| Aihe: Voimasointuja kitaristeille | |
|---|
|
MarkusB: No jos tarkotat kvinttiympyrän kiertämistä, niin tiedän.
Hei, en mä ole provosoinut enkä ärsyyntynyt enkä millään tavalla yritä riitaa haastaa, ihan ystävällistä keskustelua:
Kvinttikierrolla tarkoitetaan sointukiertoa jossa soinnut esiintyvät kvintin välein.
Esim jatsissa tavallisessa "rhythm changes" piisissä B-osa menee usein esim näin:
D7 - G7 - C7 - F7
Mulla oli aikoinaan vaikea hahmottaa kun nuohan nousevat kvartin välein että miksi nimi kvinttikierto mutta tulkitaankin niin päin että laskevat kvintin välein.
Hey Joe piisissä (joka ei ole Hendrixin piisi!) soinnut nousevat kvintin välein, esim
C7 - G7 - D7 - A7 jne ja se taas on kvarttikierto:-)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
MarkusB:... Musta on tullut yhä suurempi kvarttien ystävä vuosien vieriessä.
Samma här. Monessa paikassa kvarttiharmonia on terssipinoja mielenkiintoisemman kuuloista.
Tuossa kvinttikierrossa ei sinänsä ole mitään mystistä, olipa se sitten "sweetgeorgiabrown-seiskakierto" tai sävellajin mukainen, niinkuin miljoonassa iskelmä/poppibiisissä. Länsimainen korvaamaan kun on mieltynyt dominantti-toonika suuntaiseen liikkeeseen.
Vähän offtopic, juu.
White men can't Monk |  Dropped C
22.12.2017 22:36:39 (muokattu 22.12.2017 22:45:32) | |
|
Vetäänkö jengi voimasoinnut ja riffit nimettömällä vai pikkurillillä? Ite aina pikkurillillä. Ja oikeatkin tuntemani kitaristit myös. Nimettömällä ainoastaan jos pikkurilli on pakko "säästää" muihin nuotteihin. Joskus myös keskisormi ja pikkurilli, jos etusormea tarvitaan johonkin muuhun. |  Brownie
21.05.2018 22:09:15 (muokattu 21.05.2018 22:26:13) | |
|
Bum:
I--------
I--------
I--------
I--------
I--5------
I--6------
Entäs tällaiset soinnut, yritin eräälle henkilölle selittää ja mielestäni tämä on pelkistetty kutossointu, olenko väärässä?
Tuo voisi olla Bb-duurisointu ilman kvinttiä.
KaniZ: mitähän nämä olisivat?
I--------------I
I--------------I
I--------------I
I--5---7---9--I
I--x---x---x--I
I--3---5---7--I
metallica on ainaki käyttäny näitä
Jos Metallica kyseessä, veikkaisin kahden kitaran harmonia sovitettuna yhdelle kitaralle.
Robert FIN: Nyt pohdituttaa sellainen asia, että miten sellaiset soinnut toimivat jotka otetaan kahdesta vierekkäisestä kielestä samalta nauhaväliltä. Ovatko ne edes voimasointuja? Esim. Smoke on the Waterin pääriffi. Mun mielestä kuulostaa erille kuin normi voimasointu. Sain myös tietoa epäluotettavasta lähteestä, että jos soittaa kyseisen soinnun nurinperin (lyö kieliä alhaalta ylös) niin saa voimasoinnun, koska tulee se soinnun nimikkonuotti ja kvintti oikeassa järjestyksessä tai jotain. Miten asia on?
Kiitos etukäteen.
Hyvä pointti. Senhän voi soittaa kolmella tapaa:
1. Alhaalta ylös, jolloin se on kvartti.
2. Ylhäältä alas, jolloin se on kvintti.
3. Yhtä aikaa molemmat, joten se on sitten sekä kvintti että kvartti.
MarkusB: Jos yritän jäljitellä rokkia pianolla, niin soitan ehdottomasti kvartteja enkä kvinttejä. Kvintit kuulostaa pliisulta ja kvartit rokilta.
