| Aihe: Sointujen muodostaminen kitaralla | |
|---|
|
minä en ymmärrä, miten ton ekan viestin avulla voi tehdä muita, kuin C-sointuja. Onko sitä muokattu, niin että ennen pystyi, mutta nyt ei.
X yllä tarkoittaa mitä tahansa kromaattista säveltä (eli esim. C tai F# tai Gb).
|
|
X yllä tarkoittaa mitä tahansa kromaattista säveltä (eli esim. C tai F# tai Gb).
mutta eikö tuo pitäisi olla kaikille nuoteille:
o o
-|--4--|-----|--5--|-----|--6--|-----|--7--|--*--|-----|--2--|-----|--3--|--4--|-
-|--*--|-----|--2--|-----|--3--|--4--|-----|--5--|-----|--6--|-----|--7--|--*--|-
-|-----|--6--|-----|--7--|--*--|-----|--2--|-----|--3--|--4--|-----|--5--|-----|-
-|-----|--3--|--4--|-----|--5--|-----|--6--|-----|--7--|--*--|-----|--2--|-----|-
-|-----|--7--|--*--|-----|--2--|-----|--3--|--4--|-----|--5--|-----|--6--|-----|-
-|--4--|-----|--5--|-----|--6--|-----|--7--|--*--|-----|--2--|-----|--3--|--4--|- |
|
Koitan selventää käyttäen tuota em. otelautakaaviota.
Jos haluat muodostaa vaikkapa D soinnun niin valitset ensin jonkun D-sävelen otelaudalta - valitaan vaikkapa A kielen viides nauha koska se on matalin D minkä standardivireisellä kitaralla saa.
Näinpä tuo A kielellä oleva * kaaviossa vastaa nauhaa 5 (C soinnussa se vastaa nauhaa 3) ts. numeroita voi 'siirtää' ylös tai alas kielen pituussuunnassa, kunhan siirtää kaikkia yhtä paljon.
Kaavion nauhojen numerot eivät siis ole "kiinteitä", ajattele tuo vaikkapa läpinäkyvänä kalvona joka vaan siirretään oikealle kohdalle otelaudalla.
Kunhan otelaudan intervallit oppii ei mitään kaavioita edes tarvitse ja pystyy soittamaan kaikki soinnut (jos muistaa vielä rakenteen, mikä on edelliseen verrattuna helppo homma).
"Puh tiesi mitä tarkoitti, mutta koska hän oli pieniälyinen karhu, hän ei osannut sitä kertoa."
Les Partisans de la Grotte Pompeux #5 |
|
Koitan selventää käyttäen tuota em. otelautakaaviota.
Jos haluat muodostaa vaikkapa D soinnun niin valitset ensin jonkun D-sävelen otelaudalta - valitaan vaikkapa A kielen viides nauha koska se on matalin D minkä standardivireisellä kitaralla saa.
Näinpä tuo A kielellä oleva * kaaviossa vastaa nauhaa 5 (C soinnussa se vastaa nauhaa 3) ts. numeroita voi 'siirtää' ylös tai alas kielen pituussuunnassa, kunhan siirtää kaikkia yhtä paljon.
Kaavion nauhojen numerot eivät siis ole "kiinteitä", ajattele tuo vaikkapa läpinäkyvänä kalvona joka vaan siirretään oikealle kohdalle otelaudalla.
Kunhan otelaudan intervallit oppii ei mitään kaavioita edes tarvitse ja pystyy soittamaan kaikki soinnut (jos muistaa vielä rakenteen, mikä on edelliseen verrattuna helppo homma).
ok. jotain tuon tyyppistä ajattelinkin, mutta minusta tuo ei jotenkin vaikuta loogiselta. olisin kyll osannut niitä sointuja tehä ilman tätäkin, mutta ihan näppärä apu tämä on :) |
 passe
07.06.2006 22:37:25 (muokattu 07.06.2006 23:03:44) | |
|
Heitänpä tähän omat 5 centtiäni. Taka ajatuksena mahdollinen keskustelun herätys, ties vaikka siinä oppisi jotain mitä on itseltä jäänyt huomaamatta. Eli lähtökohtana minulla oli se, että teorian alkeet oli (pienellä virkistyksellä) tyydyttävästi hanskassa. Toisaalta olen alkujaan rumpali ja silloin kun noita teoriajuttuja tuli käytyä läpi, niin se oli nimenomaan kiirjaimellisesti erittäin teoreettista. Nyt olen muutaman kuukauden treenannut kitaran soittoa ja äkkiä se tuli siihen pisteeseen, että ne vitossoinnut kävivät riittämättömiksi. Siispä:
-lähtien liikkeelle soinnun pohjasävelen valinnalla. Sanotaan että otan pohjasäveleksi E:n, A-kielen 7-nauhalta.
