| Aihe: Voimasointuja kitaristeille | |
|---|
|
Bum: Juuri sitä tarkoitin, eli juurisävelen lisäksi se kuudes ääni.
Juuri ja seksti muodostavat yhdessä myös intervallin pieni terssi eli se kuulostaa mollisoinnulta josta puuttuu kvintti.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Itse kuritan asteikkoa väliltä H-F. Tältä edeltämainitsemaltani taajuusalueelta irtoaa kyllä raskaimmat voimasoinnut! Perkele!
Notta Ristus Perkele! |  baron
06.04.2013 21:08:37 (muokattu 06.04.2013 21:09:05) | |
|
Huurteisen ystävä: Itse kuritan asteikkoa väliltä H-F. Tältä edeltämainitsemaltani taajuusalueelta irtoaa kyllä raskaimmat voimasoinnut! Perkele!
Tarkoitatko intervallia H-F?
Se on tritonus (ylinouseva kvartti/vähennetty kvintti)
Se ei ole voimasointu (power chord) mutta tietenkin kuulostaa joltain.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Aika voimakas.
I--5
I--5
I--2
I--2
I--0
I--0
Ei niin voimakas, mutta hyvä.
I--5
I--3
I--2
I--2
I--2
I--0
aasinhattu päähän ja selkä suorana kohti uusia nöyryytyksiä. | |
Begemoth: Aika voimakas.
A5
Ei niin voimakas, mutta hyvä.
E7sus4
Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Ihminen?: En ite keskity kitaraan, yleensä vaan tabeista vedän kotona mitä osaan, mut kaveri joka on soittanu enemmän sano kerran että voimasointuja löytyy paljon kun ottaa otelaudalla vaikkapa E ja A kielet ja soittaa vaikka...
Näinhän se menee, ainakin 24kpl noita on, ellei vielä ota erikseen näitä:
D=9
A=7
E=7
Itse en muita sointuja kun näitä. Soinut akustiselle kitaralle mulla menee täysin yli hilseen, olen yrittänyt niitä opetella mutta ei oikein pysy muistissa eikä käsi toimi. Ja kun tabeja luen, niin harvoin näkee noita "tavallisia" sointuja hevissä. Yleensä ne on voimasointuja tai sitten yhdellä kielellä soitettavia komboja....
Kommentoikaa jos olen väärässä :) | |
gte83: Mitäs (voima?)sointuja nämä ovat ja miten ne kirjaimina merkitään, kun kyseessä on normaali vire?
Esim:
I--------
I--------
I--------
I--------
I--1--3--5--
I--1--3--5--
Minusta nämä on parempi soittaa C-dropissa. | |
Nyt pohdituttaa sellainen asia, että miten sellaiset soinnut toimivat jotka otetaan kahdesta vierekkäisestä kielestä samalta nauhaväliltä. Ovatko ne edes voimasointuja? Esim. Smoke on the Waterin pääriffi. Mun mielestä kuulostaa erille kuin normi voimasointu. Sain myös tietoa epäluotettavasta lähteestä, että jos soittaa kyseisen soinnun nurinperin (lyö kieliä alhaalta ylös) niin saa voimasoinnun, koska tulee se soinnun nimikkonuotti ja kvintti oikeassa järjestyksessä tai jotain. Miten asia on?
Kiitos etukäteen.
Omat kitarakamat:
Squier Classic Vibe 60s Stratocaster (ei modattu),
Yamaha THR10X | |
Robert FIN: Nyt pohdituttaa sellainen asia, että miten sellaiset soinnut toimivat jotka otetaan kahdesta vierekkäisestä kielestä samalta nauhaväliltä. Ovatko ne edes voimasointuja? Esim. Smoke on the Waterin pääriffi. Mun mielestä kuulostaa erille kuin normi voimasointu. Sain myös tietoa epäluotettavasta lähteestä, että jos soittaa kyseisen soinnun nurinperin (lyö kieliä alhaalta ylös) niin saa voimasoinnun, koska tulee se soinnun nimikkonuotti ja kvintti oikeassa järjestyksessä tai jotain. Miten asia on?
Kiitos etukäteen.