Mutta parasta on kun soittaa molemmat samaan aikaan:
-5-
-5-
-3-
Ja jos tykkää black metallista, kannattaa soittaa tämmöisiä:
-5-
-7- | Brownie
21.05.2018 22:24:55 (muokattu 21.05.2018 22:25:23) | |
|
EDIT: Oho, tuli ylimääräinen juttu... | |
Moi
Voisiko joku valaista seuraavassa asiassa?
Kuinka luodaan jännite soiñtiin ja miten ja, mihin sointuun se puretaan esim?
Olen ymmärtänyt, että äänen voimakkuudellakin sen voisi tehdä? | |
m.savis: Moi
Voisiko joku valaista seuraavassa asiassa?
Kuinka luodaan jännite soiñtiin ja miten ja, mihin sointuun se puretaan esim?
Olen ymmärtänyt, että äänen voimakkuudellakin sen voisi tehdä?
Jännite on oikeastaan harmoniaopin keskeinen juttu. Kuunteleppas vaikka jotain Bachia (eli vanha juttu), niin huomaat että hän usein vuorottelee soinnuissa jännitteinen + ei- jännitteinen + jännitteinen+.... jne. Semmonen kuulostaa hienolta. Sama toistuu popissa, rokissa, iskelmässä jne. Jos koko ajan on jännitteetöntä, niin se on tylsää. Koko ajan jännitteellinen on jazzia :D
Jännitettä voi siis luoda todella monella tavalla. Joko vaihtelemalla sointua tai varioimalla sointua.
Vähän konkreettisemmin soinnun variointiesimerkki
Sus4-soinnussa soinnun terssi nostetaan puoli askelta ylemmäs. Se klassisesti purkautuu duurisointuun eli näin (nää löytyy varmasti kitaralle jostain):
Csus4 ..... C
Tossa tuo eka Csus4 on siis melko jännitteinen ja C taas sointuna ei-jännitteinen tai neutraali. Mutta siis periaatteessa kaikki soinnun sävelet voi vaellella puolisävelaskelta mihin tahansa tai koko sointukin voi hypätä hetkeksi muualle ja palata takaisin. Kitaristit oman kokemukseni mukaan usein varioi soinnun yksittäisiä säveliä ja kuuntelee että mikä kuulostaa hyvältä.
En tiedä että auttoiko mutta yritin ainakin :D | |
Periaatteessahan musiikki on jännitteiden luomista ja niitten purkamista.
Simppelinä G7-C mutta paljon hienostuneempia ja monimutkaisempia on.
G7 sisältää tritonuksen f-h ja ne puretaan C soinnussa e ja c.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Ennen wanhaan oli se ongelma, että piti soittaa joko näin:
e---
h---
g---
d-6-
a-4-
e---
tai näin:
e---
h---
g---
d-3-
a-4-
e---
Mutta nyt sekin ongelma on ratkaistu! Keksin nimittäin, että voi soittaa näin:
e---
h---
g-1-
d-3-
a-4-
e---
En usko että kukaan muu on ennen keksinyt tällaista? | |
Black Zombie 82: En usko että kukaan muu on ennen keksinyt tällaista?
:)
Ootkos sellasta muuten keksinyt vielä, että kvintin tuohon voi napata myös alempaa:
e---
h---
g---
d-3-
a-4-
e-4-
Tää on myös särölläkin selkeä kolmisointuote:
e-x-
h-6-
g-x-
d-6-
a-4-
e---
Kaoottisemmassa mudassa on tietenkin oma viehätyksensä varsinkin bläkkiksessä ja kova vaihtoehto on kvintitön "Abbath-sointu":
e---
h---
g-9-
d-5-
a-7-
e---
|  Groke
06.05.2021 17:51:42 (muokattu 06.05.2021 17:53:38) | |
|
Ihan vain varmuuden vuoksi mainitsen, että parissa edeltävässä viestissä on ensin intervalli nimeltään kvintti (5th). Joka siis on siinä samalla myöskin yksinkertaisin mahdollinen voimasointu (Power Chord), tässä tapauksessa C#5.