-Muistissa on että duurisointu muodostuu tersseistä pohjasävelen "päällä", suuri ja pieni terssi päällekkäin. Näin siis "duuriterssi" E:lle on G#. Sitten vain kyttäämään kitaran kaulaa, että mistä se G# helpoiten löytyy. Tässä tapauksessa se löytyy kätevimmin D-kieleltä, 6-nauha. Nyt ollaan jo puolitiessä. Liikut sitten E, A tai D kielellä, niin "duuri"terssi löytyy siis aina seuraavalta kieleltä, yhtä nauhanväliä alempaa. löytyy toki muualtakin, mutta jostain on aloitettava...
-Sitten etsitään soinnulle kvintti. E:n kvintti on H, joka löytyy helpoiten tässä tapauksessa Paksun E-kielen 7-nauhalta. Liikuttaessa siis A,D tai G kielillä, löytyy soinnulle kvintti aina yhtä kieltä (fyysisesti)ylempää, samalta nauha väliltä.
-Näin on saatu kasaan E-duuri kolmisointu. Jos haluan tehdä siitä mollisoinnun, niin tipautan D-kielen 6:lla nauhalla lymyilevän etusormen yhtä nauhaa alemmaksi, 5:lle nauhalle. Tavallisen duurisoinnun ja mollisoinnun ainut erohan on tuo puolisävelaskel(1 nauhan väli) terssissä, kvintti pysyy samana.
Jos intervallit ovat vielä vähän hakusessa (suosittelen lämpimästi opettelemaan ne), niin muistisäännöksi: pohjasävelestä "duuri"terssiin on n 4 puolisävelaskelta/nauhan väliä ja pohjasävelestä "molli"terssiin 3 puolisävelsakelta/nauhan väliä. Kvinttiin on pohjasävelestä 7 nauhan väliä.
-Edelleen; se mikä tästä itselleni teki kaikesta hienointa, oli runsas barresointujen käyttö aikaisemmilta ajoilta. Sillä samalla tavalla kun tiputat barre otetta esim. A:sta G:hen, niin voit myös tiputtaa A-soinnusta G-sointuun (2 nauhan väliä) ja sormitus pysyy koko ajan samana. Tässä siis rajoituttiin ottamaan soinnun pohjasävel joko A tai D kieleltä, toisin sanoen vain raapaistiin pintaa (barremiehen vinkkelistä...). Mutta kuten sanottu, jostain on aloitettava.
Mikään nestori en todellakaan näissä hommissa vielä ole, aivan alkumetreillä. Mutta tämä vaikuttaa ainakin itselleni todella hyvältä tavalta upottautua sointujen maailmaan. Intervallien tuntemus, jonkin asteinen kitaran kaulan tuntemus (mistä löytyy mikäkin sävel) ja pieni talkoohenki olivat ainoat tarvittavat ainekset.
"Good is in the details..." |
|
En oo nyt aivan varma että kuuluisko tää miun asiani johonkin muulle alueelle, mut en oikein kehtaa uuttakaan aihetta tehä. Ongelmana on se, että mie haluisin oppia soittamaan Tiktakin kappaleen Lopeta (löytyy täältä: www.tiktaktabloja.cjb.net sieltä soinnut ja Lopeta löytyy aika alhaalta) mutta kun piru vie ei niitä kaikkia sointujakaan edes löydy. Sointuetsimelläkään (mikä tässä aiheessa muistaakseni aiemmin mainittiin) ei noita kaikkia (H, C#m ja G#7 joita en tiedä) sointuja löydy. Miulla ei nyt oo hajuakaan mistä nuo vois löytyä, ja aattelin kysäistä täältä. Noista intervalleista mie en ymmärrä yhtään joten jos vaikka tabulatuurilla pystyis nuo ilmoittamaan, niin se ois kyllä hyvä juttu. |
 Doomsayer
11.06.2006 11:03:02 (muokattu 11.06.2006 11:16:18) | |
|
En oo nyt aivan varma että kuuluisko tää miun asiani johonkin muulle alueelle, mut en oikein kehtaa uuttakaan aihetta tehä. Ongelmana on se, että mie haluisin oppia soittamaan Tiktakin kappaleen Lopeta (löytyy täältä: www.tiktaktabloja.cjb.net sieltä soinnut ja Lopeta löytyy aika alhaalta) mutta kun piru vie ei niitä kaikkia sointujakaan edes löydy. Sointuetsimelläkään (mikä tässä aiheessa muistaakseni aiemmin mainittiin) ei noita kaikkia (H, C#m ja G#7 joita en tiedä) sointuja löydy. Miulla ei nyt oo hajuakaan mistä nuo vois löytyä, ja aattelin kysäistä täältä. Noista intervalleista mie en ymmärrä yhtään joten jos vaikka tabulatuurilla pystyis nuo ilmoittamaan, niin se ois kyllä hyvä juttu.
