| Aihe: Ibanez Black Eagle | 1 |
|---|
|
Onko kenelläkään kokemusta/omistaako joku mahdollisesti tällaisen?
Krist Novoselic tällä soitti keikoilla ja äänitti ainakin Bleach albumin kokonaan kyseisellä mallilla. Käsittääkseni näitä helmiä ei kauheen montaa maailmasta löydy (ainakaan Japanissa valmistettuja) ja Suomeen näitä olisi viimeisimmän tiedon mukaan tuotu 5kpl.
Alunperin tilaustyönä tehty basso (mutta kenelle?), kertokaa ihmeessä jos tiedätte! :D |
|
https://www.basschat.co.uk/topic/48 … e-in-japan-pricedrop-%E2%82%AC1450/
Tuo on Hollannissa myynnissä. Muodikas lähinnä mainitsemasi soittajan takia.
Aika monella instrumentilla on kuviteltua magiaa ympärillään ensisijaisesti siksi, että joku satunnainen stara on "löytänyt" jonkun vähemmän tunnetun ja aikanaan vähemmän suositun "viisasten kiven". Tuo esimerkki on vähän kauempaa katsottuna painava pulttikaulainen jatsi Japanista.
Sama Nirvana nosti halpisfenkut arvoon arvaamattomaan: Mustang oli alun alkaen vain huokea oppilassoitin, jonka valmistus lopetettiin '82. Fenkku otti sen uudestaan tuotantoon vuonna '90, kun dollarinkuvat alkoivat vilkkua silmissä.
Tällä hetkellä Fenderin "wide range" mikkejä kysytään siellä ja täällä, koska niissä on taikapölyä. Mikkiä tehtiin aika lyhyen aikaa ja siksi jotkut kuvittelevat löytävänsä niistä jonkun viisasten kiven, vaikka paljon parempia on saatavilla eri valmistajilta. Magneettimateriaali (tässä CuNiFe) ei vaikuta saundiin, vaan sen materiaalin aiheuttaman kentän voimakkuus. Nd on siinä mielessä kätevin, että siitä saa tunnettuja voimakkuuksia laajimmin irti, pienestä suureen. |
|
https://ibanez.fandom.com/wiki/2409B
https://ibanez.fandom.com/wiki/2609B |
|
ituvirtanen: Aika monella instrumentilla on kuviteltua magiaa ympärillään ensisijaisesti siksi, että joku satunnainen stara on "löytänyt" jonkun vähemmän tunnetun ja aikanaan vähemmän suositun "viisasten kiven". Tuo esimerkki on vähän kauempaa katsottuna painava pulttikaulainen jatsi Japanista.
Suosikkiesimerkkini tästä ilmiöstä on Human Gear Animato, joka toki on pedaali, mutta samasta asiastahan siinäkin on kyse. Sehän on lähinnä todella paska Big Muff -klooni, mutta kiitos Chris Wolstenholmen, niistä pyydetään Reverbissä vähintään 400 euroa ja jengi raottaa lompakkoa ilmeenkään värähtämättä.
Once is a mistake, twice is a jazz |
|
Hyviä pointteja!
Ensimmäisenä tuli mieleen viime vuoden hype tuosta Digitech Bad Monkey Overdrive pedaalista, jonka arvon Josh Scott nosti kuuhun. Tällaista NS. "taikapölyä" monesta soittimesta/laitteesta löytyy, vaikka kyseessä ei olisikaan välttämättä mikään kruunun jalokivi.
Itseäni kuitenkin kiehtoo tämä kyseinen soitin nimenomaan keräilykohteena rajallisen saatavuuden vuoksi, ei niinkään soitto mielessä vaikka soundista pidänkin. Toki myös uskoutuneena Nirvana fanina ja onhan toi nyt ihan saatanan upeen näköinen in my opinion :D
Suomen markkinoilla en ole oikeastaan pahemmin tähän malliin törmännyt, Euroopassa ja Jenkkilässä on myynnissä muutamia yksilöitä. Tästä mallista ei muutenkaan liikaa ole keskustelua varsinkaan Suomen kielellä, täten päätin avata sellaisen itse.