Saatan olla väärässä, kun vielä aloittelija olen, mutta minusta tuntuu että E-vireessä soitettavat 5-6 kielet yhdellä sormella, eli samalta nauhavälillä eivät missään nimessä ole voimasointuja, eikä sointuja ollenkaan. Tätä varten on olemassa D- ja C-Drop vire jolloin tämä tekniikka on mahdollista ja raskaan metallin kaverit soittavatkin rytmiosuutensa noin. Samalta nauhaväliltä soitettava tekniikka mahdollistaa tietyllä tavalla laajemman skaalan ja antaa lisää nopeutta kuin perus vitos/voima-soinut.
Joskus kun en jaksa heittää hitaraa E-viteestä droppiin, mutta tekee mieli soittaa jotain riffiä, mikä soitetaan tabeissa samoilta nauhaväleiltä, niin muutan ne päässäni vitos soinuiksi, jolloin esim 5+5 muuttuu 5+7.
Olen kuitenkin huomannut, että 3-4 kielillä noi vierekkäiset nauhavälit kuullostavat jopa hyviltä E-vireessä, kuten juurikin tuo Smoke on the Water. | |
Jos mietitään vaikkapa Smoke on the Wateria, niin se aloitusääni x55xxx tai xx00xx on voimasointu, sillä sävelet jotka soivat ovat G ja D. Mikäli laajennettaisiin vaikka ensimmäistä, niin samat kaksi ääntä soisivat vaikka ote olisi 355xxx. Edelleen ainoat soivat sävelet ovat G ja D, joskin G soisi kahdesta oktaavista. Smoke on the Waterin tapauksessa voidaan kyseinen ääni merkitä vaikka muodossa G5/D, jotta ei ole epäselvää matalimmasta äänestä ja soinnun muodosta. Vitossointu D matalimpana sävelenä, eli G-sävel soitetaan korkeammalta kuin tässä tapauksessa matalin ääni D.
Soivien sävelten ei tarvitse aina olla siinä järjestyksessä, että nimeävä nuotti olisi alin nuotti. |  Groke
05.05.2014 00:26:35 (muokattu 05.05.2014 00:27:41) | |
|
Robert FIN: Sain myös tietoa epäluotettavasta lähteestä, että jos soittaa kyseisen soinnun nurinperin (lyö kieliä alhaalta ylös) niin saa voimasoinnun, koska tulee se soinnun nimikkonuotti ja kvintti oikeassa järjestyksessä tai jotain. Miten asia on?
Sointujen käännökset (inversion) tarkoittavat sitä, että normaalisti vaikkapa A-duurin bassona, eli alimpana sävelenä on A (X 3 5, eli sävelinä A C# E). Jostain kohtaa otelautaa, soinnun nimeenhän se ei vaikuta.
Ja kyseisen soinnun 1. käännöksessä bassonuottina onkin C#. Ja vastaavasti 2. käännöksessä E. Eli aina on nuo samat kolme säveltä, mutta kukin vuorollaan bassonuottina, mistä syystä soinnun nimi vaihtuu. Esimerkkinä A-duuri ja sen 1. ja 2. käännös:
A (A C# E, eli alimpana sävelenä A)
A/C# (C# A E, eli alimpana sävelenä C#)
A/E (E C# A, eli alimpana sävelenä E)
Esimerkiksi tuon A/E:n alimpana soiva sävel, eli bassosävel on E. Riippumatta siitä, että onko sointu saatu kuulumaan alaspäin suuntautuvalla, vaiko ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä. Mikäli näin ei olisi, niin sointutaulukoihin pitäisi merkitä, että kumpaanko suuntaan ne kuuluu soittaa. Siis tyyliin alaspäin tämä ote tuottaa soinnun C7, mutta ylöspäin tuleekin sointu D6... :-p
Kuten ns. oikeissakin soinnuissa, myös säveliltään täysin identtiset voimasoinnut voi ajatella eri lähtökohdasta liikkeelle lähtien. Mistä johtuen nimityksetkin vaihtelevat vastaavasti. Näin itse asian pähkäilin:
1.) G5/D - ylimmän sävelen, eli siis useimmiten ohuimman kielen kannalta ajateltuna tämä on kolmen kielen voimasointu G5, josta on jätetty alin kieli/sävel pois (intervallit: X 5 X ==> 5 X).