Joo, täällähän oli jo joku palsta noille sointujen kyselyille. Mutta C#m on kuten Cm, mutta korotat kaikkia säveliä puol sävelaskelta. Sama juttu G#7. Korotat perus G7 säveliä puolsävelaskelta.
Mutta tabeina ne olis vaikka:
C#m:
el-4-l
Hl-5-l
Gl-6-l
Dl-6-l
Al-4-l
El-x-l
H:
el-2-l
Hl-4-l
Gl-4-l
Dl-4-l
Al-2-l
El-x-l
G#7:
el-4-l
Hl-4-l
Gl-5-l
Dl-4-l
Al-6-l
El-4-l
Korjakkaa joku suuremmat virheet:D
*edit* ja topicin aloittajalle iso plussa:D
Paskakitaristit #11 |
 lintus
09.07.2006 14:27:19 (muokattu 09.07.2006 14:28:19) | |
|
Tosin Suomessa jotkut idiootit ovat merkinneet nämä nuotit ihan kummallisesti. Kuten jossain ulkomailla menee tämä litania "C D E F G A B (C)", ja Suomessa se menee "C D E F G A H (C)". Mutta tosin, alennettu H on B Suomessa. Mitä järkeä siinä on? Nuottikirjoistakin on rasittavaa lukea sointuja, kun niissä lukee B, niin kumpi se sitten on, normaali H vai alennettu? Oisivat voineet ees helpommaksi tehdä. Sitten joissain suomalaisissa nuottikirjoissa on vielä joku Bb... Hmm.. Madallettu B.. Eli A? Woot. Emt.
Todisteen olemattomuus ei ole olemattomuuden todiste. |
|
Käsittääkseni suomen nuoteissa kun lukee H, niin se tarkoittaa muun maailman B:tä, ja sitte Bb suomessa on sama kuin muun maailman Bb, eli B (tai suomalaisittain H) alennettu.
B (tai H)
E|--2--|
B|--4--|
G|--4--|
D|--4--|
A|--2--|
E|--x--|
Bb
E|--1--|
B|--3--|
G|--3--|
D|--3--|
A|--1--|
E|--x--| |
|
Semmottia vaan että miten ottaisitte seuraavat soinnut?
Hadd11
Hm(add11)
F#m(add11)
"The only thing Columbus discovered was that he was lost! " -Windom Earle |
 Swan
19.07.2006 12:22:45 | |
|
Hadd11
1_3_4_2_0_0
7 o_|_|_|_|_|
|_|_|_o_|_|
|_o_o_|_|_|
|_|_|_|_|_|
|_|_|_|_|_|
Hm(add11)
x_1_3_4_2_0
|_|_|_|_|_|
|_o_|_|_|_|
|_|_|_|_o_|
|_|_o_o_|_|
|_|_|_|_|_|
F#m(add11)
T_3_4_1_0_x
|_|_|_|_|_|
o_|_|_o_|_|
|_|_|_|_|_|
|_o_o_|_|_|
|_|_|_|_|_|
Helpompi olisi kyllä septimin kanssa, jolloin sointu onkin F#m11:
T_3_4_1_0_0
|_|_|_|_|_|
o_|_|_o_|_|
|_|_|_|_|_|
|_o_o_|_|_|
|_|_|_|_|_|
Merkinnöistä sen verran, että numerot 1-4 merkkaavat sormia (1=etusormi, 4=pikkurilli), T peukaloa, 0 vapaata kieltä ja x kieltä, jota ei soiteta.
Once lady Yuna fixes her hair, we leave.
>-)))> #26
Tori:
MXR Phase 100
Ostetaan Peavey Classic 50 -nuppi!
S.M.A.K. |
|
Merkinnöistä sen verran, että numerot 1-4 merkkaavat sormia (1=etusormi, 4=pikkurilli), T peukaloa, 0 vapaata kieltä ja x kieltä, jota ei soiteta.
+
Kiitoksia..