Kaikki tieto ja historiikki tästä mallista otetaan vastaan |
|
Tarkista Japanin tarjonta. Siellä on kauppoja kasapäin ja ne myyvät muun muassa Reverbin kautta. Joudut jonkin verran hakemaan mutta oletan, että löydät ajan kanssa. |
|
Black Eagle bassosta oli jokunen vuosi sitten reissue versio hetken aikaa myynnissä.
https://reverb.com/item/944859-iban … ersary-limited-edition-reissue-bass |
|
Nyt on kyllä pakko sanoa, että Black Eagle on harvinaisen ruma vehje. Ei ihme, ettei saavuttanut suurempaa suosiota. |
|
mpekkanen: Nyt on kyllä pakko sanoa, että Black Eagle on harvinaisen ruma vehje. Ei ihme, ettei saavuttanut suurempaa suosiota.
niin harvinaisen, että harva sitä huomaa. tuostahan puuttuu suurin piirtein kaikki kunnon rumiluksen piirteet: runko on maalattu eikä näy eksoottiset puut, muoto on omaleimaistettu kunnon klassikosta eikä mikään joka kulmasta pyöristetty anaalitappi, ei karseita muovikuorisia aktiivielektroniikkoja ja kieliäkin on bassokitaran verran. soitin, mitä kehtaa soittaa ilman kireetä ponnaria ja keski-iän kriisiä eikä tartte vetää hihnalla leukaan kiinni. makuasioita toki. |
 iec
08.04.2024 14:20:44 (muokattu 08.04.2024 14:25:54) | |
|
mpekkanen: Nyt on kyllä pakko sanoa, että Black Eagle on harvinaisen ruma vehje. Ei ihme, ettei saavuttanut suurempaa suosiota.
Jos tuo onkin tehty lähinnä sen ehdoilla, että kyseisen soittimen pystyy ripustamaan seinälle 6-tuumaisella naulalla: Joko lavan koukusta tai sitten yläkippurasarvesta ;) Eikä tarvitse ostaa kallista lattiatelinettä tai seinätelinettä.
Makuasioistahan on kaikkein helpointa kiistellä. Faktoista se on hankalampaa. Kyllähän tuo jonkun silmää varmasti viehättää, kuten tässäkin keskustelussa on jo tullutkin esiin.
EDIT: Niin ja olishan tuo ihan hauska vaikka jollain Gospel-bändillä seurakunnan tapahtumassa.
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... |
|
Käsittääkseni tämän mallin ideana oli päästä pois "kopio markkinoilta", vaikka tässäkin mallissa on otettu vaikutteita Fenderistä ja Gibsonista. Mitä olen jutellut vanhan liiton Jazz/Blues muusikoiden kanssa, tämä lienee osa syynä siihen mikseivät Ibanezia ylipäätään arvosta.
Mitä soittimien ulkonäköön tulee, pidän siitä ettei se ei noudata ihan perinteistä kaavaa, vaan on pieniä yksityiskohtia mitä tästä soittimesta löytyy yllin kyllin. Sain tehtyä kaupat vuoden 76 Black Eaglesta (vuosimallin perusteella 2409B), suhteilla niin ei tarvinnut maksaa täyttä hintaa. Hyvässä kunnossa, ei näytä siltä että olisi sodan keskeltä tullut ja huollon jälkeen soi helvetin hyvin. Itse se olen ainakin todella tyytyväinen ja varmasti laitan seinälle :D mutta joo, makuasioista sanoi koira kun nyyttejään nuoli. |
iec
08.04.2024 17:02:39 | |
|
Jerny: Käsittääkseni tämän mallin ideana oli päästä pois "kopio markkinoilta", vaikka tässäkin mallissa on otettu vaikutteita Fenderistä ja Gibsonista. Mitä olen jutellut vanhan liiton Jazz/Blues muusikoiden kanssa, tämä lienee osa syynä siihen mikseivät Ibanezia ylipäätään arvosta.
Mitä soittimien ulkonäköön tulee, pidän siitä ettei se ei noudata ihan perinteistä kaavaa, vaan on pieniä yksityiskohtia mitä tästä soittimesta löytyy yllin kyllin. Sain tehtyä kaupat vuoden 76 Black Eaglesta (vuosimallin perusteella 2409B), suhteilla niin ei tarvinnut maksaa täyttä hintaa. Hyvässä kunnossa, ei näytä siltä että olisi sodan keskeltä tullut ja huollon jälkeen soi helvetin hyvin. Itse se olen ainakin todella tyytyväinen ja varmasti laitan seinälle :D mutta joo, makuasioista sanoi koira kun nyyttejään nuoli.
Tärkeintä on että soi hyvin ja olet tyytyväinen soittimeen. Itsellesihän sen hommasit. Eikä tule toista samanlaista ihan heti vastaan, eli on todellakin omaperäinen soitin.
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... |
|
Yksi mikä kyllä yllätti, oli tuon basson paino. Todella painava soitin, varmaan lähemmäs 5 kiloa ellei jopa yli.
En tiedä miten tavallista se on jazz bassoissa, varsinkaan vanhoissa mutta luulisi tulevan hartiat kipeeksi kun tuollainen mörssäri roikkuisi tunnin keikalla. |
|
Tuohon maailman aikaan oli vallalla käsitys, että massa lisää sustainia. Sano se nyt Sadowskylle. |
|
ituvirtanen: Tuohon maailman aikaan oli vallalla käsitys, että massa lisää sustainia. Sano se nyt Sadowskylle.