Tästä johtuen alimmaksi, eli bassonuotiksi jää G:n sijaan tuo D. Ja tämä sitten ilmaistaan tuon kauttaviivan avulla. Ja jos asiaa ajatellaan näistä sävelistä ylemmän mukaan, niin:
G: pohjasävel, priimi, 1, R, root, X
D: kvintti, 5, vitonen, 7 puolisävelaskelta/nauhaa
G: alkup. pohjasävel poistettu (paksuin kieli)
G5 G5 G5 G5/D
E |--------------------------|
B |--------------------------|
G |---------------0-----0----|
D |--------5------0-----0----|
A |---5----5-----------------|
E |---3----3------3----------|
2.) Dsus4(no5) - lähtötilanteena onkin sointu Dsus, eli Dsus4 (intervallit: X 4 5). Eli ymmärtääkseni aivan kuin olisi tavallinen D-duuri tai -molli, josta pidätetyn (suspended) terssin (3 tai b3) tilalla onkin 4. intervalli, eli kvartti. Lisäksi tässä tapauksessa kvintti, eli 5. intervalli on jätetty pois (no5):
D: X, pohjasävel
G: kvartti, 4, nelonen (= 5 nauhaa/puolisävelaskelta)
A: kvintti on jätetty pois, eli no5
Dsus4 Dsus4(no5) Dsus4(no5)
E |----5-------------------------------| A4
B |----3---------3---------------------| D4
G |----0---------0-------------0-------| G3
D |----0---------0-------------0-------| D3
A |------------------------------------|
E |------------------------------------|
3.) G(no3)/D - G-duuri (X 3 5) ilman kolmosta, eli terssiä (no3). Eli siis eri nimi, mutta sama asia kuin voimasointu (X 5). Tässä on lisäksi alimpana sävelenä tuo D, jolloin päädytään käytännössä samaan tilanteeseen:
G: pohjasävel
B: terssi, eli kolmonen jätetty pois, eli no3
D: kvintti, vitonen, 5
G G(no3) G(no3) G(no3)/D
E |---3--------3------------------------| G
B |---0---------------------------------| B
G |---0--------0---------0--------0-----| G
D |---0--------0---------0--------0-----| D
A |---2---------------------------------| B
E |---3--------3---------3--------------| G
Käytän yllä kansainvälistä merkintätapaa,
tarvittaessa tee muunnos näin:
B ==> H
Bb ==> B
D'oh! | Groke
05.05.2014 00:55:56 (muokattu 05.05.2014 01:00:16) | |
|
Robert FIN: Nyt pohdituttaa sellainen asia, että miten sellaiset soinnut toimivat jotka otetaan kahdesta vierekkäisestä kielestä samalta nauhaväliltä. Ovatko ne edes voimasointuja? Esim. Smoke on the Waterin pääriffi.
Sitä en itse rohjennut sanoa, että saako noitakin virallisesti kutsua ihan vain voimasoinnuiksi ilman, että saa puolen vuoden bannin. Mutta ilmeisesti siis saa, koska kerran on voimasoinnun intervallit kyseessä. Vain toisinpäin kuin normaalisti.
En ole asiantuntija, mutta itse kuitenkin soittaisin äänet ao. versioina, eli kaikki aina samoilta kieliltä. Sitä en tosin tiedä, että miten riffin keksijä itse nuo albumilla soitti. Tai että vaihteliko se tapa livenä esim. kulloisenkin kitarasoundin tai päivän fiiliksen mukaan.
Joka tapauksessa, ainakin nykytiedoillani - eli mitään musiikkikouluja tai edes kurssejakaan käymättömänä amatöörinä - nimeäisin ne näin, kuten kait useimmat muutkin:
G5/D Bb5/F C5/G C#5/G#
E |------------------------------|
B |------------------------------|
G |--0------3------5------6------|
D |--0------3------5------6------|
A |------------------------------|
E |------------------------------|
Ajattelua varmaankin helpottaa, jos merkitään sulkuihin poisjätetyt sävelet. Siis jos tässä nyt kuvitellaan lähtötilanteeksi sellainen tyypillinen kolmen kielen voimasointu. Alla on seuraavassa "tahdissa" uudestaan sama G5/D, mutta pykälää paksummilla kielillä soitettuna, jolloin se kuulostaa hieman tummemmalta. Tabulatuurin alapuolella on suluissa nimitys silloin, kun myös tuo suluissa oleva kieli/sävel otetaan mukaan:
G5/D Bb5/F C5/G C#5/G# G5/D
E |------------------------------|--------
B |------------------------------|--------
G |--0------3------5------6------|--------
D |--0------3------5------6------|--5-----
A |--------(1)----(3)----(4)-----|--5-----
E |-(3)--------------------------|-(3)----
(G5) (Bb5) (C5) (C#5) (G5)
Robert FIN: ...normi voimasointu.