"The only thing Columbus discovered was that he was lost! " -Windom Earle |
 Jaba
04.08.2006 22:06:15 | |
|
Mitkäs sävelet C#dimi-5-9: ssä on? C#dimissähän on E, Bb, C# ja G? Mites tuosta vähennetään nuo kvintit ja noonit? |
pes
08.08.2006 11:56:32 (muokattu 11.08.2006 12:34:02) | |
|
mä en tajunnu yhtään mitään tästä topiikista.... on nimittäin itselläni ongelmia soinnuissa mutta eipä tämä auttanut minua yhtään... johtuu kai siitä että olen täysin aloittelija.
No joo voi olla muitakin aloittelijoita tai jotka ei tajua sointuja/skaaloja. Laitan helpon esimerkin skaaloista ja soinnuista ilman turhempaa teoria läpinää(teoriaa voi / kannattaa opetella sit jostain muualta). en ainakaan näiltä sivustoilta löytänyt ihan näitä perusjuttuja. Ehkä tää vois olla osastolla aloittelijat...
tuossa on c duurin soinnut jotka kannattaa kaikki opetella ulkoa niin että niiden nimet ja otteet muistaa vaikka unissaan, niitä on vain 7 kappaletta. noita soittelee peräkkäin missä järkässä haluaa/ hyvältä kuulostaa...
C Dm Em
E-o|-----|-----|-----|- E--|--o--|-----|-----|- E-o|-----|-----|-----|-
B--|--o--|-----|-----|- B--|-----|-----|--o--|- B-o|-----|-----|-----|-
G-o|-----|-----|-----|- G--|-----|--o--|-----|- G-o|-----|-----|-----|-
D--|-----|--o--|-----|- D-o|-----|-----|-----|- D--|-----|--o--|-----|-
A--|-----|-----|--o--|- A-x|-----|-----|-----|- A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|- E-x|-----|-----|-----|- E-o|-----|-----|-----|-
F G Am
E--|--o--|-----|-----|- E--|-----|-----|--o--|- E-o|-----|-----|-----|-
B--|--o--|-----|-----|- B-o|-----|-----|-----|- B--|--o--|-----|-----|-
G--|-----|--o--|-----|- G-o|-----|-----|-----|- G--|-----|--o--|-----|-
D--|-----|-----|--o--|- D-o|-----|-----|-----|- D--|-----|--o--|-----|-
A--|-----|-----|--o--|- A--|-----|--o--|-----|- A-o|-----|-----|-----|-
E--|--o--|-----|-----|- E--|-----|-----|--o--|- E-x|-----|-----|-----|-
B dim
E-x|-----|-----|-----|-
B--|-----|-----|--o--|-----
G--|-----|-----|-----|--o--
D--|-----|-----|--o--|-----
A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-
sitten c duuri asteikkoon. kun soinnut on opeteltu soittelee noita pylpyroitä(vas) yksitellen soolona. noista merkeistä muodostuu kaikki tämän kirjoituksen soinnutkin. tota voi sahata edes takaisin silleen että jää päähän... oikeella sama nuotteina.
0 1 3
E-o|--o--|-----|--o--|- E--|--F--|-----|--G--|
B-o|--o--|-----|--o--|- B--|--C--|-----|--D--|
G-o|-----|--o--|-----|- G--|-----|--A--|-----|
D-o|-----|--o--|--o--|- D--|-----|--E--|--F--|
A-o|-----|--o--|--o--|- A--|-----|--B--|--C--|
E-o|--o--|-----|--o--|- E--|--F--|-----|--G--|
pari esimerkki biisiä joita voi soitella yllä olevista soinnuista. mukana kaikki 7 perussointua.(ei ehkä kuulosta hyvältä mut kaikki soinnut tulee soitettua). jokaista sointua voi vaikka lyödä 4 kertaa kunnes siirtyy seuraavaan. voi soittaa vaikka noin.
am--C--Em--F--am-dm-bdim-G
-0--0--0--1---0--1-------3-------------------------------
-1--1--0--1---1--3--3----0-------------------------------
-2--0--0--2---2--2--4----0--------------------------------
-2--2--2--3---2--0--3----0--------------------------------
-0--3--2--3---0-----2----2-------------------------------
-------0--1--------------3--------------------------------
tässä yhdistetään soinnut ja skaala. ensin soitetaan sointu ja perään yksittäisiä nuotteja.
kaikki soinnut ja nuotit muodostuu siis C duuriskaalan samoista pylpyröistä(nuoteista).
am F
-0---------------1---------0-1---jne...