Sitten on intervalli nimeltään suuri terssi, eli "duuriterssi" (Major 3rd). Jonka kait voisi myöskin ajatella olevan kvintitön "kolmisointu" C#(no5). Kolmas on tuohon edelliseen sen puuttuvan kvintin lisäämällä saatu varsinainen kolmisointu C#. Eli vain tuo ensimmäinen on voimasointu. Kvinttihän on aivan normaali osa duuri- ja mollisointuja.
Seuraavassa viestissä on ensin em. kolmisoinnun sointukäännös (C#/G#), eli alimpana sävelenä soi C#:n sijaan G#. Sitten on kolmisointu C#. Lopuksi "kvintitön molli", eli Em(no5).
=================================================
SOINTU INTERVALLIT LISÄHÖPÖTYKSIÄ
=================================================
X5 1 5 Voimasointu
-------------------------------------------------
Xsus2 1 2 5 Suspension, eli
Xsus4 1 4 5 pidätys
-------------------------------------------------
X 1 3 5 Duuri
Xm 1 b3 5 Molli
Xdim 1 b3 b5 Vähennetty, "dimi"
-------------------------------------------------
Xmaj7 1 3 5 7 X + 7
X7 1 3 5 b7 X + b7
Xm7 1 b3 5 b7 Xm + b7
Xm7b5 1 b3 b5 b7 Xdim + b7
-------------------------------------------------
D'oh! | |
52 esimerkkiä voimasoinnusta G5
Kyseessä 6-kielinen, 24-nauhainen kitara standardivireessä. Kaikki näistä eivät ole kovinkaan käytännöllisiä, mutta vähintäänkin teoriassa nuo kaikki ovat voimasointuja. Varsinkin tuo loppupuolisko meni jo melkoiseksi "sudokuksi", kun piti saada tuo 50 rikki... :-p
Esim. AC/DC-covereita soittaville ao. G5-variantit 9 ja 10 (täysin sattumalta tulivat nuo numerot...) lienevät erityisen tärkeitä. Toki myös 3 on tärkeä, esim. Who Made Who (intro: C5 A5 G5) taitaa käyttää sellaista. Joskus varmaankin myös 1. Kenties muitakin.
Esim. Black Sabbath-covereita soitettaessa (ainakin 70L) lienee enemmän käyttöä varianteille 1, 18 ja ehkä jopa 21. Kenties myös 3. Eli käytännössä paksuimpien kielten suosiminen, em. keskimäärin kirkkaamman ja "sointumaisemman" soundin sijaan. Eihän mikään laki tietenkään kiellä käyttämästä juuri sitä versiota G5:stä, mikä itsestä parhaimmalta tuntuu...
Eli ainakin aivan ääritapauksessa G5:n ja G5:n välillä on erittäin selvä soundiero. Esimerkiksi 10 vs. 21. Akustisella tuo ykkönen olisi moneen paikkaan soundillisesti haastava, kun taas kymppi kuulostaa varsin "sointumaiselta". Ja sehän onkin G-avosointu, joskin sen yleisimmän version sijaan "Country-G", josta vain jätetään A-kieli soittamatta (suuri terssi, eli "duuriterssi", eli Major 3rd).
Alimpana tabulatuurina on voimasoinnun "sointukäännös", eli kun alimpana sävelenä soikin G:n sijaan D, ihan vain parilla esimerkillä. Merkintänä on ainakin joskus G5/D.