Useimmille tuo "normi voimasointu" tarkoittanee tuota ensimmäistä (kahden kielen "normiversio"), joillekin kenties seuraavaa (kolmen kielen "normiversio"). Mutta yleisesti ottaen voimasointu voidaan soittaa 6-kielisellä kitaralla jopa kuutta kieltä käyttäen. Useimmiten toki on se 2 tai 3 kieltä.
E5 E5 E5 E5 E5 E5 E5 E5 E5 E5/B
E |-----------------0--------|------------0----0----0---| E4
B |------------0----0--------|-------0----0----0----0---| B3
G |-------9----9----9--------|--9----9----9----9----9---| E4
D |--9----9----9----9----9---|--9----9----9---------9---| B3
A |--7----7----7----7----7---|--7----7----7----7--------| E3
E |----------------------0---|--0----0----0----0--------| E2
E5 E5 E5 E5 E5 E5 E5 E5 E5 E5/B
E |------------0----0---0----|------------------0---0---|
B |-------5----5----5---5----|-------------0----0---0---|
G |--4----4----4----4---4----|--------------------------|
D |--2----2----2----2---2----|-------14---14---14--14---|
A |---------------------2----|--14---14---14---14-------|
E |-----------------0---0----|--12---12---12---12-------|
AC/DC -coveroinnin tapauksessa lienee ainakin kohtalaisen usein niin, että allaolevista tuo ensimmäinen versio on "normiversiota" todennäköisemmin se oikeammalta kuulostava G5. Ja lieneepä usein soittoergonomiankin kannalta mukavampi, mikäli kavereina sattuvat olemaan avoimia kieliä hyödyntävät voimasoinnut D5 ja A5 tms.
E |----------|----3-----|----------|----------|----------|----15----|
B |----3-----|----3-----|----------|----------|----------|----15----|
G |----0-----|----0-----|----------|----------|----------|----12----|
D |----0-----|----0-----|----0-----|----------|----5-----|----------|
A |----------|----------|----------|----5-----|----5-----|----------|
E |----3-----|----3-----|----3-----|----3-----|----3-----|----------|
G5 G5 G5 G5 G5 G5
G-D-G-D G-D-G-D-G G-D G-D G-D-G G-D-G
D'oh! | |
Kiitos paljon avusta. Monimutkaista, mutta joo.. tajusin kyllä sen verran, että tiedän nyt sen mikä askarruttikin. Siis pikakertauksena: Smoke on the Waterissa käytätään voimasointuja, koska siinä soi root note ja kvintti, vaikka järjestys olisikin epätavallinen. Tällä soinnulla voi kuitenkin olla perus voimasoinnusta poikkeava kirjoitustapa sen nimessä.
D-G-D voimasoinnut voi soittaa voi soittaa vaikka niin että D5 otetaan normi voimasointuotteella etusormi A-kielen 5 nauhavälillä. G voimasointu otettaisiin niin että lukitaan etusormella A- ja D-kielien 5. nauhavälit soitetetaan kyseiset kielet (esim. alhaalta ylös, koska silloin G on ensin ja se on nopeampaa). Sitten taas normi D5 ylhäältä alas. Alas- ylös- alas.
Jos soitetaan laukkaavaa voimasoinnuilla voimistettua rytmiosiota, niin voi vaikka sen normi D5-soinnun soittaa "alas - alas+ylös - alas - alas+ylös". Taa-titi-Taa-titi.
Alas tarkoitti siis kielten lyömistä ylhäältä alas plektralla ja ylös päinvastoin.
Omat kitarakamat:
Squier Classic Vibe 60s Stratocaster (ei modattu),
Yamaha THR10X |  Zeeboo
13.06.2014 10:53:21 (muokattu 13.06.2014 11:02:22) | |
|
Robert FIN: Nyt pohdituttaa sellainen asia, että miten sellaiset soinnut toimivat jotka otetaan kahdesta vierekkäisestä kielestä samalta nauhaväliltä. Ovatko ne edes voimasointuja? Esim. Smoke on the Waterin pääriffi...