-1---------------1---0-1-3-----------
-2---------------2-2------------------
-2-------0-2-3---3--------------------
-0-0-2-3---------3--------------------
-----------------1-----------------------
tai soinnut arpeggioina(ote pysyy sointuna, plektra soittaa jokaisen kielen peräkkäin)
am F
---------0-----------------1------------
-------1---1---1-------------1---1-----
-----2-------2-----------2-----2-------
---2-------------------3----------------
-0-------------------3------------------
-------------------1---------------------
laitan nyt nääkin vielä tähän loppuun. samoista c-skaalan(duurin) pylpyröistä nämäkin muodostuvat. ja näitä voi soitella perussointujen kanssa/sijaan.
seiskasoinnut
Cmaj7 Dm7 Em7
E-o|-----|-----|-----|- E--|--o--|-----|-----|- E-o|-----|-----|-----|-
B-o|-----|-----|-----|- B--|--o--|-----|-----|- B-o|-----|-----|-----|-
G-o|-----|-----|-----|- G--|-----|--o--|-----|- G-o|-----|-----|-----|-
D--|-----|--o--|-----|- D-o|-----|-----|-----|- D-o|-----|-----|-----|-
A--|-----|-----|--o--|- A-x|-----|-----|-----|- A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|- E-x|-----|-----|-----|- E-o|-----|-----|-----|-
Fmaj7 G7 Am7
E-o|-----|-----|-----|- E--|--o--|-----|-----|- E-o|-----|-----|-----|-
B--|--o--|-----|-----|- B-o|-----|-----|-----|- B--|--o--|-----|-----|-
G--|-----|--o--|-----|- G-o|-----|-----|-----|- G-o|-----|-----|-----|-
D--|-----|-----|--o--|- D-o|-----|-----|-----|- D--|-----|--o--|-----|-
A-x|-----|-----|-----|- A--|-----|--o--|-----|- A-o|-----|-----|-----|-
E-x|-----|-----|-----|- E--|-----|-----|--o--|- E-x|-----|-----|-----|-
Bm7b5
E-x|-----|-----|-----|-
B--|-----|-----|--o--|-
G--|-----|--o--|-----|-
D--|-----|-----|--o--|-
A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-
tuolta lisää. löytyy epävireinen metronimi, viritin, skaalat ja soinnut yms...
http://www.all-guitar-chords.com/
edit: korjasin vähän. ilmoittakaa jos virheitä vielä... |
 Kampela77
11.08.2006 12:02:18 (muokattu 11.08.2006 16:06:26) | |
|
laitan nyt nääkin vielä tähän loppuun. samoista c-skaalan(duurin) pylpyröistä nämäkin muodostuvat. ja näitä voi soitella perussointujen kanssa/sijaan.
seiskasoinnut
...
Seiskasoinnuissa olisi vähän korjattavaa. Esimerkkisoinnuista ensimmäinen on C6, toinen D7sus4 ja viimeinen ei ole seiskasointu. Tuon viimeisen soinnun tilalle voisit laittaa vaikka omasta tekstistäsi jo löytyvän Bm7b5-soinnun.
edit: nyt näyttää hyvältä
Interviewer: "So Frank, you have long hair. Does that make you a woman?"
Frank Zappa: "You have a wooden leg. Does that make you a table?" |
|
Hieno juttu. Vaivaa nähty. Täyttä asiaa |
|
Kertokaas mulle mikäs sointu tämä on ettei tule itseni kanssa väärinkäsityksiä.
Cadd9 se minun mielestäni olisi, mutta tuossa ei ole pudotettua septimiä. Kekkasin tuo siis Cmaj7 soitellessani ja vaihdoin H:n D:hen.
E- X
H-3
G-0
D-2
A-3
E-X
Jerk. |
|
Kertokaas mulle mikäs sointu tämä on ettei tule itseni kanssa väärinkäsityksiä.
Cadd9 se minun mielestäni olisi, mutta tuossa ei ole pudotettua septimiä. Kekkasin tuo siis Cmaj7 soitellessani ja vaihdoin H:n D:hen.
E- X
H-3
G-0
D-2
A-3
E-X
Cadd9. Jos siinä olisi pieni septimi mukana, niin sitten olisi C9.
Interviewer: "So Frank, you have long hair. Does that make you a woman?"
Frank Zappa: "You have a wooden leg. Does that make you a table?" |
|
Perhana niinhän se meneekin. Kampelalle plussaa.
Jerk. |
|
Mites otetaan G7+5+9? |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