Jos kieliä ja säveliä on ainoastaan kaksi, niin silloin tuollainen voimasoinnun käännös on samalla myöskin intervalli nimeltään kvartti (4th). Eli se Smoke on the Water:sta tuttu juttu.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
E|-----------------------------3--3-----------3-----3----------|
B|--------------------------3--3--------8--3--3--3--3----------|
G|-----------7--0-----0--0--0--0--0--7--7--0--0--0--0------12--|
D|-----0--5--5--5--0--0--0--0--0--0--5--5--------5--5--12--12--|
A|--5-----5--5--5--5--5--------------------------------10--10--|
E|--3--3--3--3--3--3--3--3--3--3--3----------------------------|
20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36
E|------------------10------15-------------10-----3-----3--22--|
B|-------------------8--15--15--3--3--------8--3--3--3--3--20--|
G|---0-----------0------12--12-----0--7--7--0--------0--0---0--|
D|--12------17--17-----------------------5-----5--5--5--5------|
A|--10--17--17--17--------------------5------------------------|
E|------15--15--15--------------3-----3--3---------------------|
37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52
E|------------------------------------------3--15--------------|
B|--------------------------------3--15--3--3--15--15------20--|
G|------24---0--7--19--19--19--7---------0--0---0---0--19--19--|
D|--24--24--24-----17------17--------------------------17--17--|
A|--22--22--22-----17--17------5-------------------------------|
E|--------------3--15--15--15--3--3--15--3--3------------------|
E|-------------------------3----|
B|-------------------------3----|
G|---0---------------------0----|
D|---0------5--------------0----|
A|----------5------10-----------|
E|-----------------10-----------|
G5/D G5/D G5/D G5/D
Jahka olet ensin käynyt läpi kaikki 12 säveltä, saman harjoituksen voi tietenkin tehdä myös 3 erinimistä säveltä sisältäville, eli ns. oikeille soinnuille (G, Gm, Gdim...), käännösten määrän noustessa yhdestä kahteen. Esim. G, G/B ja G/D. Joissa alimpana sävelenä soivat siis G, B ja D.
Kuten myöskin neljä säveltä sisältäville seiskasoinnuille (Gmaj7, G7, Gm7, Gm7b5...). Jolloin on jo kolme eri käännöstä perussoinnun lisäksi. Esim. G7, G7/B, G7/D ja G7/F. Joissa alimpana sävelenä soivat G, B, D ja F. Jne.
D'oh! | |
Tässä kaikki 6-kielisen, 24-nauhaisen kitaran otelaudalta löytyvät sävelet (standardivire). Luettavuuden vuoksi jätin enharmoniset sävelet, eli "mustat koskettimet" pois.
Esimerkiksi G:n ja A:n välistä löytyy G# eli Ab, kumpikin siis siis viittaa tismalleen samaan pianon mustaan koskettimeen, tai kitaran nauhaan. Eli ao. otelaudan aakkoset vastaavat pianon valkoisia koskettimia:
13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
E ||--F-|----|--G-|----|--A-|----|--B-|--C-|---|-D-|---|-E-|
(H) B ||--C-|----|--D-|----|--E-|--F-|----|--G-|---|-A-|---|-B-|
G ||----|--A-|----|--B-|--C-|----|--D-|----|-E-|-F-|---|-G-|
D ||----|--E-|--F-|----|--G-|----|--A-|----|-B-|-C-|---|-D-|
A ||----|--B-|--C-|----|--D-|----|--E-|--F-|---|-G-|---|-A-|
E ||--F-|----|--G-|----|--A-|----|--B-|--C-|---|-D-|---|-E-|
o o o o o o
Edelleen 6-kielinen, 24-nauhainen kitara standardivireessä. Mutta nyt vain voimasoinnun G5 käyttämät sävelet G ja D näkyvillä, 13 kpl kumpaistakin. Tämän avulla oli helpompi pähkäillä tuota em. harjoitetta:
13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
||----|----|--G-|----|----|----|----|----|----|--D-|----|----|
||----|----|--D-|----|----|----|----|--G-|----|----|----|----|
G||----|----|----|----|----|----|--D-|----|----|----|----|--G-|
D||----|----|----|----|--G-|----|----|----|----|----|----|--D-|
||----|----|----|----|--D-|----|----|----|----|--G-|----|----|
||----|----|--G-|----|----|----|----|----|----|--D-|----|----|
o o o o o o
D'oh! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