Sille ääniparille - niinkuin kaikille muillekin - on olemassa ihan oikeakin nimi: Kvartti. Se on intervalli, ei sointu. Käänteisintervalli sille on tosin kvintti, mutta se smoke-on-the-water-ääniparin väli on kvartti
aiheesta lisää: http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=13&la=fi
White men can't Monk | |
Tässä mun lemppari G5 (oisko sitten G5/D)..
--3--
--3--
--0--
--5--
--5--
--X-- | |
Se voi olla duuriskaalan- tai molliskaalan viides ääni. Ei vitossoitu ole molli eikä duuri, kun se ei ole varsinaisesti sointu ollenkaan.
Jos voimasointu jokin on niin sointu. Rockin perusta! Vain Keith Richardsin open G -duurit ovat parempia! | |
Kertokaas tyhmälle pianistille, että miksi sanotaan että voimasoinnussa on kantasävel ja kvintti? Meinaan että kitaran kielet on (paitsi yksi) kvartin päässä toisistaan ja käsittääkseni voimasointu soitetaan kvarttipinona (samasta nauhasta ja vierekkäisistä kielistä). No siis tuo on tietty karkea yleistys ja saatan olla pahasti hakoteillä kun en mitään kitarasta tajua. Jos yritän jäljitellä rokkia pianolla, niin soitan ehdottomasti kvartteja enkä kvinttejä. Kvintit kuulostaa pliisulta ja kvartit rokilta.
Otetaan vaikka konkreettisena esimerkkinä popedan Kersantti Karoliina. Se introriffi toimii mielestäni koskettimilla, kun soittaa "melodiasäveltä" ja sitten toista säveltä kvartin päästä alempaa. Jos tuon nyt joku nuotittaisi, niin viivastolla olisi kvartteja ei kvinttejä.
Funtsailin sitä asiaa itse sitä kautta, että kvartti ja kvintti ovat käänteisintervalleja ja koska kaikki lähtee sointuopista, niin kvarttipari halutaan teoreettisesti selittää kvinttinä. | |
MarkusB: Kertokaas tyhmälle pianistille, että miksi sanotaan että voimasoinnussa on kantasävel ja kvintti?
Tuo on siis vain yksi tapa soittaa niin sanottu voimasointu. Niin kuin itsekin kirjoitit niin on erilainen tapa soittaa tuo. Linkin takaa löytyy erilaisia tapoja soittaa voimasointu.
Koska sormeni ovat lyhyet, olen keksinyt omia twistejä omalle motoriikalleni. - mace2691 | baron
25.10.2016 09:21:07 (muokattu 25.10.2016 09:22:56) | |
|
MarkusB: Funtsailin sitä asiaa itse sitä kautta, että kvartti ja kvintti ovat käänteisintervalleja ja koska kaikki lähtee sointuopista, niin kvarttipari halutaan teoreettisesti selittää kvinttinä.
Tiedätkö mikä on kvinttikierto?
Se kun soinnut nousee kvartein välein!
Tai laskee kvintin välein.
Voimasointu on perussävel ja kvintti ja usein kitaralla soitetaan käännettynä, kvintti alempana.
Onko intervalli kvartti vai kvintti riippuu siitä kumpaa sävelistä pidetään perussävelenä.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Tiedätkö mikä on kvinttikierto?
Se kun soinnut nousee kvartein välein!
Tai laskee kvintin välein.
Voimasointu on perussävel ja kvintti ja usein kitaralla soitetaan käännettynä, kvintti alempana.
Onko intervalli kvartti vai kvintti riippuu siitä kumpaa sävelistä pidetään perussävelenä.
No jos tarkotat kvinttiympyrän kiertämistä, niin tiedän.
Eli tosiaan en ole kuullut täysin väärin kun noita klassikkoriffejä vedetään voimasointuina. Käännetty kvinttihän on kvartti. Tietysti basso vetää kantasäveltä, mutta ei se silti poista sitä efektiä, jonka kitara tekee soittaessaan "kvarttia". Voimasointu on tietysti laajempi käsite, kuten tämän ketjun aikasemmista viesteistä käy ilmi.
Juu ei ollut tarkous ketään provosoida tai ärsyttää. Ihan mielenkiinnosta olen aina pohtinut näitä tosi "perusasioita". Johtuu kieroutuneesta mielestä. Musta on tullut yhä suurempi kvarttien ystävä vuosien vieriessä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
