteja. Jos on paljon kuormitusta kädellä, niin toki voi mennä tukkoon ja pahimmillaan sitten voi tulla jännetupin tulehduksia yms.. Itsellä ranteet on kovilla soittamisen, paini&punttihommien takia. Lisänä vielä toimistotyön hiirikäsi hommia ja 4 & 6vuotiaat muksut, jotka kovasti tykkää kaikenlaisista nosteluista yms leikeistä.. Siinä sitten kädelle tulee paljon erilaista ja eri tasoista kuormitusta lähes päivittäin.. Eli kannattaa kuunnella ja tunnostella herkästi, että miltä se käsi tuntuu minäkin päivänä ja jos on "tukkoinen", niin ei kannata liikaa puristaa ja soitella jotain vähän iisimpää sellaisinä päivinä ettei tilanne pahene.
Hieronta ja fysioterapeutin antamat ohjeet varmaan voi olla parhaat, että siihen saa kädet auki. Sen jälkeen vaan sitten sitä tasapainoilua, ettei mee treenaaminen yli, niin ettei palaudu. Myös semmeoinen lyhyempi intensiivinen soittosessio säännöllisesti 20-30 min voi olla parempi kuin tuntien pituinen ei niin intensiivinen. Ja sitten ne kaikki venyttelyt ja lämmittelyt, eli ei lähdetä heti niihn maksimitempoihin tai edes lähelle.
Itse oon nyt tän vuoden treenaillut taas nopeasti soittoa ohjatusti ja oon kyllä jättänyt punttitreenit lähelle nollaa ja panostanut kitara ja painihommiin, kun tuntuu ettei muuten onnistu. |  op87
19.01.2024 16:11:58 | |
|
mutaatio: Itselläni oli myös hiukan vastaava ongelmakohta soittamisessa. Tässä tulee jotain ideoita - voi olla että näistä ei ole mitään apua, koska ovat aika matalan tason perusjuttuja, mutta itselläni pääasialliseksi syyksi paljastui vähän vääränlainen ote plektrasta ja sitä kautta plektrakäteen tuli pieni kierto mikä aiheutti käden jännittämistä ja väsymistä.
Toinen juttu mitä itse opettelen edelleen on kevyempi kosketus kieliin. Itse treenasin usein ilman vahvaria ja siitä tuli semmoinen vähän rouhiva tekniikka, mutta sittemmin minulle on kerrottu, että plektran kosketus kieleen pitäisi olla hyvin kevyt ja vahvari sitten hoitaa äänen ilmoille. Tämä auttaa myös plektrakäden pitämisessä rentona. Silloin kun rouhii kieliä niin helposti myös puristaa plektraa kovemmin että se pysyy paikallaan.
Kuulostaa siltä, että olisi ehkä hyödyllistä ottaa muutama kitaratunti ja käydä asiantuntijan kanssa läpi tekniikan mahdollisia ongelmakohtia...
Nyt on järkipuhetta mutaatiolta. Synkkaa ei oikein voi saada kuntoon millään harjoituksella mikäli plektratekniikka ei ole hallussa.
Eli ei mitään näitä:
- peukalon ympyräliikettä
- plektran lukitsemista tiettyyn slanttiin
- käsivarren sahausta
- käsivarren jännitystä
- minkään jännitystä
- plektrasta puristusta
- ei ankkurointia
Plektratekniikkaan orientoituneen soiton opettajan avulla tekniikan saa kyllä kuntoon |  Kefiiri
19.01.2024 19:25:38 (muokattu 19.01.2024 19:27:03) | |
|
op87:
- ei ankkurointia
Plektratekniikkaan orientoituneen soiton opettajan avulla tekniikan saa kyllä kuntoon
Mutta katsoo ketä vaan ammattilaista niin onhan niillä pikkusormi pleksissä kiinni?
No ei taida kaikilla olla... mutta kaikilla joita tulee niin tarkkaan seurattua :)
En ole musiikin asiantuntija. | Zibaldone
20.01.2024 00:51:01 (muokattu 20.01.2024 01:00:29) | |
|
Kefiiri: Mutta katsoo ketä vaan ammattilaista niin onhan niillä pikkusormi pleksissä kiinni?
No ei taida kaikilla olla... mutta kaikilla joita tulee niin tarkkaan seurattua :)
Niin, molempia nopeita ja hyviä soittajia löytyy, ankkurilla ja ilman.
Jos on pähkähullu ja lyhytuninen, opettelee sen soiton sitten kaikilla oikeilla tavoilla.
Aina vaan uusia tekniikoita työn alla. | op87
21.01.2024 12:44:26 | |
|
Zibaldone: Niin, molempia nopeita ja hyviä soittajia löytyy, ankkurilla ja ilman.
Totta turiset. Hyviä riffejä, sooloja ja biisejä voi säveltää ja saada kitaran laulamaan vaikkei ois hajuakaan sen kummemmasta plektratekniikasta.
Tuossa aiemmassa postauksessa vain listasin seikkoja ja ilmiöitä mitkä vaikuttavat plektralla picaukseen (alternative) mitä viisaammat (opettajat) on minulle yrittäneet opettaa aiheesta.
Jo 15min päivässä riittää jos se vain on harjoittelua (ongelman ratkaisun hakemista ja ajattelua) Juuri koskaan en oo tuntia enempää päivässä miettinyt pikkauskäden toimintaa. Vuosien saatossa se määrä kuitenkin on riittävä siihen kehitykseen mihin oon tyytyväinen. Yöuniaan ei tarvi uhrata. Laadukas uni auttaa hyvän plektratekniikan kehittymisessä. | |
Zibaldone: Niin, molempia nopeita ja hyviä soittajia löytyy, ankkurilla ja ilman.
Jos on pähkähullu ja lyhytuninen, opettelee sen soiton sitten kaikilla oikeilla tavoilla.
Aina vaan uusia tekniikoita työn alla.
https://www.youtube.com/watch?v=h8kXfcoG3Ik
Tuossa ois vähän erilaista treenattavaa ainakin oikealle kädelle.
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