Mitenkäs muuten basson osalta menee tallan osalta toi homma ?
Tuli mieleen kitarapuolelta tästä :
https://www.musamaailma.fi/fi/merki … ose-fat-tungsten-sustain-block-37mm
"Tämä tuplasti normaalia paksumpi volframiblokki lisää yli 300 grammaa massaa tallaasi, mikä tuo kitaran sointiin lisää sustainia, selkeyttä ja kirkkautta!"
Kannattaisko bassossa olla kevyet kevennyskairatut puut ja sitten kuitenkin painava tungsteenilainen talla ? Messinki on itselle kitaran tallasta tuttua muttei kokemusta bassossa. |
 mpekkanen
09.04.2024 00:25:35 (muokattu 09.04.2024 00:37:57) | |
|
otamatone: Mitenkäs muuten basson osalta menee tallan osalta toi homma ?
Tuli mieleen kitarapuolelta tästä :
https://www.musamaailma.fi/fi/merki … ose-fat-tungsten-sustain-block-37mm
"Tämä tuplasti normaalia paksumpi volframiblokki lisää yli 300 grammaa massaa tallaasi, mikä tuo kitaran sointiin lisää sustainia, selkeyttä ja kirkkautta!"
Kannattaisko bassossa olla kevyet kevennyskairatut puut ja sitten kuitenkin painava tungsteenilainen talla ? Messinki on itselle kitaran tallasta tuttua muttei kokemusta bassossa.
Ei tuo ehkä ihan 300 grammaa tuo lisäpainoa kun painaahan se alkuperäinenkin blokki varmaan jonkun verran. Mutta varmaan soundin kannalta hyvä juttu. Tosin luulen, että kitara jossa ei ole vibraa ollenkaan soundaa jo valmiiksi hyvältä... |
|
Itselläni on lähes 50 bassoa eripainoisia ja erilaisilla talloilla ym. Soittelen niillä tosi paljon mutta mitään erikoisesti erottuvaa sustainia niissä ei ole on ne rakennettu vaikka minkälaisilla osilla. Akustinen saundi raskaassa on hieman parempi ehkä mutta sähköinen sointi on riippuvainen siitä miten napakka sormitekniikka on kieltä napattaessa. Hyvä basisti saa huononkin basson kuulostamaan soinniltaan hyvältä. Tietysti basso pitää olla säädöissään ja virkeät kielet. Tällaista olen itse havainnut. Esimerkkinä tästä vaikka että kun kitaristi kokeilee soittaa bassoa niin soitto on aika hengetöntä näpläilyä kun siitä puuttuu napakka sormitekniikka jota kitaran soitossa ei tarvitse. Tietysti on poikkeuksia ja lahjakkuuksia mutta harrastetasolla kun liikutaan.
Voi kissanpieru sentään |
iec
09.04.2024 14:01:42 | |
|
bassopekka: Itselläni on lähes 50 bassoa eripainoisia ja erilaisilla talloilla ym. Soittelen niillä tosi paljon mutta mitään erikoisesti erottuvaa sustainia niissä ei ole on ne rakennettu vaikka minkälaisilla osilla. Akustinen saundi raskaassa on hieman parempi ehkä mutta sähköinen sointi on riippuvainen siitä miten napakka sormitekniikka on kieltä napattaessa. Hyvä basisti saa huononkin basson kuulostamaan soinniltaan hyvältä. Tietysti basso pitää olla säädöissään ja virkeät kielet. Tällaista olen itse havainnut. Esimerkkinä tästä vaikka että kun kitaristi kokeilee soittaa bassoa niin soitto on aika hengetöntä näpläilyä kun siitä puuttuu napakka sormitekniikka jota kitaran soitossa ei tarvitse. Tietysti on poikkeuksia ja lahjakkuuksia mutta harrastetasolla kun liikutaan.
Jep. Monelle kitaristille tulee yllätyksenä kuinka erilaisiin asioihin pitää kiinnittää huomiota basson soitossa, verrattuna kitaran soittoon. Toisaalta sitten jos on kitaratausta ja opettelee bassotekniikat hyvin, niin lopputulos on usein aika mainio. Harvemmin siitä on haittaa, että osaa soittaa useita eri soittimia. Vielä isompi yllätys tulee heille, jotka olettavat basson olevan paljon helpompi soitin kuin kitara.
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... |
|
Burnsia näen paljon muodoissa ja meiningissä. Hieno soitin, vaikka ei minulle ykkösvalinta. |
|
Jep saman oon huomannut, yhdennäköisyyttä on varsinkin kun vertaa tuohon 62 Black Bisoniin.
Varmasti on toiminut enemmän tai vähemmän vaikuttajana, makeen näköinen soitin kyllä sekin! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
